Browsing by Subject "syrjäytyminen"

Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on selvittää arjen hallinnan ja taitojen roolia nuorten syrjäytymisessä ja sen ehkäisyssä sekä tarkastella arjen hallinnan ja taitojen oppimista ja kehittymistä syrjäytymisen vastaisessa työssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten syrjäytymisen olevan pysyvä ongelma, jonka ratkaisuun tulisi kehittää uusia toimintatapoja nykyisten palveluiden ollessa riittämättömiä. Koronapandemian seurauksena on noussut esiin kysymys nuorten arjen hallinnan, rakentumisen ja taitojen roolista arjen hyvinvoinnin tukena pandemian laskiessa nuorten koettua hyvinvointia ja lisätessä syrjäytymistä. Tässä tutkielmassa nuorten syrjäytymistä ja sen ehkäisyä lähestytään arjen hallinnan ja taitojen sekä rytmien näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena yleiskatsauksena. Narratiivisessa yleiskatsauksessa pyritään perehtymään tutkittavaan ilmiöön monipuolisen kirjallisen aineiston avulla ja luomaan tästä kokonaiskuva. Aineiston haussa käytettiin Google- ja Google Scholar - hakukoneita, joiden avulla löydettiin seitsemän julkaisua varsinaiseen kirjallisuuskatsaukseen. Tästä aineistosta viisi julkaisua oli hankeraportteja ja kaksi julkaisua tieteellisiä artikkeleja. Aineiston analyysin viitekehyksenä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että arjen hallinnan ja taitojen tukeminen koettiin tärkeäksi osaksi syrjäytymisen ehkäisyä. Arkeen kohdistuvien tukikeinojen avulla voitiin parantaa nuorten hyvinvointia ja tukea heidän siirtymäänsä takaisin koulutuksen ja työelämän pariin. Koska syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla oli todettu olevan vakavia puutteita elämänhallinnassa, tuli nämä ratkaista, jotta syrjäytymiskierteeseen pystyttiin vaikuttamaan. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten arjen rakentumista, hallintaa ja taitoja sekä näiden roolia syrjäytymisessä ja sen ehkäisyssä tulisikin tutkia tarkemmin. Näin voitaisiin mahdollistaa arjen hallinnan ja taitojen oppimista ja kehittymistä tukevien pysyvien toimintamallien kehittyminen nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palveluiden joukkoon.

In this special education bachelor thesis I explored educational motivation and influences related to prison education by using qualitative analysis method. The material consisted of four half-structured theme interviews recorded and transcribed. The people interviewed were men aged between 26 and 42. They had educational experiences from vocational school, high school or university studies while incarcerated. When collecting the data the interviewees were no longer incarcerated or they were on parole, so the experiences of prison education were shared as tales from the past. Themes were gathered from the material and analysed against area’s theoretical framework. The theoretical framework shows that study on prison education’s area has traditionally had interest on employment and cost-effectiveness. Recently there have also been interest to explore prison education’s effect on self-image, cognitive and social skills on the person studying. Prison education correlates with lower recidivism. Finnish prison education seems not to be on the same level with the other Nordic countries. Prisoners are statistically low-educated, they have a lot of learning difficulties and prison as a learning environment has its own unique features. Agreements concerning human rights point clearly that all people must have possibility for life-long learning. It’s meaningful to develop prison education also by gathering experiences from people who have studied incarcerated. The educational motives discovered in the interview material of this study were viewed through the motivational categories structured by Manger, Eikeland and Asbjørnsen (2012): 1) future planning, 2) social reasons and escapism and 3) competence building (learning for the sake of learning). In the interview material of this bachelor thesis future planning and escapism were the most shown factors. Competence building was discovered indirectly in the material and social reasons were shown only slightly. In the analysis prison education’s influences were related both to sentence time and life after release. The themes formed in earlier studies and discovered also in this bachelor study’s interview material were getting a degree, better employment and stronger self-image. The new theme found was getting rid of the fear for school.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The focus of the study is to examine how immigrants and marginalization is represented in the Finnish newspaper Helsingin Sanomat. As my material I used writings concerning marginalization of immigrants that were published in Helsingin Sanomat during 2013-2016. The frame analysis was used as an analytical framework. My examination was based on the social constructionism assumption that language constructs social reality. It was based on the assumption that media does not only reflect, but also actively participates in its significations. Three dominant frames were found in the data – threat, control and change. The marginalization of immigrants was seen as problematic as expected in all of the three frames, but different ways to manage, to control, to express and to talk about the phenomenon rose from the frames. In the frame of threat, the marginalization of immigrants was seen as a major security threat to us and the writings were keen to create threats of terrorism, radicalization and gang formation. In the frame of control, the management of problems and the fear that the problems would grow too big for us finns, became essential. In the frame of change, the structural change of our society, and the “new era” of Finland, were acknowledged. In addition to the frames, I paid my attention to the questions of media and its power in my study. Several studies have pointed out, that the frameworks of the media have seen to influence the common opinion of the citizens. Thus media does not only reflect objectively our social reality, but also actively produces it by exracting some concerns and emphasizing others. Media has a great responsibility, and our responsibility is to pay more attention to it in the future.

School dropout is one of the most serious challenges in education policy. It is considered to be a problem particularly in vocational education where dropout rates are more than two times higher than in high school. It is more likely for a student not to get a diploma when a longer period of time has gone by. Low level of education is the most significant factor in youth unemployment and social exclusion. Factors affecting dropout are usually drawn from a sociocultural context and for example the level of parental education and socioeconomic background have an impact in youth dropout. The aim of this study is to locate, to classify and to analyse the factors that have an impact in the student’s decision-making process. This study is a systematic literature review. By conducting a systematic research, six studies have been chosen to help this study in locating the sociocultural factors that are affecting dropout in vocational education and training processes. Based on this study dropout is a longterm process which is constructed by a various group of different factors. The lack of motivation was one of the most essential reasons behind dropout. Factors that had an impact on dropout were usually connected with each other causing a cumulative reaction. Based on the results of this study there is a need for further research for example in how raising the amount of extrinsic motivation can influence the dropout rate.

Nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yhteiskunnallinen haaste, joka voi toimia suuntaa-antavana polkuna kohti syrjäytymisen prosessia. Myös nuoren rikoskäyttäytymisen on nähty ennakoivan mahdollista myöhempää syrjäytymistä. Syrjäytyminen vaikuttaa kansantaloudellisesti koko yhteiskuntaan, mutta ennen kaikkea se on koko elämänkulkuun heijastuva prosessi yksilölle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Tässä kandidaatintutkielmassa on tarkoituksena selvittää syitä koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen taustalla. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen muodossa toteutettavan työn tarkoituksena on selvittää tutkittavien artikkeleiden näkemyksiä niistä käytännön toimista, joita koulussa voidaan tehdä koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen yhteyttä kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineisto koostuu viidestä (5) englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka ovat kaikki vertaisarvioituja sekä julkaistu aikavälillä 1993-2018. Artikkelit valikoitiin Ebscohost-tietokannan kautta, tiettyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä käyttäen. Kaikki tähän työhön valikoituneet artikkelit ovat pääosin määrällisin menetelmin Yhdysvalloissa toteutettuja tutkimusartikkeleita. Artikkelien sisältö on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkielmaan valikoituneet artikkelit vahvistivat aiempien tutkimusten näkemystä nuorten koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen yhteydestä. Artikkeleiden mukaan syyt koulupudokkuudelle tai rikollisen toiminnan piiriin ajautumiselle ovat hyvin moninaisia, kuten nuoret itsekin ovat. Tämä tilanteiden moninaisuus tulisikin huomioida koulupudokkuutta sekä rikoskäyttäytymistä tarkasteltaessa. Artikkelien mukaan koulut voivat parhaiten ennaltaehkäistä koulupudokkuutta sekä rikoskäyttäytymistä vahvistamalla koulun positiivista ilmapiiriä, sitouttamalla oppilaita tehokkaammin koulunkäyntiin sekä kiinnittämällä huomiota oppilaan ja opettajan väliseen suhteeseen.

Preventing younger generation’s social exclusion is one of the greatest challenges of our time. The consequences of social exclusion reflect on economy and as human suffer-ing. Even though the subject has been researched very recently and quite extensively, the phenomenon has not decreased after different kind of interventions in the light of statistics. Different interview-based researches and knowledge based on experience help finding the core of the issue around the young people’s agency. The seminar essay focuses on finding the factors that limit the agency of younger generation who are using or are on the edge of using the public services. The research method used in the seminar essay is a literature survey, which is a theoretical survey of the research literature related to the phenomenon. Younger generation’s agency is examined through three different aspects: (1) the social capital and trust, (2) participation and loneliness and (3) different forms of power. The frame of reference is the public service system which is often the link for the young person to be part of the society. Social capital and trust, which are each other’s preconditions, were essential factors limiting young people’s agency. The fundamental causes to the situation appeared to be the experi-ences of not participating and loneliness. The consequence of these experiences is not be-ing able to have social capital. Different social networks play a great role in building the young person’s agency. In addition, different forms of power seemed to restrict young people es-pecially when using the public service system. Categorising way of talking about young peo-ple and labelizing them highlighted young people not confronting each other and their thought-lessness. Confronting young people by their problems seems to be discouraging and making them more passive.

Social exclusion is a serious issue both on a societal and an individualized level. The purpose of this thesis is to look into the concept of social exclusion and further explore what factors can put children and young people in danger of becoming socially excluded. Additionally, reasons behind the accumulation of disadvantagedness are studied. Social exclusion as a concept has been researched in abundance over the past few decades, and it has been a recurring topic in politics. The questions of my thesis are the following: What is social exclusion? What factors put children and youths at risk of becoming socially excluded? What causes the accumulation of disadvantagedness? A diverse selection of research papers, reports and books were used as material for this literature review. I researched a variety of domestic theses and other material to find answers to my thesis questions. Based on this literature review it would seem that social exclusion is a pivotal societal and individualized issue that lacks the unequivocal definition. Research suggests that one is at higher risk of social exclusion in their life is in a position of upheaval. Research suggests that the following factors may increase the risk of an individual becoming socially excluded: being in a state of upheaval in one’s life, being an immigrant, doing poorly in school, and having parents who are socially excluded. According to research, disadvantagedness is linked to one’s labour market position, the industry of one’s job, low income, level of education, age, gender, state of health and domestic background. However, the findings of said research are inconclusive on the reasons behind the accumulation of disadvantagedness.

Kandidaatintutkielmassani tarkastelin työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten toimijuutta sekä tätä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Vaikka nuorten ja nuorten aikuisten osallisuudesta ja sen edistämisestä on oltu kiinnostuneita jo jonkin aikaa, on esimerkiksi yli 18-vuotiaiden toimijuuden tutkiminen jäänyt vähemmälle. Toimijuutta tutkimalla voidaan saada kuvaa siitä, millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorilla on vaikuttaa omaan elämänkulkuun ja näin saada ymmärrystä nuorten kokemuksista ja osallisuuteen liittyvistä tarpeista. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa aineiston analyysiani ohjaa Jyrki Jyrkämän toimijuuden kuuden modaliteetin malli. Jäsensin myös tulokseni kyseisen mallin pohjalta. Aineistoni koostuu yhdeksästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka on julkaistu vuoden 2010 jälkeen. Tutkimukset kohdistuivat työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Luin aineistoani useamman kerran ja näiden lukukertojen myötä hahmotin vähitellen toistuvia säännönmukaisuuksia, joita nuorten toimijuuden kuvauksissa esiintyi. Nuoret tavoittelivat pääsääntöisesti aikuisuuteen liitettyä itsenäisyyttä hakemalla koulutukseen tai työelämään ja toivoivat arkeensa hyvinvointia tuottavia rutiineja. Itsenäisyyden tavoitetta rajoittaa kuitenkin muodollinen osaaminen, sillä nuorilla ei useimmiten ole ammatillista tutkintoa. Tämän myötä nuoriin kohdistuu aktivointipoliittisia velvoitteita, jotka eivät aina näytä antavan tilaa nuorten omille näkemyksille ja toiveille, vaan tuottavat pettymyksen ja riittämättömyyden tunnetta. Nuorten kokemuksissa korostuu, kuinka he kokevat paineita saavuttaa yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita ja kokevat alisuoriutuvansa, jos eivät saavuta näitä. Toimijuuteen vaikuttavat tekijät liittyivät keskeisesti sosiaalisiin resursseihin, sillä osallisuuden ja tunnustetuksi tulemisen kokemus tuki toimijuuden tunnetta, kun taas päinvastoin kokemus osattomuudesta heikensi toimijuuden tunnetta.