Browsing by Subject "syrjintä"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin kohdistuva syrjintä ja rasismi näyttäytyvät ja kuinka niitä tuotetaan ja uusinnetaan suomalaisessa koulujärjestelmässä. Vähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja rasismi on ajankohtainen ja merkittävä aihe niin yksilöllisellä- kuin yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltuna. Koulun rooli antirasistisen yhteiskunnan rakentamisessa on kehittää oppilaiden arvomaailmaa sekä muodostaa tietynlaista kuvaa yhteiskunnasta ja maailmasta (Antikainen, Koski & Rinne, 2013, luku 5.5 Integraatio yhteiskunnan jäseneksi). Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että syrjinnän ja rasismin tutkimuksessa ja ilmiöstä käytävässä keskustelussa täytyy ottaa huomioon kaikki niiden ilmenemisen osa-alueet (Puuronen, 2011, s. 48-66). Syrjinnän ja rasismin tunnistaminen ja nimeäminen ovat edellytyksiä aktiiviselle rasismin vastustamiselle eli antirasismille (Rastas, 2005, s. 69). Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui tarkoin rajauskriteerein viisi tutkimusartikkelia vuosilta 2010–2019. Keskityn tutkimuksessani siihen, kuinka syrjintä ja rasismi näyttäytyvät ja kuinka niiden tuottamisen ja uusintamisen prosessit näkyvät suomalaisissa kouluissa. Syrjinnän ja rasismin tunnistamisessa käytän yhdenvertaisuuslain määritelmää syrjinnästä, sekä käsitteitä vanha- ja uusrasismi, avoin- ja piilorasismi sekä rakenteellinen- ja arkielämän rasismi (Puuronen, 2011, s. 48-66). Syrjinnän ja rasismin tunnistamisen ja nimeämisen kautta esitän ehdotuksia siitä, kuinka edistää antirasistista kasvatusta ja koulutusta suomalaisissa peruskouluissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että syrjintä ja rasismi esiintyvät monitasoisena ongelmana kouluissa. Aineistosta nousi esiin kaikkia tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitettyjä syrjinnän ja rasismin osa-alueita. Oppilaat kohtasivat pilkkaamista, ennakkoluuloja, välillistä- ja välitöntä syrjintää, ekskluusiota ja rakenteellista rasismia. Syrjinnän ja rasismin tuottavat ja niitä uusintavat prosessit liittyivät aikaisemman tutkimuksen mukaisesti vähättelyyn, vaikenemiseen ja kieltämiseen (Souto, 2011, s. 69). Aineistosta kävi myös ilmi, että rasismin tunnistamattomuus ja rasismista vitsailu johtivat sen tuottamiseen ja uusintamiseen niin oppilaiden, opettajien kuin muun koulun henkilökunnan toimesta.

Objectives. The aim of this study was to find out what models and tools existing research and educational literature offers for teachers to combat racism, discrimination and bullying in a multicultural school environment. The aim of the study was particularly deepen and increase our understanding of the kind of tools that various researchers have found to gain the teachers’ intercultural competence in order to support broad-mindedness-generating work at school. Methods. My research method was a literature review. A literature review has took an advantage as research method that allows to investigate the already known information. In my research I focused on the concepts of intercultural competence as well as the work against racism and discrimination at school. Results and conclusions. In my research I did find existing information on how to combat racism, discrimination and bullying in schools, as well as some concrete tools that I present. Different ways that were found include teacher's personal competencies, the workplace atmosphere and the support of colleagues, a variety of non-school organizations and projects, as well as the teacher's everyday choices. The teacher's strong cultural identity and intercultural competence highlight an important element in the work to combat racism and discrimination. Many of the tools mentioned are useless if teacher's competence is incomplete or sense of personal identity has not been sufficiently worked out.

Tavoitteet. Suomessa liikunnan ympärillä syrjintää on tutkittu lähinnä vapaa-ajan harrastuk sien kontekstissa. Syrjintäaiheiset tutkimukset varhaiskasvatuksessa ovat koskeneet ennen kaikkea kiusaamista. Liikuntakasvatuksen saralla tutkijoita on innoittanut fyysiseen aktiivi suuteen perehtyminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä syrjinnästä ilmiönä varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen kontekstissa tasa-arvon näkökulmasta. Tarkoitus on selvittää minkälaisia normeja varhaiskasvatusta ohjaavat liikuntakasvatuksen asiakirjat sisältävät ja millainen on se todellisuus, jota normeilla pyritään ylläpitämään. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä käytin kirjallisuuskatsausta, joka on erotelta vissa kahteen orientaatioon, joita ovat narratiivinen ja integroiva katsaus. Tässä tutkiel massa tekniikaksi valikoitui narratiivinen katsaus, jonka avulla pyrittiin saamaan laaja kuva aiheesta. Tutkimusaineiston valintaa ohjasi vahvasti tutkimuskysymykset ja aineisto muo dostuu viidestä suomalaista varhaiskasvatusta ohjaavasta liikuntakasvatuksen asiakirjasta. Tutkimuksessa normeja asiakirjoista paikannettiin kriittisen diskurssianalyysin avulla. Kriitti sessä diskurssianalyysissä pyritään ensin tunnistamaan diskurssi, jonka jälkeen pyrittiin analysoimaan, millaista todellisuutta diskurssin avulla ylläpidetään. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatusta ohjaavien liikuntakasvatuksen asiakirjojen ohjeistukset olivat yhtenäisiä tyttöjen ja poikien osalta, joten varhaiskasvatuksen pihoilla pe lattavat jalkapallopelit kuuluvat ohjeistusten mukaan kaikille. Todellisuus, jota varhaiskasva tuksen liikuntakasvatuksen normeilla pyritään ylläpitämään, on kuitenkin ristiriidassa lasten kautta vapaa-ajan urheilusta tulevien tapojen, uskomusten ja arvojen kanssa. Lapset saatta vat siirtää pihalla pelattaviin jalkapallopeleihin urheilusta tutut normit, jolloin syrjinnän ilmiö on todellinen varhaiskasvatuksen arjessa. Kaikilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus osallis tua peleihin. Tulosten avulla voidaan kehittää toimintatapoja syrjinnän ehkäisemiseksi ja tunnistaa syrjintätilanteita, jolloin niihin voidaan puuttua.