Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "taito"

Sort by: Order: Results:

  • Kielen opetusta vai käsityötä? : Kielitietoinen opetus käsityötaitojen oppimisen tukena 
    Polet, Maija (2019)
    The aim of the current study was to examine the concept of language awareness and learning crafts. Language awareness has been emphasized on national core curriculum (2014) as a part of school culture but meaning of the concept has been left quite open and ambiguous.Earlier research on the subject shows that teachers' views on language awareness are mostly positive, but they also experience uncertainty about how language-based teaching is practically implemented. Language awareness is often understood only as a component of studying theoretic subjects or languages. However, art and crafts contain their own symbols and concepts where used language is also meaningful. This situation created a starting point for research to find out the elements of language sensitive teaching and to analyze how language sensitive teaching can support the learning of craft skills. The chosen research method was descriptive literature review and data was collected through literature and articles concerning language awareness and learning skills. The material has been used in the research in two ways: first defining key concepts and theories, and after that as the actual material of the research, which is used to answer the research question. The analysis of the material is presented in more detail in chapter three. There are several noteworthy issues that stood out from the literature. First of all, in the learning of skills, the starting point requires cognitive abilities, thinking and memory, and the motivation of the learner. The influence of language on thinking is widely known and, as a result, tasks like thinking and reasoning are getting support already in the early stage from language sensitive teaching.Secondly, language awareness is related to supporting learner’s motivation. In addition, constructing meanings and images through the language is helping the learner observe, remember and target his attention to the relevant. The findings indicate that language sensitive teaching is important already in early phase of learning crafts and language awareness can support learning during the whole process.
  • Näkökulmia kotitaloustaidon ymmärtämiseen 
    Möntti, Melina (2020)
    Tutkimuksen tavoitteena on luoda yleiskuvaa kotitaloustaidon käsitteen lähestymisestä Helsingin yliopiston kotitaloustieteellisien julkaisuissa eli tuoda esille mistä näkökulmasta julkaisuissa on aiemmin käsitelty kotitaloustaitoa. Toisena tavoitteena tutkimuksessa selvitetään mitä kotitaloustaidot ovat Helsingin yliopiston kotitaloustieteellisissä julkaisuissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimuksessa perehdytään ensin taito - käsitteen ja ilmiön näkökulmiin. Ymmärrys taidosta muodostuu ajansaatossa esitetyistä erilaisista näkökulmista taitoon Antiikin Kreikasta 2000 - luvulle. Tämä dialogi taidon näkökulmien välillä muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, yhdessä kotitaloustieteellisen taidon tutkimuksen näkökulman kanssa. Kirjallisuuskatsauksen aineisto on kerätty Helsingin yliopiston taitoa käsittelevistä julkaisuista, ja se muodostaa ajallisen jatkumon vuodelta 1990 vuoteen 2009. Katsaukseen valitut julkaisut kuusi julkaisua käsittelevät kotitaloustaitoa tai toimintaa eri näkökulmista, kuten esimerkiksi ilmiönä sekä kotitalousoppiaineen opetuksen ja arvioinnin näkökulmasta. Aineiston analyysi tiivistää yhteen valitut kotitaloustieteelliset julkaisut kotitaloustaidon osalta, ja pyrkii muodostamaan aineistosta yhtenäisen teoreettisen kokonaisuuden, joka vastaavaa siihen mitä kotitaloustaito on julkaisuissa. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena kotitaloustaidosta muodostui teoreettinen kokonaisuus. Kotitaloustaito on tutkimusten mukaan teoriaa ja käytäntöä yhdistävää, edellytys arjesta selviytymiselle, kokonaisvaltaiseen ihmisen kehitykseen tähtäävää, muutoksessa monien ulottuvuuksien ja käsitteiden kanssa elävää, pohjalleen tietoa ja kokemuksia tarvitsevaa ja päämäärätietoisen toiminnan ja päämäärättömän tekemisen yhdistävää. Tutkimustuloksien pohjalta tutkija käsittelee lopuksi omassa pohdinnassaan tulevaisuuden kotitaloustaitoa. Tutkimuksen pohdinta osuus on poikkeuksellisesti dialogia tutkimustulosten ja tutkijan omien näkemyksien ja kokemuksien kanssa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO