Browsing by Subject "tarinallinen leikki"

Tavoitteet. Karvin Varhaiskasvatuksen laatu arjessa -tutkimusraportin mukaan leikkiä arvostetaan ja sille varataan aikaa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Silti osa lapsista jää toistuvasti leikkien ulkopuolelle ja henkilöstö arvioi ajan puutteen estävän aikuisten osallistumista yhteisleikkiin. Tutkimuksen keskiössä on leikkimaailmapedagogiikka (tunnetaan myös nimellä tarinallinen leikki), joka toimintamuotona yhdistää kaikkien osallistujien tasa-arvoisemman leikkiin osallistumisen tukemisen sekä aikuisen mukana olon leikissä. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että leikkimaailmapedagogiikan toteuttamisessa merkityksellistä on aikuisen roolin tunnistaminen, leikkimaailmamenetelmän tuntemus sekä varhaiskasvatuksen arjessa vallitsevat leikkiä tukevat käytänteet. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata henkilöstön kokemuksia leikkimaailmojen toteuttamisesta ja pyrkiä tunnistamaan niiden pohjalta toimintaa estäviä sekä mahdollistavia toimintatapoja. Menetelmät. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä tarinallista leikkiä työssään hyödyntänyttä varhaiskasvatuksen opettajaa ja lastenhoitajaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna, jotta tavoitettiin nimenomaan leikkimaailmoja toteuttavien opettajien henkilökohtaiset kokemukset. Analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa teoreettinen viitekehys tarjosi käsitteet aineiston luokitteluun, mutta myös aineistosta nousseet teemat oli mahdollista huomioida. Käytetyssä abduktiivisessa lähestymistavassa tutkimuksen aineistoa ja aiemmin tutkittua tietoa keskustelutettiin uuden ymmärryksen muodostamiseksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa löytyi useita leikkimaailmapedagogiikkaa tukevia ja mahdollistavia käytänteitä liittyen tarinallisen leikin menetelmään, aikuisen rooliin sekä päiväkodin arkisiin käytänteisiin. Leikkiä edistäviin käytänteisiin lukeutui useita tekijöitä, jotka on tunnistettu aiemmissa tutkimuksissa. Sen sijaan estäviksi käytänteiksi nousi ainoastaan aikuisen sitoutumattomuus leikkiin. Henkilöstön kokemuksista piirtyikin kuva, jossa leikkimaailmapedagogiikkaa käytettiin pikemminkin välineenä arjen ongelmien ratkaisemiseksi. Tällaisia arkisia ongelmia olivat äkillisiin muutoksiin reagoiminen, lasten yksilöllisen tuen tarpeisiin vastaaminen sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisen kokonaisvaltaisen toiminnan toteuttaminen. Tulosten valossa voidaan todeta, että leikkimaailma näyttää hyödyntävän mielikuvituksen ja toden rajaa tavalla, joka mahdollistaa sekä aikuisten että lasten kuvitella arkisia realiteetteja laajemmin.