Browsing by Subject "tarkkaavaisuus"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2020)Tiivistelmä: Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan ylikeskittymistä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä eli ADHD:ssa. Tutkielman tarkoituksena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin pyrkiä kuvaamaan tutkimustietoa ylikeskittymisestä ADHD:ssa. Aihetta koskevan tiedonhaun perusteella voidaan todeta kyseessä olevan melko huonosti tunnettu ja vähän tutkittu ilmiö. Tutkimuskysymykset, joihin katsauksessa etsittiin vastauksia, olivat: 1. Onko ADHD:n ja ylikeskittymisen välillä yhteys? ja 2. Millaisia selittäviä tekijöitä ylikeskittymisen ilmenemiselle ADHD:n yhteydessä on esitetty? Taustaoletuksena esitettiin, että ylikeskittyminen ja ADHD ovat yhteydessä toisiinsa ja selittävänä tekijänä ylikeskittymiselle esitetään ADHD:lle ominaiset poikkeavuudet tarkkaavuuden säätelyssä. Menetelmät. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa yhdistellään ja vertaillaan ylikeskittymistä ja ADHD:ta koskevia tutkimustuloksia. Tutkielmassa aineiston haku, rajaus ja analyysi toteutettiin systemaattisesti. Aineiston haussa käytettiin Helkatietokantaa, jossa hakusanoina oli ”Hyperfocus AND ADHD” sekä ”Hyperfocusing AND ADHD”. Hakutuloksien rajaamiseksi aineistolle oli määritelty sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineiston analyysi toteutettiin temaattisena analyysina. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulosten perusteella ei voida yksiselitteisesti todeta, onko ylikeskittymisen ja ADHD:n välillä olemassa yhteys. Kahdessa tutkielman aineistoon kuuluvassa tutkimuksessa löydettiin yhteys, mutta yhdessä tutkimuksessa yhteyttä ei löydetty. Kahden tutkimuksen tuloksista taas ei ollut mahdollista tehdä johtopäätöksiä yhteyksistä. Tutkielmassa selvitettiin myös, millaiset tekijät saattavat selittää ylikeskittymistä ADHD:ssa. Ylikeskittymistä selittävistä tekijöistä yleisimmin tutkimusartikkeleissa esitettyjä olivat motivaatioon ja tarkkaavuuden säätelyyn liittyvät tekijät. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ilmiön ymmärtämiseksi, mutta ylikeskittyminen voi mahdollisesti olla aikaansaamisen ja positiivisten kokemusten lähde ihmisille, joilla on ADHD.
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoitus on luoda systemaattinen katsaus aiempaan interveetiotutkimukseen, joka käsittelee älypuhelimen vaikutusta ja sen yhteyttä toiminnanohjaukseen. Älypuhelimet ovat lyhyessä ajassa muodostuneet merkittäväksi osaksi arkipäiväämme ja niiden vaikutuksista toimin- taamme tiedetään vielä verrattain vähän. Jotkut tutkijat esittävät, että älypuhelimen pelkkä läsnäolo voi heikentää hetkellisesti toiminnanohjausta, kuten työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Kasvava kiinnostus älypuhelimien ja kognition väliseen yhteyteen voi johtua siitä, että toiminnot ovat edellytys oppimi- selle. Tutkimuskysymykseni onkin: Mitä erilaisia yhteksiä älypuhelimen pelkällä läsnäololla ja toimin- nanohjauksella on havaittu? Menetelmät. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkoitus on koota jo tehtyä tutki- musta noudattaen systemaattisia vaiheita. Aineiston hain Scopuksen ja Web of sciencen -tietokan- noista. Tiettyjä sisään- ja ulosottokriteereitä noudattaen aineistoksi valikoitui 14 tutkimusartikkelia ja yksi konfferenssipaperi, minkä analysoin aineistolähtöisesti teemoitellen. Lisäksi efektikoot selvitettiin Cohenin d:n, eetan ja osittaisen eetan neliön avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukset havaitsivat erilaisia yhteyksiä pelkän älypuhelimen läsnäolon ja toiminnaohjauksen välillä, jota sääteli toiminnanohjausta mittaavien testejen vaikeustaso, älypuhe- limen saatavuus sekä yksilölliset tekijät. Löytyneet yhteydet olivat olivat keskimäärin kooltaan pieniä tai keskisuuria. Toisaalta osa tutkimuksista ei havainnut lainkaan merkittävää yhteyttä. Mielenkiin- toista onkin, että tulokset ovat hyvin ristiriidassa keskenään. Epäjohdonmukaisuus voi johtua interven- tioiden toteutusten eroista, kuten kännykän saatavuuden manipuloinnista ja toiminnanohjausta mittaa- vien testejen määrästä.
-
(2017)In recent years, there has been interest in the effects of conscious presence, ie using mindfulness in children’s learning. According to previous studies, mindfulness exercises have been observed to improve managing children's feelings and reducing discomfort. The purpose of this study was to find out are the mindfulness exercises suitable for pre-school aged children and how do the children feel about the exercises. In addition, the aim of the study was to find out if there are any changes to the children’s attentiveness. The subject of the study was a pre-school class of 14 pupils. The majority of pupils were boys. The study was a qualitative study and methods used for data gathering were observation both as individual and as a group. Exercise work methods were fairy tales, exercises and discussions, based on Mindfullness guides. The study material was collected in the spring 2016 during ten training sessions. All 14 pre-school children participated in the study. The material was analyzed by material-based content analysis. Based on the study, it can be stated that mindfulness exercises were suitable forpre-schoolers. Positive changes were noted during and after the intervention period. Pre-schoolers liked the exercises and hoped the mindfulness slots to be continued. The pre-class atmosphere calmed down due to intervention. Research showed that exercises can help to strengthen children concentration and attention. Although the results of the study are not generalizable outside the target group, the results encourage the use of similar exercises in pre-school classes.
-
(2020)Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään millaisena maaseutu ja kaupunki fyysisinä kasvuympäristöinä näyttäytyvät lapsen toiminnanohjauksen näkökulmasta. Toiminnanohjauksessa tarkastelen tarkkaavaisuutta, työmuistia ja käyttäytymisen säätelyä. Tarkasteltaessa aiempaa tietoa ja tutkimusta maaseutu näyttäytyi otollisena ympäristönä lapsen toiminnanohjauksen kannalta. Fyysisen kasvuympäristön vaikutusta lapsen toiminnanohjaukselle on tutkittu vähemmän, joka loi oivan väylän tarkastella toiminnanohjausta maaseutu- ja kaupunkiympäristössä. Tutkimuksen avulla pyritään antamaan tietoa, millaisia vaikutuksia fyysisellä kasvuympäristöllä on lapsen toiminnanohjaukselle näillä kolmella osa-alueella. Toteutin tutkimuksen kirjallisuuskatsauksena kooten yhteen aiempia tutkimuksia aiheesta. Aineistoa keräsin maaseutua, kaupunkia, kyläkouluja sekä kaupunkikouluja käsittelevästä kirjallisuudesta, tutkielmista, artikkeleista ja netissä tehdyistä julkaisuista. Aineiston analysoinnissa hyödynsin sisällönanalyysiä, jonka avulla kokosin aineiston olennaisimmat asiat tarkasteltaviksi. Maaseutu kasvuympäristönä näyttäytyi turvallisena, ärsykkeiltään vähäiseltä ja tarjoavan mahdollisuuksia omaan tutkimiseen. Näiden nähtiin olevan olennaisena asemassa tarkasteltaessa toiminnanohjausta. Puolestaan kaupunkiympäristö tarjosi toiminnanohjauksen kannalta erilaisia asioita. Kaupungissa vallitsevan kilpailun ja siellä liikkumisen nähtiin kehittävän toiminnanohjauksen taitoja. Voidaan siis todeta, että kummastakin ympäristöstä löytyi toiminnanohjauksen kannalta oleellisia asioita. Tutkimuksen yleistettävyydessä ja soveltamisessa tulee kuitenkin muistaa, että tutkimuksen aineistossa on tarkasteltu Suomalaisia kyliä ja kaupunkeja.
-
(2016)Rhythmic fluctuations in the temporal activity of neuronal populations (neuronal oscillations) have been long since identified in electrophysiological recordings. Studies have also found correlations between oscillations across different brain areas during various cognitive tasks. These correlations between oscillations are called synchrony. Neuronal oscillations and synchrony are thought to be linked to behavior in at least three following ways: as a mechanism for sensory representations; gating and regulation of information flow across brain areas; and as a mechanism for storage and retrieval of information. Sensory systems continuously receive enormous amounts of information. Attention is a limited and selective process that directs an individual’s information processing resources to a subset of all the received sensory information. Stimuli can automatically capture our attention (exogenous attention) or we can willingly focus on specific stimuli (endogenous attention). Attention controls the selection of stimuli and enhances the processing of selected stimuli. Different brain networks have been found to underlie exogenous and endogenous attention. This thesis focuses on endogenous visual attention, which is a form of attention that concentrates on the attentional processing of visual information. Neuronal oscillations and synchrony appear to play a critical role in attention. Endogenous visual attention is based on fluent communication between different brain areas, especially between frontal, parietal and occipital lobes. Oscillations and synchrony gate information between areas responsible for stimulus selection and enhance stimulus processing in areas that represent the selected stimuli. Several different frequency bands have been linked to attentional processing, most notably alpha (8-14 Hz), beta (15-30 Hz) and gamma (>30 Hz) frequencies. However, aforementioned frequency bands have also been linked to other cognitive functions, e.g. to working memory. Abnormal oscillations and synchrony have also been found in certain pathophysiological states, e.g. schizophrenia and attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Future studies require more specific models and methods to achieve a unified view of oscillations and synchrony in their relation to cognitive functions and disorders.
-
(2019)Physical activity has been found to increase the efficiency of children’s cognitive functions. There is a number of studies on the connection of primary school students’ leisure-time exercise with learning. However, studies on the connection of exercise during the school day with learning have been produced mainly in the recent years. New data has been produced especially on the effects on learning enabling factors, e.g. concentration. Although studies show the connection with learning enabling factors, there is not enough evidence on the causation of these two subjects. The objective of this thesis was to make a literature review on the effects of classroom-based physical activity on concentration. Another objective was to find and discuss the variables of physical activity which affect concentration. This thesis was implemented as a literature review. The data was collected from English research on the effects of classroom-based physical activity on concentration. All the referred studies implemented a physical activity break in the research frame. Physical activity was found to heighten concentration or at least have a maintaining effect. The intensity of physical activity was found to be an affecting factor on concentration. The physical activity should be at least moderate-intensity to have a significant impact on concentration. Physically passive breaks were also found to have a maintaining effect on concentration, but the effects of a physically active break were greater. In addition, the number of breaks and recesses were impacting factors. The effects of classroom-based physical activity on concentration are highlighted when the number of breaks is insufficient. Further research is needed to explain the types of physical activity that produce variation in concentration and its temporal effects.
Now showing items 1-6 of 6