Browsing by Subject "tasa-arvo"

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kotitöiden jakautuvan heteronormatiivisissa parisuhteissa niin määrällisesti, ajallisesti kuin kotityötyypillisesti yhä sukupuolen mukaisesti. Tasa-arvoisten asenteiden näkyminen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja politiikassa herätti kysymyksen siitä, miksi kotityöt jakaantuvat yhä epätasaisesti heteronormatiivisten pariskuntien välillä. Kotitöiden epätasa-arvoisen jakaantumisen on todettu olevan etenkin naisten hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttava tekijä. Tutkimuksen tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimuksien tuloksia sukupuolten välisestä kotityön jakaantumisesta sekä kuvata millaiset tekijät ja ilmiöt voivat vaikuttaa kotitöiden jakaantumiseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa pyrittiin vastamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin aiemmista tutkimuksista luodun synteesin avulla. Aineiston hankinta toteutettiin ilman tiukkoja rajoituksia ja aiheeseen sopivien hakusanojen avulla. Kandidaatintutkielman suppeuden takia tutkielmassa tarkasteltiin vain samassa kotitaloudessa asuvia aikuisia heteropareja. Tässä tutkimuksessa selvisi, että naiset tekevät yhä noin 60 prosenttia kotitöistä ja miehet noin 40 prosenttia. Ajallisesti miesten ja naisten kotitöihin käyttämä ero oli 37 minuuttia. Naisille yleisimpiä kotitöitä olivat ruoanlaitto sekä siivoaminen ja miehille erilaiset piha- ja huoltotyöt. Kotitöiden jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin useita. Esimerkiksi ansiotulot, koulutus, elämänvaiheen muutokset, kuten ruuhkavuodet, perhevapaat sekä poliittiset päämäärät selittivät työnjaon jakaantumista ja sen epätasaisuutta. Tasainen työnjako oli todennäköisempää, mikäli ammatillisten asemien ja ansiotulojen välillä ei ollut suuria eroja. Kotitöiden epätasainen jakaantuminen on monien tekijöiden summa ja siksi yksilö- tai yhteiskunnallisella tasolla jakaantumiseen voi olla vaikea puuttua.

Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli selkiyttää inkluusiota käsitteenä, avata inkluusion taustoja sekä roolia opetussuunnitelmissa. Näin inkluusioperiaatteen tärkeänä aiheena tutkia, sillä se on herättänyt paljon keskustelua ja aihe kiinnosti aiemman työkokemukseni kautta. Halusin kandidaatintutkielmassani tarkastella, mitä varhaiskasvatuksen osalta inkluusiosta on tutkittu viime vuosikymmenen aikana sekä minkälaisia haasteita aiemmat tutkimukset toivat esiin inkluusion toteutumisen kannalta. Tarkoituksenani ei ollut kuitenkaan tuomita inkluusioperiaatetta, vaan toin epäkohtia esiin, jotta inkluusiota voitaisiin kehittää. Koin inkluusion tunnelatautuneena ja kompleksisena, joka vaati moniulotteisena aiheena pohjatyötä ennen empiiristä jatkotutkimusta. Käytin laadullisessa kandidaatintutkielmassani menetelmänä teoreettista tarkastelua. Tarkoituksenani oli avata inkluusiota käsitteenä ja siihen liittyviä taustoja ensin laajemmasta kuvasta käsin ja siirryin teoreettisessa tarkastelussani kohti varhaiskasvatuksen näkökulmaa ja inkluusion toteutumiseen liittyviä haasteita. Käytin tutkimuksessani pääsääntöisesti kasvatustieteeseen ja erityispedagogiikkaan pohjautuvia lähteitä. Kansallinen tutkimus liittyen inkluusioon varhaiskasvatuksessa on vielä vähäistä ja tutkimuskentällä ilmeni aukkoja etenkin inkluusioperiaatteesta käytännön tason näkökulmasta. Inkluusion rooli opetussuunnitelmissa ja lainsäädännössä on kapea-alaista, joka vaikuttaa sen käytännön toteuttamiseen. Inkluusio herättää lisäksi käsitteenä epäselvyyttä ja resursseilla voidaan nähdä olevan vaikutusta siihen, miten inkluusio toteutuu.

The aim of this study was to determine if doing and sharing housework is causing disagreements in young couples´ homes. Futhermore my study was about the causes of disagreements and how they were shown out. I was also interested in the influence of childhood home when it comes to young couples´ expectations of the division of housework. The theory part of the study dealt with the qualitative contents of the concept of mastery of everyday life and the knowledge that guides actions. It was also especially about young couples´ skills in everyday life. With the explanations about housework sharing was provided an explanation to housework division by sex. In addition, a previous research about the reasons why couples want to live together, what causes disagreements in relationships and if they are reasons for separations was presented. The studies have proved that couples are more satisfied than expected in sharing the housework. 13 young couples with no children took part in the study. They answered the questionary which was linked on a facebook profile. Everyone answered the questions individually on their own forms. The questions were either multiple choices or they demanded open answers. The frequencies were calculated and compared to couples and to women and men. The research showed that the most disagreement causing housework is cleaning. The housework was shared partly unequally and an allocation to women´s and men´s work was very clearly seen. Women did most of the laundry and men took care of the car and the household´s small maintenance tasks. It can be seen that housework causes disagreement in young couples´ homes. The model from childhood home is significant but effects in two ways, either young couples want to obey it or do the opposite way.

Aims: The aim of this thesis is to study what kind of attitudes Finnish political actors have towards school choice. The purpose is to find out how different attitudes are reasoned and justified. I’m also interested in the societal structure and how school choice affects the Finnish comprehensive school system and the future of our society. School choice has raised a lot of discussion because it has become more common amongst families. Through this literature review I try to find out different ways to approach school choice. It is necessary to study school choice because it is important to provide equal opportunities for everyone. However, we should also take individual freedom into account. Therefore, it is crucial to understand different attitudes towards school choice and what kind of effects they might have on the society. Methods: This Bachelor’s thesis is a literature review. My research material consists of litera-ture concerning school choice, including studies and articles. Before choosing my research ma-terial I defined the research question and the main concepts. This way I cut the research sub-ject into smaller pieces before starting the research process. It also helped me to find key-words. I tried to choose primary sources and be critical when choosing the research material. However, the extent of Bachelor’s Thesis restricted the amount of research material I could choose. The purpose of this literature review is to analyse school choice and find out different ways to approach this subject. Results and conclusions: According to this literature review there are mainly two kinds of ways to approach school choice. The first one is the neoliberal approach that emphasizes freedom of choice and individual rights. The second approach accentuates equality and equal possibilities. Socioeconomic status has an impact on families’ school choice. High-educated parents are typically more aware of the possible negative effects, but they still use the possibility to choose more than parents that are less educated. Parents with lower education are on average more supportive towards school choice yet in practise use the possibility to choose less. The individual right to promote one’s educational path is one way to justify school choice. Some people recommend the public school nearest home because the people there are often familiar and the way to school is shorter. The same people also emphasize equality and uniformity.

The labour market in Finland is segregated by gender, and it is rare to work in a place, where the number of men and women is even. The aim of this bachelor’s thesis is to look at the effects of these segregated labour markets by studying the experiences of tokens. The main theory of this research is the token theory by Rosabeth Moss Kanter (1977). This theory depicts the roles and statuses that are repercussions of the token situation. In this research I will also analyze, how the token category of gender is present in the speech of the tokens. The research was based on four qualitative theme interviews of male kindergarten teachers. The length of the interviews was from 46 to 70 minutes. The research material of this is a discretionary sample. Studying male kindergarten teachers enabled examining token experiences, because teacher’s profession is strongly segregated by gender. The interviews were first transcribed, and the analyzed using a phenomenographic method with four stages of analysis. The token status is shown in the high visibility of the male kindergarten teachers. They are also often presumed to pose qualities and skills, which are typical to the category of their gender. The interviewees talked about surprised reactions, stereotypes that they face, gratitude and the benefits of being one of the few in their field. This treatment received as a token resulted in feelings of anxiety, irritation and indifference. The tokens described their work community in many ways, from empowering to feeling like an outsider. The interviewees had not often worked with other male kindergarten teachers. In contrast to the theoretical framework of the study, there were no signs of competition between the tokens in this research material. The attitude towards other tokens was positive. Segregation in the kindergarten teacher’s profession was described as a fact that the tokens are already aware of and do not need to be reminded of. In the material this was shown as a general assumption that all teachers in kindergarten are female, and also as the fact that the profession is very homogenous in terms of gender. The interviewed tokens had similar backgrounds, and they indicated many reasons for there being so few men working as kindergarten teachers. Gender roles in upbringing were addressed as different ways of acting between men and women, breaking of gender norms and gender-sensitive education.

Stereotypical perceptions of girls and boys, can still be seen from teacher`s action. This is because teachers have different expectations to children, depending their gender. The environment and teachers are playing a key role, in how the child is thinking about their own gender. People should still be working forward gender equality, because the professions and compensation levels are still divided between women and men. This research surveys the perceptions of kindergartenteachers about gender-sensitivity in early childhood education. My aim was to research how the kindergartenteachers understand gernder-sensitive education, how they value it, and do they try to operate their pedagogy with gender sensitivy. This research is in pedagogy and feminist field. The material for this examination was gathered by themeinterwieving three preschool teachers in metropolitan area. The material was analysed with contentanalysis. The interview included two women- and one man kindergartenteacher. Two of them were been working as a kindergartenteacher for a long time, and one just under a year. The aim in this was to gather a versatile material. The material of this reseach showed that the kindergartenteachers don`t see that gender-sensitiv education is familiar to them. Beside thet all of them knew partially how to define it. They all also felt it to be significant in some way, but there were differencies in their answers. The teachers perceptions diverged in their own pedagogy, because only two of them admitted to be a gender-sensitive teachers. Despite this, all of them descriped to be gender-sensitive in some way. Because all of them felt that gender-sensitive education is not familiar to them, there should be more studies and advisory about the subject.

Tässä kandidaatintutkielmassa perehdyn sukupuolittuneisiin käytänteisiin liikunnan oppiaineessa Suomessa, erityisesti peruskoulun alaluokilla. Lisäksi esitän, kuinka opettaja voi edistää sukupuolitietoista opetusta liikunnan oppiaineessa. Tarkastelen tematiikkaa kasvatustieteellisestä viitekehyksestä käsin. Aiemmat tutkimukset osoittavat, kuinka sukupuolittuneet valtasuhteet uusiutuvat useasti liikunnan oppiaineessa ja urheilussa ylipäätään (Berg & Lahelma, 2010). Instituutiona koululaitoksen on todettu olevan sukupuolittava ja sukupuolen dikotomista jakoa toisintava (Karvinen, 2010). Tästä syystä koin tärkeäksi tarkastella sukupuolitietoisen opetuksen merkitystä sukupuolittuneiden käytänteiden haastajana ja kyseenalaistajana juuri liikunnan oppiaineessa. Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona hyödynsin sekä kansainvälistä että paikallista tutkimusta, kuitenkin Suomen konteksti tarkastelun kohteena. Hyödyntämäni tutkimukset keskittyvät liikunnan oppiaineen sukupuolittuneisiin käytänteisiin (esim. Berg & Kokkonen, 2020a; Metcalfe, 2018), liikunnan opettajien pystyvyyden kokemuksiin sukupuolen näkökulmasta (esim. Berg & Lahelma, 2010), sukupuolitietoiseen opetukseen (esim. Rands, 2009; Jääskeläinen ym., 2015) sekä sukupuolivähemmistöjen kokemaan syrjintään koululiikunnassa (esim. Berg & Kokkonen, 2020a; Lehtonen, 2003). Tulokset osoittivat, kuinka sukupuolittuneet käytänteet heijastuvat edelleen osaksi peruskoulun ala-asteen liikuntakasvatusta. Fyysisessä tilassa sukupuolittuneet käytänteet ilmenevät erillisiä tilallisia ratkaisuja tarkasteltaessa. Puolestaan psykososiaalisessa tilassa esimerkiksi tuntisisällöt, odotukset ja puhuttelu poikkeavat toisistaan tyttö- ja poikaoppilaiden kohdalla. Sukupuolitietoinen opetus kykenee haastamaan näitä toiminta- ja ajatusmalleja sekä raivaamaan tilaa entistä yhdenvertaisemmalle kasvatukselle.

Tässä tutkimuksessa selvitetään kuinka erilaiset opetusta ohjaavat dokumentit ja kurssikirjat ohjaavat seksuaalikasvatuksen toteutumista peruskoulussa. Peruskoulu kattaa ihmisen elämästä noin neljäsosan ja on täten iso osa ihmisen elämää ja kehittymistä. Seksuaalikasvatus on monipuolinen ala ja sen eri ulottuvuuksia tunnistetaan enenevissä määrin eri yhteiskunnan tasoilla. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että teemaan liittyviä asioita käsitellään nykykasvatuksessa verrattain vähän. Kyseessä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus Tarkasteltavina ovat perusopetuslaki, oppivelvollisuuslaki, yhdenvertaisuuslaki, laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, perusopetuksen opetussuunnitelma sekä 12 Helsingin yliopiston opettajaopiskelijoiden ja biologian aineopiskelijoiden kurssikirjaa. Menetelmänä hyödynnetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja sen mahdollistavaa tyyliä kuvata laajoja kokonaisuuksia ja materiaaleja. Seksuaalikasvatus heijastuu tutkittavista materiaaleista läpi yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja identiteetin kehittymisen tukemisena. Laki painottaa opetuksen järjestäjän vastuuta kaikenlaisen syrjinnän ehkäisemisessä ja tasa-arvon toteutumisessa. Opetussuunnitelma puolestaan määrittää minkä verran mitäkin oppiainetta milloinkin opetetaan. Tämä vaikuttaa konkreettisesti myös seksuaalikavatuksen opettamiseen ja oppimiseen. 12:sta kurssikirjasta yhdessä oli luku omistettua seksuaalikasvatukselle. Muutoin paino oli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden korostamisessa. Termiä “seksuaalikasvatus” ei kuitenkaan mainittu yhdessäkään tutkittavista aineistoista. Tulevaisuudessa tuloksia voidaan soveltaa jatkotutkimuksiin kasvatustieteen ja seksologian kentällä kuten myös kurssikirja- ja opetussuunnitelma-analyysissa. Tutkimusta voitaisiin tehdä esimerkiksi kokemuksista ja ajatuksista seksuaalikasvatukseen liittyen ja siihen kuinka opettajaopiskelijat, oppilaat tai vaikka vanhemmat ne kokevat.

The purpose of this study was to examine how gender is represented in a Finnish as a second language textbook, in both visual context and in text. I examined two textbooks made in different decades. Both of the textbooks have been highly used in a classroom setting. I wanted to know how the change in society has affected the gender representations in the textbooks. I also wanted to know what type of gender representations were in the textbook (both visual and textual), and were there any differences on how gender was represented when comparing the two textbooks. Earlier research has shown that male gender is more on display in textbooks used in classroom setting. There are more visual male characters in textbooks than female characters but both male and female gender is represented in a very stereotypical fashion. The two textbooks used in this study were Meidän Suomi, published in 1999, and Suomi 2: minä ja arki, published is 2013. This study is a qualitative research. I analyzed the content of the two textbooks first by counting how many representations of gender were there in a textbook and after focusing on how the genders were represented. The textbooks differed from each other greatly. In the newer one, Suomi2: minä ja arki, gender was represented less stereotypically. There were far less gender representation all together. In Suomi 2: minä ja arki there were also ambiguous characters or characters that represented both female and male characteristics. Although there were more female gender representations in Meidän Suomi, the representations were more stereotypical portrays of a female character than Suomi 2: minä ja arki.

This thesis is a literature review of gender in school and in physical education. The objective is to find out how gender is currently defined and what role it has in school in general and in physical education in particular. Sex and Gender. We are used to divide people into two sexes and we are expected to act in accordance with this biological classification, i.e. as a man or woman, boy or girl. Today gender is seen as both biological (sex) and social (gender). In addition to biological and social gender, at least mental gender can be identified. Gender equality and gender in school. Schools have obligations to promote gender equality according to the Finnish Constitution, Equality Act, Basic Education Act, curricula and other regulations. Gender awareness is important in school because gender identity begins to form in school-age and school is a major promoter of social values. However, official documents dealing with school only speaks about students and teachers in general without distinction of sex, i.e. the school is treated as a genderless institution. Previous research shows that teachers may experience acting in a gender-neutral way, but this is not necessarily the case. It is important that the teachers are aware of their own gender related views, in order not to interpret the behavior of students schematically by gender. Physical education and gender. Physical education is the only subject in Finnish schools where students still are grouped by gender. In the first and the second grade, physical education is conducted in mixed groups. However, starting from the third or fourth grade, physical education is usually organised in separate groups for each gender. According to research literature gender seems to be an important factor in physical education. In addition to gender division and same sex teacher with the group, the notion of gender separation is visible in the educational content. There is little comparative research in Finland on coeducational and single sex physical education and international research results are still partially contradictory. In my future Master ́s Thesis I will examine the experience of primary school teachers of co-educational and single sex physical education.