Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "tautiluokitus"

Sort by: Order: Results:

  • DSM-tautiluokituksen kriteerien muutosten vaikutukset autismikirjon diagnosoinnissa : systemaattinen kirjallisuuskatsaus 
    Sundqvist, Henna (2019)
    Autismikirjo on laaja-alainen kehityshäiriö, jonka ydinpiirteitä ovat vaikeudet sosiaalisessa kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa. Vaikeudet voivat näkyä esimerkiksi puuttuvana katsekontaktina tai kykenemättömyytenä havaita muiden henkilöiden emotionaalisia vihjeitä. Autismikirjoon liittyy yleensä myös toistuva käyttäytyminen ja rajoittuneet mielenkiinnonkohteet. Autismikirjoon kuuluville rutiinit ovat usein tärkeitä, ja niistä poikkeaminen voi saada henkilön pois tolaltaan. Autismikirjoon saattaa liittyä myös aistiherkkyyttä ja kielenkehityksen viivästymiä. DSM on APA:n julkaisema ja ylläpitämä mielenterveyden häiriöiden tautiluokitus. Sen viides painos otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2013. Neljännessä painoksessa laaja-alaiset kehityshäiriöt oli jaettu viiteen eri aladiagnoosiin. Viidennessä painoksessa aladiagnoosit on yhdistetty yhdeksi, autismikirjon häiriö -diagnoosiksi. Myös diagnostiset kriteerit muuttuivat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella uusien kriteerien muutosten vaikutuksia autismikirjon diagnosoinnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös mahdollisia muutoksiin johtaneita syitä. Aikaisemmat tutkimukset aiheesta ovat keskittyneet luonnoskriteerien vaikutuksiin ja virallisten kriteerien muutoksista on tehty tutkimuksia paljon vähemmän. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Aineisto valittiin tiukkojen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan. Aineistoksi valikoidut tutkimukset olivat toteutukseltaan luotettavia. Lähes kaikki autismi -diagnoosin omaavista saivat autismikirjon diagnoosin. Suurin osa Asperger-diagnoosin omaavista sai autismikirjon diagnoosin. PDD-NOS -diagnoosin kohdalla tulokset olivat ristiriitaisia. Heistä kuitenkin suuri osa jäi ilman diagnoosia. Mahdollisia syitä muutoksille oli esimerkiksi arviointimenetelmien sopimattomuus sekä autismikirjon piirteiden peittyminen muiden häiriöiden alle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että osa autismikirjon henkilöistä jää ilman diagnoosia. Arviointimenetelmiä päivittämällä voidaan kuitenkin pyrkiä tarkempaan ja parempaan diagnosointiin.
  • Seksiriippuvuus : mielenterveyden häiriö vai normaalin seksuaalisuuden korostuma? 
    Rovamo, Eeva (2016)
    Alcohol and other drugs have long been identified as addictive substances. However, one can also argue that certain forms of behaviour can lead to addiction-like states, and also resemble substance addictions in both symptoms as well as shared neurobiological factors. Sex addiction can be described as a disorder, which is characterized by excessive concentration in sexual thinking or/and behaviours and causes distress or impaired functioning in one or more important aspects of life. Definition, treatment, and even naming behavioural addictions such as sex addiction, has proven to be challenging, as many of these forms of behaviour include daily activities and are vital for survival. While sex addiction has been discussed in the media a great deal, scientific evidence is far from definite. The underlying concept of sex addiction, its characteristics, causes, and associations with other mental disorders are still uncertain in many respects. There is no unified or agreed definition of sexual activity that excessive or out of control. Preliminary studies suggest that sex addiction causes considerable personal distress and significant adverse psychosocial consequences. It is also commonly associated with psychiatric comorbidity, especially mood, anxiety, substance use, and personality disorders. Further research is needed to better our understanding of the disorder.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO