Browsing by Subject "tuen tarve"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2016)The aim of the study is to describe kindergarten teachers’ conceptions of day care groups which include children with socio-emotional difficulties. According to earlier researches kindergarten teachers’ conceptions of children with socio-emotional difficulties have been partly negative and there have also been same kind of findings at other school levels. Based on those earlier findings I found important to aim to describe reasons for those negative opinions. Therefore my research task was to find out what kind of problems kindergarten teachers have faced in their day care groups. I also describe kindergarten teachers’ impressions of how they are able to respond children’s socio-emotional needs. The research data of the thesis is founded on answers which were collected by an internet survey. 10 randomly selected kindergarten teachers from kindergartens from Helsinki metropolitan area took the survey. I carried out the study as a qualitative study and its analysis is based on phenomenographic research methodology. According to phenomenographic analysis I aim to find out different categories of descriptions from the answers which illustrate problems that the informants have faced in their day care groups and also how the informants respond children’s socio-emotional needs. Phenomenography aims to analyze individual’s experiental conclusions of a phenomenon so the aim is not to create a universal generalization of the researched topic. The kindergarten teachers described their ways to respond to special socio-emotional needs in various ways. Based on the research data, intervening in behavior which oriented outside was the most difficult and it also seemed to affect the other day care group the most. Despite the survey was mostly based on finding problems, many informants found that their day care groups were kept well in control by their educators.
-
(2023)Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa lapset toimivat vuorovaikutuksessa ja luovat vertaissuhteita keskenään. Jo varhaiskasvatusryhmissä voidaan kuitenkin nähdä, miten vertaisryhmän hyväksyntä vaikuttaa vertaissuhteisiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset, joilla on tuen tarvetta saattavat olla alttiimpia vertaissuhteissa esiintyville haasteille, eikä sosiaalinen osallisuus toteudu tukea tarvitsevien lasten osalta yhtä hyvin kuin ei tuen tarpeisten lasten osalta. Vertaissuhteet ja sosiaalinen osallisuus ovat kuitenkin merkittäviä lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tämän tutkielman tavoitteena oli koota tietoa ja saada ymmärrystä tuen tarpeisten lasten vertaissuhteista inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, millä tavoin tuen tarpeisten lasten vertaissuhteita voidaan tukea. Tutkielmassa nostetaan esille ja kootaan tutkimustietoa tuen tarpeisten lasten vertaissuhteista inklusiivisissa ympäristöissä. Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia integroivan kirjallisuuskatsauksen muodossa. Aineistonkeruussa hyödynnettiin systemaattisia menetelmiä ja lopullinen aineisto koostui 12 vertaisarvioidusta englanninkielisestä kansainvälisestä tutkimusartikkelista vuosilta 2014–2022. Aineiston analyysissä hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja tutkimusartikkelien analyysin tuloksena muodostui neljä aineistolähtöistä alaluokkaa, joiden mukaan muodostettiin lopullinen tulosten käsitteellistäminen. Tutkimustuloksissa korostui tuen tarpeisten lasten vertaissuhteiden vähäisyys ja riski sosiaaliselle torjunnalle. Toisaalta yhteinen kiinnostus tuki vertaissuhteiden syntymistä ja vertaisten vaikutus oli merkityksellinen juuri tuen tarpeisille lapsille. Aineiston analyysissä nousivat esille aiemman tutkimustiedon kanssa yhtenäiset riskiryhmät, joilla esiintyi haasteita vertaissuhteissa. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tietoisuus tuen tarpeisten lasten vertaissuhteista ja heidän asemastansa vertaisryhmässä osoittautui tutkimuksissa rajalliseksi. Tutkimuksissa painotettiin yksilöllisiä sekä aikuisohjattuja interventioita kuin myös lasten vertaissuhteiden tukemista erilaisissa ryhmissä osana toimintaa. Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat avainasemassa tuen tarpeisten lasten vertaissuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden tukemisessa.
-
(2021)Inklusiivisessa opetuksessa ajatuksena on, että kaikilla oppilailla olisi mahdollisuus opiskella lähikoulussaan, jolloin tukitoimet tukea tarvitseville oppilaille tulee järjestää heidän tarvitsemallaan tavalla opetuksen yhteyteen. Moninaiset opetusryhmät haastavat luokanopettajia opetustyössä, sillä heillä ei yleensä ole kovin laajaa erityispedagogista osaamista, eivätkä esimerkiksi resurssit tuen toteuttamiseen ole riittäviä kaikissa kouluissa. Inklusiivisen opetuksen onnistunut toteutus vaatiikin edelleen kehittämistä käytännön tasolla, jotta oppilaiden lisäksi pystytään tukemaan myös opettajia. Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla luokanopettajien kokemuksia inklusiivisesta opetuksesta internetartikkeleiden pohjalta. Tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia luokanopettajilla on inkluusion toteuttamisesta sekä, miten luokanopettajat ovat kokeneet työnsä muuttuneen inkluusion myötä. Menetelmät. Tutkimusaineisto kerättiin Ylen sekä Helsingin Sanomien internetsivuilla vuosina 2017–2019 julkaistuista artikkeleista, joiden aiheena oli inklusiivinen opetus. Artikkeleita oli kuusi ja tutkittavia luokanopettajia yhteensä 20, joista osaa oli haastateltu ja osa oli vastannut toimittajien tekemiin kyselyihin. Tutkimus toteutettiin laadullisena, ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksiin perustuen osalla luokanopettajista oli onnistuneita kokemuksia inkluusion toteuttamisesta heidän pystyessään tukemaan oppilaita joustavin järjestelyin. Joillakin opettajilla käytännön ongelmiksi muodostuivat oppilaiden haasteet sekä riittämättömät resurssit, jolloin tarvittavia tukitoimia ei pystytty järjestämään kaikille oppilaille. Opetustyön muutoksista myönteisenä pidettiin toimivaa yhteistyötä opettajien välillä, sekä strukturoitua työskentelyä. Työssä jaksamisessa koettiin kuitenkin vaikeuksia kuormittavuuden vuoksi, sillä opetustyö oli muuttunut vaativammaksi ryhmien moninaisuuden myötä. Kun olosuhteet ja rakenteet ovat kunnossa, opettajilla on mahdollisuus opettaa, kasvattaa ja tukea oppilaita heidän tarvitsemallaan tavalla.
-
(2018)Tiivistelmä - Referat - Abstract Objectives. The purpose of this Bachelor's Thesis is to describe and highlight the perceptions and experiences that kindergarten teachers have of observing children’s need for support in their mathematical skills development in early childhood education. I want to find out which factors work as a prerequisite for observing the need to support the development of mathematical skills and which factors make it difficult to identify the needs for the support. Secondly, I would like to explore the practices of providing mathematical support in early childhood education before the preschool age. Methods. I carried out my research with qualitative research approach. In my research, I interviewed four university-educated kindergarten teachers who had work experience of 4-30 years. The material I gathered was analysed with thematic material-based content analysis. Based on the themes emerged from the analysis, I was able to create patterns that depicted the results graphically. Results and conclusions. In my research three factors were found to be affecting the observation of mathematical support: education, observation and cooperation. The kindergarten teachers were educated to have sufficient knowledge of the child's mathematical development. In addition, education was thought to have given the skills to sensitively observe the child's mathematical support needs. The detection for the need for mathematical support was hampered by the lack of time spent in observing it. Third, the cooperation with other professionals or parents affected the observation for mathematical support needs. The kindergarten teachers experienced that collaboration gave support for their own observations and experiences.Following the observations for need for mathematical support it was offered alongside the group's activities, paying particular attention to the practice of mathematical skills. The conclusion of the study is that mathematical support is based on teacher's mathematical awareness: understanding of the development of mathematical skills in interaction and understanding of mathematics as part of everyday life. Upon this base the planning, implementation and evaluation of the group's needs are built on. In early childhood education the planning and implementation of activities must take into account the use of everyday situations, explaining mathematical concepts, developing mathematical learning environments and also to observe and monitor numeracy of the environment in order to support child’s development of mathematical skills.
-
Millaista alakouluikäisten erityisherkkien lasten saaman tuen tulisi olla? : vanhempien kokemuksia (2020)The purpose of this qualitative study was to describe the experiences of parents with highly sensitive children's schooling and support need. The first research question was to find out in what way parents experience highly sensitivity to be present in the child's school running. Second question of research was how the dialogue and understanding between parents and the school has gone. The third question of research was what kind of support highly sensitive children should receive and the fourth research question was what kind of information should be given to schools on the basis of parental reportedly. The study is empirical, which explores the experiences of the parents of highly sensitive children. They were approached from the Facebook Highly Sensitive group and the dossier was collected from them by email. The survey was answered in the form of a questionnaire and a free-form writing. The purpose of the study was to highlight the experiences and aspirations of parents, how should children's individual differences be reflected in the school's everyday life. After collecting the material, I used method of thematic analysis of research. I highlighted the points of interest in research, encode and theme material through different themes and similarities and differences. As an auxiliary tool for describing the analysis, I used the Matrix table. The results showed that parents were longed for schools to increase their general knowledge about highly sensitivity and related sensory processing sensitivity. Half of respondents hoped for more understanding of schools to see individual differences between their highly sensitive children. In conclusion, it seemed that for example, schools would benefit from leaflets, which describe the main issues of highly sensitivity. Also, increasing emotional education in schools would probably be beneficial. In addition, operating therapy was significant help, especially in sensory processing sensitivity. This supports the idea of schools to increase co-operation with therapy, bringing valuable operational expertise to the the aim of strengthening learning and active participation of children and young people in the everyday life of schoolwork.
-
(2017)Positive pedagogy has grown as an area of interest in the educational field during the last few years. Enthusiasm towards the topic comes from the urge to improve pedagogical methods in which a child’s involvement and experience of well-being could be increased within the whirlpool of a constantly more diverse and hectic society. Positive pedagogy has been examined in daycare and schools as well as in working life in Finland and new intervention models to increase well-being are being developed constantly. The topic has provoked discussion and interest widely, also in the field of special education but research within the field has so far been scarce. This research directs towards early childhood special education. By interviewing early childhood special education teachers I found out how significant they thought positive pedagogy was in the early childhood education of children with special needs. I chose five early childhood special education teachers from the Helsinki metropolitan area to participate in the research based on recommendations. The special education teachers worked either as the teacher of an integrated special needs group or as a special education teacher in a normal group of children co-operating with a preschool or kindergarten teacher. The material was collected during November and December of 2016 by using themed inter-views. Material based content analysis was used to construe the interviews. Based on the results, the participating teachers believed positive pedagogy to be a highly significant pedagogical procedure for supporting the development and education of children with special needs. Pedagogy concentrating on positivity and a child’s specialties was seen to have a positive impact on the self-esteem of a child and the formation of peer relation-ships. It was also seen to help an already starting social exclusion from turning into a nega-tive spiral and enable positive progression instead. Positive pedagogy appeared more as a perception of humanity and a view on education or an attitude than as a separate pedagogi-cal method or model.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa lähestyn sosioemotionaalisia taitoja ja haasteita päiväkodin integroidussa erityisryhmässä työskentelevän varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta. Tutkimukseni on tapaustutkimus. Lapsi tarvitsee sosioemotionaalisia taitoja ilmaistakseen tunteitaan ja tullakseen toimeen muiden lasten kanssa osana ryhmää (Takala, 2015, s. 23). Sosioemotionaaliset haasteet näkyvät ennen kaikkea sosiaalisessa toiminnassa, vuorovaikutuksessa sekä lapsen tunne-elämän ilmaisussa (Pihlaja, 2018, s. 136). Tavoitteenani oli tutkia, miten sosioemotionaalisia taitoja tuetaan ja miten haasteet näkyvät integroidun erityisryhmän arjessa varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuksessani pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiin: Miten integroidussa erityisryhmässä työskentelevä varhaiskasvatuksen henkilöstö pyrkii tukemaan sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä päiväkodin arjessa ja millaisia kokemuksia henkilöstöllä on sosioemotionaalisten haasteiden vaikutuksesta arjessa? Menetelmät. Tutkimukseni oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla yhden päiväkodin integroidun erityisryhmän kolmea työntekijää puolistrukturoiduilla puhelinhaastatteluilla. Kaksi haastateltavista oli varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja kolmas lastenhoitaja. Nauhoitin ja litteroin haastattelut ja analysoin ne teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Taustamateriaalina tarkastelin tutkimuspäiväkodin toimintasuunnitelmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa sosioemotionaalisten taitojen tukeminen integroidussa erityisryhmässä ilmeni struktuurin, ennakoinnin ja rauhallisuuden tärkeytenä. Aineistosta ilmeni, että varhaiskasvatuksen henkilöstö koki lasten ominaisuuksien vaikuttavan paljon ryhmän levottomuuteen eikä omalla toiminnalla koettu olevan vaikutusta levottomien tilanteiden syntyyn, ainoastaan tilanteiden purkamiseen nähtiin olevan omalla toiminnalla merkitystä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö koki, että sosioemotionaaliset haasteet näkyvät integroidun erityisryhmän arjessa eniten voimakkaina tunteen purkauksina, levottomuutena, heikkona itsetuntona ja aikuisen jatkuvana huomiontarpeena.
Now showing items 1-7 of 7