Browsing by Subject "tunnekasvatus"

Tässä autoetnografiassa tarkasteltiin tunnekasvatuksen opetusta varhaiskasvatuksessa opettajan pedagogisen ajattelun kautta. Tarkoituksena tutkielmassa oli saada tietoa, kuinka opettajan pedagoginen ajattelu kehittyy pienryhmätoimintaa suunnitellessa, havainnoidessa toimintaa sekä toimintaa arvioidessa. Menetelmänä tässä tutkimuksessa toimii autoetnografia, jolloin tuotin itse tutkimuksessa käy-tettävän aineiston. Autoetnografinen aineistoni koostui päiväkirjamerkinnöistä, jotka pitivät si-sällään toimintasuunnitelmat, toiminnalle asetetut tavoitteet sekä reflektointia omasta opetuk-sesta ja toiminnan toimivuudesta. Toteutin tunnekasvatusta pitämällä pienryhmätoimintaa ker-ran viikossa neljän kuukauden ajan. Aineisto kerättiin 2021 syyslukukaudella toimiessani työ-suhteessa varhaiskasvatuksen opettajana 0–2-vuotiaiden ryhmässä. Aineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysi menetelmää. Analyysissä keskityttiin päiväkirja-merkintöjen kohtiin, joista nousi esiin pedagogisen ajattelun kehitys. Aineistostani ilmeni pedagogisen ajattelun kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät. Pedagoginen ajattelu rakentui kolmen teoreettisen käsitteen ympärille, jotka ohjasivat sen kehitystä. Tutkimuksessa havaitsin ulkoisten tekijöiden, opetustyylini sekä lapsilähtöisyyden muokkaavan omaa opetuskäsitystäni ja pedagogista ajatteluani. Jatkotutkimusta olisi mahdollista tehdä esimerkiksi syventymällä pelkästään teoreettisiin käsitteisiin, kuten opettajan opetustyyliin. Myös opetustyyliin vaikuttavia tekijöitä voisi tutkia. Jos tutkimusta olisi jatkettu pidempään, olisi myös aineisto ollut laajempi. Tällöin olisi voitu tarkastella pedagogisen ajattelun kehitystä ajallisesti laajemmin ja saatu tarkempi kuvaus sen kehityksestä.

The aim of this Bachelor's thesis was to examine preschool teachers' experiences of implementing emotional education. This research examined how implementing emotional education appears in preschool teachers' profession, what methods preschool teachers have used to implement emotional education and what challenges they have met. The aim of this study is to increase knowledge of the importance of processing emotions with children. Former studies have pointed out that emotional skills have an influence on child's growth and social interaction. The research data consists of three individual interviews. The interviews were conducted in the kindergarten in January of 2019. Preschool teachers worked in the same southern Finnish kindergarten. All the interviewees had at least ten years of work experience as kindergarten teachers. The data was transcribed and analyzed using content analysis. The study found that preschool teachers linked emotional education as a comprehensive part of the workday. They viewed that it is important to notice children as individuals. The teachers experienced that emotional education was connected with recognizing and handling emotions. Emotional education was also seen as a part of supporting the development of child's self-esteem. The study found that being present is a significant part of emotional education and teachers should also be conscious of their own emotions. The preschool teachers viewed their emotional education skills as good and their unit was supporting them. Emotional education was viewed to be more important in teacher's work nowadays than before. Emotional education was included especially in creative activity like drama, music and play. The teachers had also used different tools, like emotional education models but also self-made tools. The challenges that had rised concerning emotional education were in childrens' different needs and family backgrounds, like different home cultures. The preschool teachers also longed for more authenticity in emotional education. The results point out that preschool teachers view emotional education as important and supportive for child's growth.

Koulukoiratoiminta on ollut mediassa yhä enemmän esillä. Koulukoirat ovat yleistyneet paljon ja tutkimuksissa on huomattu koulukoiralla olevan positiivisia vaikutuksia lasten oppimiseen. Koiralla on luokkahuoneympäristössä rauhoittava ja ryhmää yhteen sitova vaikutus. Koulu-koiran on havaittu tutkimuksissa nostavan koulumotivaatiota ja auttavan keskittymään. Vii-meisimmässä perusopetuksen opetussuunnitelmassa suunnitelmaan on lisätty uudeksi pa-kolliseksi osa-alueeksi tunnekasvatus. Tunnekasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaita tunnistamaan tunteita itsessään ja muissa sekä hyödyntämään näitä itselle ja toisille hyödylli-sellä tavalla. Tässä tutkielmassa on tavoitteena selvittää, miten koira-avusteista pedagogiik-kaa voidaan käyttää apuna tunnekasvatuksessa. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui suomalaisesta ja ulkomaalaisesta kirjallisuudesta sekä ulkomaalaisista tutkimuksista ja artikkeleista. Aineisto on haettu hyödyntäen Google Scholaria, kirjasto Helkan palveluita sekä Googlea. Koira-avusteisella pedagogiikalla on monia positiivisia vaikutuksia kouluympäristössä. Sillä havaittiin olevan vaikutusta oppilaiden kykyyn rohkaistua heittäytymään vieraassa ryhmässä. Havaittiin, että oppilailla oli helpompi tunnistaa omia ja muiden tunteita koiran kautta, sillä sen koettiin olevan ymmärtäväinen ja tuomitsematon. Tutkimusten mukaan koiraa voidaan hyödyntää tunnekasvatuksessa ja sillä on positiivisia vaikutuksia oppilaiden kykyyn kehittää omia tunnetaitojaan. Koiran avulla tunnetaitojen opetus on monipuolista ja oppilaita innostavaa.

The purpose of this study was to examine the importance of drama education regarding the bold self-expression of the pre-school aged child. Children will go to school the following year, so in pre-school it is valuable to invest on encouraging children in their self-expression skills as the ex-pression skills are highly valued in both the school and the working world. Basis for the study is that various skills, such as self-expression, can be learned. The research task was refined by three research questions exploring the factors that are required to build-up bold self-expression, how drama education can impact on the development of the chil-dren’s self-expression skills, and how being encouraged appears on the individual and the small group level. The theoretical framework of the study contains two main concepts: self-esteem and drama education. Self- esteem is covered from temperament and encouraging perspective. Drama education includes self-expression, emotional education ja social skills. Previous studies have fo-cused mainly on strengthening child’s self-esteem. There is only a small amount of research on be-ing encouraged in self-expression skills from child’s point of view. This study is qualitative in nature and selected approach to the theme was action research which was carried out through three drama sessions to the group of children. Four children were selected to this small group in collaboration with the group’s kindergarten teachers. Common goal for all the children was to get encouraged in their emotional expression and especially to two of them needed additionally encouragement in self-expression in general. Children’s needs and the themes that had risen in previous sessions were taken noted in the planning. The data was collected by using a re-search journal, video observation and children’s interview through “stimulated recall” method. Ma-terial was studied through video analysis, which displayed how many times children did express themselves linguistically, physically and emotionally. In addition, it was analyzed, how many con-tact initiatives children took towards friends, researcher and the whole group. Filming enabled to observe the accurate number of children’s initiatives and to compare results both within and be-tween the sessions. Children’s basic sense of security was supported by selecting friends to the small group. According to the results, it can be said that the children were able to relax quickly and even more shy children were able to make more initiatives. Based on this intervention it can be stated, that drama support children by empowering their self-expression skills. The results also showed that there were differ-ences between different drama methods concerning the effects on children’s self-expression both in individual and group level. Sessions displayed as a small group activity supported children’s self-expression skills to come forth at the individual level in almost all the areas studied.

Tässä laadullisessa tutkimuksessa perehdytään lasten kuvakirjoihin itsesäätelyn teeman kautta. Lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen kannalta tunnetaitojen sekä itsesäätelyn harjoitteleminen ja opettaminen on tärkeää sekä varhaiskasvatuksessa että kotona. Itsesäätelytaitojen oppimisella on kauaskantoiset vaikutukset lapsen myöhempään elämään. Aiemmat tutkimukset osoittavat itsesäätelytaitojen tärkeyden osana lapsen kasvua ja kehitystä. Varhaiskasvatussuunnitelma edellyttää itsesäätelytaitojen harjoittelun varhaiskasvatuksessa. Tutkimus nostaa esiin keinoja, joilla itsesäätelyn taitoja voidaan kehittää. Tutkimuksessa perehdytään lastenkirjallisuuteen itsesäätelyn näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona toimii neljä lasten kuvakirjaa, jotka käsittelevät tunnetaitoja. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston analyysi tapahtui sisällönanalyysin avulla. Tarkoituksena on tarkastella neljää suomalaisten kirjailijoiden lapsille suunnattuja kuvakirjoja ja tutkia niissä ilmentyviä tunteita. Tarkastelun kohteina kirjallisuudessa onkin, millaisia tunteita kuvakirjoissa tuodaan esille, mitkä tapahtumat aiheuttavat tunteita sekä mitä keinoja esitetään itsesäätelyn tueksi. Tutkimuksessa tuodaan esille, että itsesäätelyn tueksi kuvakirjat antavat monia hyviä keinoja. Aikuisen tuki on kuitenkin merkittävä etenkin pienten lasten tunteiden säätelyn oppimisen aikana. Itsestä lähtöiset rauhoittumisen keinot tulevat mukaan, kun lapsi osaa tunnistaa tunteen aiheuttajan ja pystyy nimeämään tunteen. Itsesäätelyn taitoja on tärkeä harjoitella ja oppia sekä opettaa lapsille varhaiskasvatuksessa. Kuvakirjat ovat tähän hyvä väline laajentamaan lasten sanavarastoa sekä toimivat oivana keinona myös tunnekasvatuksessa.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pelon tunnetta lasten kuvakirjallisuudessa. Pelko on jossain määrin osa jokaisen lapsen elämää, ja sen oikeanlainen käsittely lapsuudessa on tärkeää. Varhaiskasvattajien on tärkeää löytää keinoja pelon tunteen käsittelyyn lapsen kanssa. Lastenkirjallisuutta tutkittaessa voi saada käsityksiä siitä, miten sitä voisi käyttää kasvatuksen kontekstissa, erityisesti tunnekasvatuksen näkökulmasta. Tämä laadullinen tutkimus on toteutettu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jonka avulla etsin kirjoista tutkimuskysymyksiini vastauksia. Tutkimukseni aineistona oli 12 kappaletta vuosina 2016–2022 julkaistua lasten kuvakirjaa, joissa pelon tunne oli merkittävässä roolissa. Tutkimuksessa kuvakirjallisuudesta etsittiin pelon aiheuttajia, pelon ilmenemiskeinoja sekä keinoja pelon hallintaan ja käsittelyyn. Tutkimustuloksista tulee ilmi, että lastenkirjoissa käsitellään monipuolisesti erilaisia pelon aiheita. Kuvakirjoista nousi esille hahmojen sisältä kumpuavia pelon tuntemuksia, sekä konkreettisia, nähtäviä tai kuultavia, ympäristöön liitettäviä pelkoja. Erityisesti aineistosta korostui, kuinka pelot olivat usein yhteydessä toisiinsa, eivätkä useinkaan koskettaneet vain yhtä tiettyä asiaa. Pelon ilmenemistapoja aineistosta löytyi niin kirjojen sanoituksessa, kuin kuvituksessakin. Pelko näkyi kirjoissa ilmeiden, asentojen ja eleiden, pelkojen sanoittamisen ja fyysisten reaktioiden kautta. Pelon kuvauksen kohdalla kirjoissa korostui visuaalinen kuvallinen kerronta, jolloin pelko näkyi eniten hahmojen ilmeissä ja eleissä. Keinoja pelon käsittelyyn ja hallintaan aineistosta nousi runsaasti. Jokaisessa tutkitussa kuvakirjassa pelko hälveni jollain tavalla. Erityisesti aineistosta korostui muiden hahmojen tuki, rohkaiseva sisäinen ja ulkoinen puhe sekä hahmon oman toiminnan tärkeys pelon kohtaamisessa ja voittamisessa. Kirjallisuudessa esitetään monipuolisesti esimerkkejä siitä, miten hahmot kokevat pelkoa, miten pelko näyttäytyy ja miten sitä voisi käsitellä. Kuvakirjaa tutkiessa, lasten on helpompi oppia ymmärtämään ja käsittelemään myös omia tuntemuksiaan jonkin pelottavan asian äärellä. Lasten kuvakirjat tarjosivat runsaasti ja monipuolisesti materiaalia pelon tunteen käsittelyyn, jonka perusteella voidaan todeta, että kuvakirjat sopeutuvat hyvin tunnekasvatuksen välineeksi varhaiskasvatukseen.

Lasten tunnekasvatuksen tukeminen ja erilaisten tunteiden käsittely yhdessä lasten kanssa on tärkeää ja luo pohjaa esimerkiksi vuorovaikutustaidoille sekä empatiataidoille. Tunnekasvatuksen rooli varhaiskasvatuksessa on merkittävä ja sitä olisikin syytä korostaa vielä enemmän. Erityisesti tätä näkökulmaa halusin lähteä tutkimaan lastenkirjallisuuden kautta. Rajasin tutkimusta valitsemalla yhden tunteen, surun, jonka esittämistä tutkin lastenkirjallisuudessa. Surun valitsin siksi, että sen käsittely voi olla hyvinkin haastavaa lapsille, mutta myös aikuisten voi olla vaikeaa löytää keinoja, joilla käsitellä tätä tunnetta lapsen kanssa. Pyrkimyksenäni oli saada tämän tutkimuksen kautta selville niitä keinoja, joilla surua esitetään lastenkirjallisuudessa ja tätä kautta hyödyntää kyseisiä keinoja apuna lasten tunnekasvatuksen tukemisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten sanallisesti ja kuvallisesti surua esitetään lastenkirjallisuudessa sekä millaisissa tilanteissa suru tulee esiin lastenkirjoissa. Tutkimuksen kaksi tutkimuskysymystä olivat: Miten surua esitetään lastenkirjallisuudessa sanoin ja kuvin sekä millaisissa tilanteissa surua ilmeni lastenkirjallisuudessa. Toteutin tutkimukseni analysoimalla lastenkirjallisuutta aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineistonkeruussa kriteereinä oli löytää noin parikymmentä sivuisia, kuvitettuja ja suomenkielisiä tai suomenkielelle käännettyjä lastenkirjoja, jotka käsittelivät surua. Tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä yksitoista lastenkirjaa, joiden kautta tutkin surun esittämistä sanallisesti ja kuvallisesti sekä tilanteita, joissa surua koettiin. Sanallisesti surua esitettiin lastenkirjallisuudessa itkun ja kyynelten, mielensisäisten sekä kehollisten tuntemusten kautta, eristäytymisenä muista sekä sanallisesti ja verbaalisesti surua ilmaisemalla. Kuvallisesti surua esitettiin erityisesti hahmojen kasvonilmeiden, kehonkielen sekä kirjojen värityksen kautta. Tilanteet, joissa surua koettiin lastenkirjoissa olivat kuolema, kiusaaminen, yksinäisyys, pelko, ikävä, epäonni ja huoli läheisestä. Johtopäätöksenä tuloksissa korostui erityisesti niiden yksityiskohtainen ja moninainen kuvailu aineistossa sekä tutkimuksen lastenkirjojen suuri potentiaali olla apuna tunnekasvatuksessa jo varhaislapsuudessa.

The use of picture books is very popular in the Finnish early childhood education. Difficult emotions, such as fear are often treated by picture books, because fairy tale world and it characters are often seen as an approachable model for the children. The imaginary world allows the child to deal with difficult emotions safely and comfortably. The aim of this study was to find out, how children picture books describes fear, what kind of methods the characters of the fairy tale world use to eliminate the fear and how the possible adult character’s impact that result. This was a qualitative research where the subject was examined using the story telling of ten individual picture books. The chosen research material had been collected from two libraries, and the selection choice was influenced by the content of the book. Criterion was that the picture books contains a story about irrational fear. Data were analyzed using content analysis, and the analysis where made by the researcher. The found results show that the reasons and handling methods of fear in the fairy tales of picture books are vary. The appearance of fear was also various and it can be divided down to two themes. The narrative style of the book can be genuinely fearful or easily approachable. The adult character's essence and role, in the tales, surprised by being passive or just non-existent.

Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa ja kuvata niitä tapoja ja menetelmiä, joilla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tukea lasten sosioemotionaalista kompetenssia. Halusin tutkia millä eri tavoin tunnetaitoja opetetaan suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Kiinnostus aiheeseen syntyi töissä päiväkodissa. Huomasin, että useat lapset tarvitsevat tukea sosiaalisissa ja emotionaalisissa taidoissa. Tunnetaidot ovat tällä hetkellä yhteiskunnassa keskustelun aiheena ja se edisti kiinnostustani aiheeseen. Tutkielman tutkimuskysymys on: Millä tavoin lasten sosioemotionaalista kompetenssia tuetaan suomalaisessa varhaiskasvatuksessa? Tämä tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin yleiskatsauksena, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus antaa tutkittavasta aiheesta laajan näkemyksen ja sen tavoitteena on tiivistää aiemmat tutkimukset ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi (Salminen, 2011, s. 6–8). Kirjallisuuskatsauksessa tutkimusaineistona toimii aiemmin tehdyt tutkimukset. Tässä tutkielmassa tutkimusaineisto koostui seitsemästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Aineisto kerättiin eksplisiittisesti yhdestä hakupalvelusta (finna.fi) toukokuussa 2023. Tutkimusaineiston järjestämisen apuvälineenä käytettiin sisällönanalyysin keinoja. Tutkimusaineistosta nousi sisällönanalyysin keinoin neljä yläluokkaa, jotka ovat 1) aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet, 2) aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde, 3) lasten väliset vuorovaikutussuhteet ja 4) oppimisen välineet. Nämä neljä yläluokkaa jakautuivat useampaan eri alaluokkaan, jotka voidaan nähdä tapoina ja menetelminä, joilla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tukea lasten sosioemotionaalista kompetenssia. Nämä alaluokat ovat: 1a) henkilöstön ammattimaisuus, 1b) yhteistyö huoltajien kanssa, 2a) lapsen kannustaminen, 2b) lapsen havainnointi, 2c) aikuisen ja lapsen laadukas vuorovaikutus, 2d) lapsen tunteiden käsittely yhdessä, 2e) syli ja fyysinen läsnäolo, 2f) sosioemotionaalisten taitojen tukemisen oikea ajoittaminen, 3a) lasten välisten vuorovaikutussuhteiden tukeminen, 3b) lasten tukeminen vertaiskonflikteissa ja emotionaalisesti haastavissa tilanteissa, 3c) hyvä ryhmähenki, 4a) leikki, 4b) tarinat, mielikuvitus, pelit ja konkreettiset apuvälineet ja 4c) oppimateriaalit.

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tunneälyn osa-alueiden näkymistä tunnekirjasarjan teh-tävissä ja tuottaa tietoa siitä, millaiset tehtävät tukevat tunneälyn eri osa-alueiden kehittymis-tä. Tutkimus perustuu Mayer-Saloveyn nelihaaraisesta tunneälymallista kehitettyyn Yalen yli-opiston tunneälytutkimuksen keskuksessa jalostettuun teoriaan niemeltään RULER-malli, mikä on kehitetty erityisesti lasten kanssa käytettäväksi ja sen tarkoitus on auttaa varhais-kasvatuksen henkilöstöä sisällyttämään tunneälyä osaksi arjen toimintoja. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tunneälyn tärkeyden lasten tunnekasvatuksessa, min-kä takia halusin tutkia yleisessä käytössä olevan tunnekirjasarjan tehtäviä juuri tunneälyn näkökulmasta. Aineistona tutkimuksessa toimi Fanni -kirjasarja ja nimenomaan kirjojen tehtävät. Kirjoja oli yhteensä kuusi kappaletta. Menetelmältään tutkimus oli laadullinen ja kävin läpi aineiston si-sällönanalyysin menetelmin. Tutkimusta ohjasi teorialähtöinen lähestymistapa aineisoon pe-rustuen tunneälymalliin. Aineiston analysoin jaottelemalla tehtävät RULER-mallin osa-alueittain (havaitseminen, ym-märtäminen, sanoittaminen, ilmaiseminen sekä sääteleminen), merkaten tehtävä kerrallaan mihin osa-alueeseen kyseinen tehtävä kuuluu. Listasin jokaisen kirjan tehtävät niiden järjes-tykseen ja merkkasin tehtävän loppuun sen/ne osa-alueet mihin kyseisen tehtävän jaottelin, kun olin käynyt jokaisen kirjan jokaisen tehtävän läpi, kokosin havaintoni Excel taulukkoon, niin että hahmotan paremmin kirjojen kokonaisuuden Tuloksissa ilmeni, että kirjasarjan tehtävät ovat linjassa tunneälymallin hierarkkisuuden kanssa liikkuen helpommista tehtävistä vaikeampiin. Osa-alueittain tehtävät alkoivat kaikki ensimmäisen osa-alueen tehtävillä. Aikuisen rooli tunneälyn tukemisessa nousi suureen rooliin tuloksissa. Tämän kirjasarjan tehtävät sopivat hyvin tunneälyn eri osa-alueiden tukemiseen sekä niiden kehittymiseen.