Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "työstressi"

Sort by: Order: Results:

  • Tuominen, Sanni (2020)
    Tavoitteet. Kouluelämän muutokset ovat koetelleet suomalaisia opettajia. Kolmiportaiseen tu- keen siirtyminen (2011) ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönotto (2016) ovat tuoneet opettajan ammattiin uusia vaatimuksia. Muutostulva on lisännyt opettajien työ- stressiä ja johtanut työssä uupumiseen. Opettajien kokemukset työuupumuksesta, onkin ollut puhuttu aihe mediassa. Aiemmat tutkimukset osoittavat opettajien olevan yksi niistä ammat- tiryhmistä, joissa työuupumusta ilmenee keskimääräistä enemmän muihin ammattiryhmiin verrattuna. Maslachin (1981) määritelmän mukaan työuupumus on syntynyt pitkään jatku- neen työstressin seurauksena ja se ilmenee kolmena pääoireena: uupumusasteisena väsy- myksenä, kyynisyytenä ja heikentyneenä ammatillisena itsetuntona. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli tutkia suomalaisten peruskoulun opettajien työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena keväällä 2020. Ai- neisto kerättiin sähköisistä tietokannoista käyttäen hakutermiyhdistelmiä. Aineiston hankintaa määritti tarkat aineistolle asetetut kriteerit, joista yksi rajasi artikkelien julkaisuvuosiksi 2010– 2020. Lopullinen aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta tieteellisestä tutkimusartikkelista, joissa tutkittiin suomalaisten peruskoulun opettajien työuupumusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella suomalaisten peruskoulun opet- tajien työuupumukseen vaikutti kuusi tekijää, jotka luokiteltiin työhön liittyviin ja yksilöön liitty- viin tekijöihin. Työhön liittyviä tekijöitä olivat ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhta, konfliktit työn vuorovaikutussuhteissa sekä opettajan ja työympäristön yhteensopivuus. Yksilöön liitty- viä tekijöitä sen sijaan olivat huono palautuminen, opettajan huono minäpystyvyys oppilaiden käytöksenhallinnassa ja heikko ammatillinen toimijuus. Tutkimus antaa konkreettista tietoa siitä, mihin asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota sekä työpaikoilla että opettajan koulu- tuksessa. Tuloksia voisi hyödyntää työuupumuksen ehkäisyyn, kuten uusien työuupumusinterventioiden kehittämiseen.
  • Luukkonen, Venla (2017)
    According to studies, changes in work life over last five years have contributed to the growth of work pressure and requirements which is why the stress at work has greatly increased. Work-related stress has been studied a lot from the perspective of external factors, but the need to take employee’s personal characteristics under review has increased. This literature review aimed to bring together studies of temperament, job strain and the relationship between them. Previous studies have shown that certain temperament traits are related to the general stress vulnerability, so interest was to find out whether these traits are related also to work-related stress. The study was carried out as a literature review utilizing largely the field of psychology studies. Narrative and descriptive literature review made it possible to go through a large number of different kinds of materials and analyze them making separated knowledge a unified whole. Data was collected from the electronic information retrieval system and library search engines in University of Helsinki. This study used a lot Liisa Keltikangas-Järvinen’s literature, for she is the leading author of Finnish temperament research. Temperament is an innate tendency to react to various stimuli and act in a way that is characteristic for everybody. Temperament is evident specially in stressful situations when stress factors prevent rational thinking and acting in learned manners. Job strain is caused by high job demands and low control and imbalance between efforts and rewards. Previously temperament has been found to be associated with both physical and mental diseases. Also, long lasting work stress will lead to physical and mental symptoms and eventually to serious diseases such as cardiovascular disease and burnout. Emotional sensitivity, tendency to worry, avoidance in new situations and the loss of functional capacity were associated with job strain whereas briskness, flexibility, positive attitude and approach to the new protected from it. To avoid harmful effects of job strain and to design effective interventions employees’ temperament and job strain factors should be identified. One effective option is cognitive-behavioral methods, which affect in individual's ways of thinking and acting in stressful situations. Avainsanat
  • Niemikorpi, Jutta (2020)
    Varhaiskasvatushenkilöstö on ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa, ja heidän työhönsä luodaan paineita ja odotuksia monelta eri taholta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää varhais-kasvatushenkilöstön työstressitekijöitä. Tutkimuskysymykseni olivat 1) Miten työstressi muo-toutuu ja 2) Mitkä kuormitustekijät aiheuttavat työstressiä varhaiskasvatushenkilöstölle. Aihetta lähestyttiin ensin tarkastelemalla työstressiä ja työstressitutkimusta yleisellä tasolla. Työstressi on laaja käsite ja siihen liitetään yleensä kolme käsitettä: stressitekijät, stressireak-tiot sekä yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Stressitekijöitä ovat mm. psykososiaa-liset, fyysiset ja yksilölliset kuormitustekijät. Tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvattajien työstressiä erityisesti psykososiaalisten stressitekijöiden näkökulmasta. Työelämän psyko-sosiaaliset stressitekijät sisältyvät työn sisältöön ja työssä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Esimerkiksi kiire, epäselvä työnkuva, organisaatiomuutokset, palkkaus ja vuorovaikutussuh-teet ajatellaan kuuluvan psykososiaalisiin stressitekijöihin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettiin aihepiiristä löytyviä artikkeleita, tutkimuksia ja kirjoja. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia analysoimalla ja yhdistelemällä eri aineistoja. Tutkimukset osoittavat, että henkilöstö- ja aikaresurssit ovat merkittävä stressitekijä varhais-kasvattajille. Kiire aiheuttaa tunneuupumusta varhaiskasvattajille, kun pedagogista työtä ei pystytä tekemään tarpeeksi hyvin. Lisäksi palkkaus ja alan heikko arvostus kuormittavat työntekijöitä.