Browsing by Subject "työtyytyväisyys"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2022)Etätöiden tekeminen on yleistynyt valtavasti kahden viime vuosikymmenen aikana teknologian kehittymisen myötä. Tämän vuoksi tutkielmassa selvitetään, mikä on etätyön tekemisen yhteys työtyytyväisyyteen. Tutkielma keskittyy vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen, joiden avulla selvitetään, millä tavoin etätöiden tekeminen on yhteydessä työtyytyväisyyteen sekä vaikuttaako etätöiden määrä työtyytyväisyyteen. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua, jonka avulla tutkimusartikkelit jaettiin kahteen pääryhmään tutkimuskysymysten mukaisesti. Ensimmäinen pääryhmä jakautui edelleen kolmeen eri alaryhmään ja toinen pääryhmä kahteen eri alaryhmään. Tutkielman tulosten mukaan etätyöntekijöiden työtyytyväisyys on korkeampaa kuin toimistolla työskentelevien työtyytyväisyys, mikä osoittaa etätyön ja työtyytyväisyyden yhteyden olevan positiivinen. Toisen tutkimuskysymyksen kohdalla havaittiin kuitenkin, että etätyöt ovat positiivisesti yhteydessä työtyytyväisyyteen vain tiettyyn pisteeseen asti, sillä etätyöpäivien noustessa tiettyyn määrään työtyytyväisyys kääntyykin laskuun. Osa tutkimuksista kuvaa tätä etätyön ja työtyytyväisyyden yhteyttä käännetyn U:n muotoiseksi. Tutkielman tulokset osoittivat, että organisaatioiden kannattaa antaa työntekijöille mahdollisuus tehdä etätöitä muutamana päivänä viikossa. On kuitenkin huomioitava, että tutkielman perusteella ihmiset kaipaavat myös kasvokkaisia tapaamisia, jonka takia siirtyminen pelkästään etätöihin ei ole työtyytyväisyyden näkökulmasta kannattavaa.
-
(2023)Työelämän jatkuvassa muutoksessa on hyvin tärkeää pitää kiinni työntekijöistä ja vaalia heidän työtyytyväisyyttään. Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen peruspilari ja tätä hyvinvointia lähdetään rakentamaan heti työsuhteen alkaessa. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää esihenkilötyön ja työntekijän työtyytyväisyyden suhdetta. Tutkielman tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin: Minkälainen on työntekijöiden työtyytyväisyyden kokemus ja mitkä asiat vaikuttivat siihen? Mitkä ovat esihenkilön harjoittamia toimia, jotka tukevat työn-tekijän työtyytyväisyyttä ja mitkä toisaalta heikentävät sitä? Aiemman tutkimuksen mukaan avoimella, kannustavalla ja tunnetaitoisella esihenkilötyöllä on positiivisia vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyden tunteeseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea työntekijää, jotka olivat aloittaneet uuden työsuhteen vuosi sitten. Työntekijät työskentelivät eri organisaatioissa. Haastattelut toteutettiin jokaisen kanssa kahden kesken, joista kaksi oli live-haastatteluita ja yksi Teams-haastattelu. Aineiston analyysissä käytettiin laadullisen tutkimuksen yleisintä analyysimetodia eli sisällönanalyysia. Aineiston analyysissä luokiteltiin aineistosta löydettyjä asiakokonai-suuksia alaluokkiin ja yläluokkiin, mitkä lopulta muodostivat kaksi yhdistävää luokkaa. Tutkielman tulokset osoittivat, että työtyytyväisyys on laaja ilmiö, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Suurimmiksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat työtyytyväisyyden kokemukseen, olivat työtehtävät sekä esihenkilö. Tyytyväisillä työntekijöillä oli läheinen sekä avoin suhde esihenkilöönsä. Lisäksi tuen ja palautteen saanti lisäsi työtyytyväisyyden tunnetta. Työtyytyväisyyttä heikentäviä tekijöitä taas olivat liian raskaat tai toisaalta yksipuoliset työtehtävät. Tyytyväisyyttä heikensi myös esihenkilön tarjoaman tuen ja palautteen puuttuminen sekä heikko tunneside esihenkilöön. Työtyytyväisyys ei siis ole stabiili tunne, vaan se voi muuttua pitkin työsuhdetta.
-
(2024)Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tarkastella työtyytyväisyyden ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteyttä ja hahmottaa tähän yhteyteen liittyviä tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä laajempien oppimismahdollisuuksien olevan positiivisesti yhteydessä työtyytyväisyyden kanssa. Uuden oppimisen ja ammatillisen kehitty-misen sekä työtyytyväisyyden kokemuksen tärkeys on myös tunnistettu. Kirjallisuuskatsauk-sessa esitetään erilaisia työtyytyväisyyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Näitä tekijöitä tunnistamalla organisaatioissa voidaan kehittää toimintaa ja pyrkiä pa-rantamaan suorituskykyä osaavan sekä tyytyväisen henkilöstön avulla. Kirjallisuuskatsauksen tyypiksi valikoitui kuvaileva narratiivinen kirjallisuuskatsaus, sillä sen avulla voidaan tiivistää aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja yhdistellä tutkimustietoa suppeankin tut-kimusaineiston läpikäymisellä. Tutkimusaineisto kerättiin ERIC -tietokannasta hakulausekkeella (“job satisfaction” AND learning) ja hakutermit rajattiin esiintymään vertaisarvioitujen julkaisu-jen otsikossa. Selkeiden poissulku ja mukaanotto kriteerien perusteella lopullisen tutkimusai-neiston muodosti kuusi tutkimusartikkelia. Näitä kuutta tutkimusartikkelia analysoitiin sisäl-lönanalyysillä. Sisällönanalyysissä tutkimuksia analysoidaan niiltä osin kuin ne käsittelevät tut-kimuskysymykseen liittyviä asioita. Analyysi ja tieteellinen päättely tehtiin induktiivisesti eli ai-neistolähtöisesti. Työtyytyväisyyden ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen positiivinen yhteys oli toistuva tulos tutkimusaineistosta. Aineistosta eriteltiin työtyytyväisyyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimi-seen vaikuttavista tekijöistä kolme yläteemaa, jotka olivat organisaation tarjoamat oppimismah-dollisuudet, organisaation ja työyhteisön ilmapiiri sekä psykologiset tekijät. Tuloksista nousi esiin muun muassa monipuolisen työn tarjoamisen, oppimisohjelmiin osallistumisen, kehitty-miselle annetun ajan, oppimismyönteisen ilmapiirin sekä tiedon jakamisen käytänteiden positii-vinen yhteys työtyytyväisyyteen. Nämä tekijät vaikuttavat myös työpaikalla tapahtuvaan oppi-miseen. Lisäksi psykologisten perustarpeiden tyydytyksen on tutkittu korreloivan työtyytyväi-syyden sekä työpaikkaa oppimisympäristönä mittaavien ulottuvuuksien kanssa. Työtyytyväi-syyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavat siis monet asiat, joita tunnistamalla organisaatioita voidaan kehittää ja henkilöstön osaamista sekä tyytyväisyyttä parantaa. Tutki-malla työtyytyväisyyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, voidaan parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja ammatillista osaamista ja täten vaikuttaa niin työnteki-jöiden kuin organisaatioidenkin suorituskykyyn ja menestykseen.
-
(2019)Educational accountability isn’t a new phenomenon, but it has grown stronger in the United States during the past decades. There have been two large educational amendments taking place in the 21th century: No Child Left Behind Act of 2001 and Every Student Succeeds Act of 2015. Due to these laws, the process of assessing teacher quality through student performance on standardized tests has become normal practice in school districts across the whole country. Standardized tests are used to both encourage students to study harder and teachers to put more effort into their instructional practices. In the context of this study, the concept of accountability means that teachers are almost exclusively held accountable for student performance. The aim of this study is to examine what kind of studies have been conducted on the effects of accountability on teachers during the last years and find out how teachers experience accountability in their daily work. This study was conducted as a literature review. For this piece of research, certain international studies from years 2012 to 2018 were considered. The selected studies were carried out in the U. S. school system. The most significant results were sorted out into subclasses based on the themes emerged from the studies. On one hand, I charted how teachers experienced accountability in their work, and on the other hand, the tangible ways accountability practices affected their work. According to my study, educational accountability was related to teacher stress, and it also had a negative effect on teachers’ job satisfaction. The stress emerged from accountability even leaded to teacher burnout. Consequently, teachers contemplated leaving teaching and working on other fields instead. This stemmed partly from the fact that teachers didn’t feel like they received enough support in their work. They also felt their work got automatized as they were expected to teach to the tests. In addition, teachers were worried about the impact standardization had on their students. They were especially concerned about students with special needs.
Now showing items 1-4 of 4