Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ulko-opetus"

Sort by: Order: Results:

  • Mäkinen, Minja (2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten eri tavoin luonnossa oppimista on järjestetty Suomessa ja mitä myönteisiä vaikutuksia luonnolla on oppimisympäristönä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin vertaisarvioituja 2000-luvun jälkeen julkaistuja artikkeleita sekä käsikirjoja. Tiedonhaussa käytettiin hakusanoja ja hakusanojen yhdistelmiä. Haku rajattiin suomen- ja englanninkielisiin lähteisiin. Tutkimustulosten perusteella ilmeni, että Suomessa luonnossa oppimista on järjestetty monin eri tavoin. Keskeisiä toimintamalleja olivat luontoretkeily, ulkoluokka, luontokoulu, ympäristökoulu ja retkitoiminta. Luontokoulu on ainoa käsite, joka mainitaan sellaisenaan vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa. Erilaisia toimintamalleja voidaan toteuttaa seikkailukasvatusta tai elämyspedagogiikkaa hyödyntäen. Luonnolla oppimisympäristönä oli hyvin monipuoliset vaikutukset oppilaisiin ja luontoa hyödynnetään etenkin laaja-alaisten taitojen opettamiseen. Luonnolla oli myönteinen vaikutus lasten luontosuhteen kehittymiseen. Luontosuhteen lisäksi luonnolla oppimisympäristönä oli myönteisiä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Fyysisistä vaikutuksista isoimmaksi nousi oppilaiden lisääntynyt liikkuminen ja psyykkisistä vaikutuksista keskittymiskyvyn paraneminen. Sosiaaliset vaikutukset ilmenivät etenkin sosiaalisten suhteiden paranemisella. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää millaisia haasteita ja negatiivisia puolia luonnon käyttämisellä oppimisympäristönä voisi olla.
  • Tammela, Elise (2021)
    Tavoitteet. Luonnonympäristö ja sen hyvinvointi ovat ajankohtainen aihe. Ihmisen osuus esimerkiksi ilmastonmuutokseen on selkeä ja ympäristön hyvinvoinnin eteen on tehtävä töitä. Luontosuhteen kautta ihminen kokee luonnon tärkeänä ja tällöin hänen toimintansa on ympäristömyönteisempää kuin ihmisillä, joille luonto on etäinen ja vieras. Myös perusopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallitus, 2014) velvoittaa luonnon hyödyntämistä opetuksessa. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää luonnonympäristön ja ulkona oppimisen yhteyksiä ihmisen oppimiseen ja hyvinvointiin sekä tuottaa luonnonympäristön merkityksestä suomenkielistä tietoa kasvattajille. Pääpaino tutkimuksessa on tuoda esiin tutkimustietoa, jota voi hyödyntää peruskoulun oppilaissa, vaikka tutkimuksessa käytetyt aineistot käsittelevät vaihtelevasti eri ikäisten ihmisten kokemuksia. Tutkimustehtävän kautta pyrin selvittämään, miten luonnonympäristö on osallisena ihmisen, etenkin peruskouluikäisten lasten, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä oppimiseen. Tarkoituksena on myös yleisellä tasolla hahmottaa, millaisia teemoja luonnonympäristön hyödyntäminen opetuksessa tuo esiin oppilaissa ja heidän oppimisessaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkittavaa ilmiötä voidaan kuvata laaja-alaisesti. Tutkimuksen aineistoa pystytään luokittelemaan tutkittavan ilmiön ominaisuuksien perusteella. Tutkimuksessa on käytetty integroivaa lähestymistapaa, jossa tutkittavaa ilmiötä pyritään kuvaamaan mahdollisimman monipuolisesti. Aineistoksi valikoitui 33 tieteellistä artikkelia, jotka ovat tehty vuosina 1986–2019. Lähdeaineistojen tuli käsitellä pääteemanaan luonnonympäristöä ja sen vaikutuksia. Myös tutkimuskysymykset ohjasivat aineistoa, sillä aineistosta tuli löytyä selkeä vastaus johonkin tutkimuskysymykseen. Aineistoa etsittiin aihetta käsittelevistä artikkeleista sekä Google Scholarin ja Helkan haku-koneita käyttämällä. Analyysi toteutettiin luokittelemalla tuloksia niiden vaikutuksen kohteen tai teeman kautta, esimerkiksi fyysiset vaikutukset ja psyykkiset vaikutukset. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen tuloksista kävi ilmi, että luonnonympäristöllä oli pääsääntöisesti vain positiivisia vaikutuksia ihmisiin. Luonnonympäristön todettiin parantavan hyvinvointia ja terveyttä sekä edistävän oppimista. Luonnonympäristössä ollessaan ihmisen stressitaso laskee ja mieliala paranee. Pitkän tähtäimen vaikutuksia ovat esimerkiksi syöpää tuhoavien NK-solujen kasvanut aktiivinen toiminta sekä allergeenien vähentyminen. Luonnonympäristö tehostaa oppimista, sillä se laskee stressitasoa ja parantaa keskittymistä. Tutkittaessa luonnonympäristön hyödyntämistä opetuksessa saatiin selville, että oppilaat kokivat luonto-opetuksen pääsääntöisesti hyvänä asiana. Ulkona oli helpompi keskittyä ja oppilaat kokivat olevansa valppaampia. Ulko-opetuksen ympäristö oli perinteistä luokkahuonetta kiinnostavampi ja ilma oli raikkaampaa. Luontopohjainen opetus myös vahvisti oppilaiden välisiä ystävyyssuhteita sekä nosti heidän motivaatiotaan. Oppilaiden minäkäsitys vahvistui ja luontosuhde syveni. Näin ollen luonnon hyödyntäminen opetuksessa on perusteltua ja kannattavaa.
  • von Hellens, Anna (2024)
    Tavoitteet. Osallisuus on perusopetuksen opetussuunnitelman läpileikkaava käsite ja lasten keskeinen ihmisoikeus. Tässä tutkielmassa osallisuuden näkökulma yhdistettiin ulko-opetukseen, joiden teoreettisena taustana nähdään sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa osallisuuden elementtejä peruskoulukontekstissa tehdyistä ulko-opetusta koskevista tutkimuksista ja tarkastella niitä osallisuuden teoreettisten mallien valossa. Aiempien tutkimusten mukaan ulkona oppilailla on enemmän tilaa osallistua, tehdä aloitteita ja vaikuttaa yhteiseen toimintaan ja asettua aktiivisen toimijan rooliin. Toisaalta näyttää, ettei ulko-opetusta ole laajalti tutkittu koulukontekstissa juuri osallisuuden näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielman tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja analyysimenetelmänä teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimusaineiston muodosti kahdeksan peruskoulukontekstissa tehtyä ulko-opetusta koskevaa eurooppalaista ja kanadalaista tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2013–2020. Aineisto koostettiin eri tietokannoista hyödyntäen eri hakusanoja ja lähdeluetteloita. Tutkimusartikkelit analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin soveltaen teorioina Shierin (2001) osallisuuden tasomallia ja Turjan (2020) osallisuuden ulottuvuuksien mallia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman analyysi osoitti, että ulko-opetuksessa on havaittavissa osallisuuden elementtejä, kuten vallan jakamista, yhteisöllisyyttä ja sitoutuneisuutta, jotka linkittyvät osin oppilaslähtöisiin opetusmenetelmiin, mutta myös opettajien lähestymistapoihin. Tutkielman pohjalta voidaan tulkita, että ulko-opetus luo mahdollisuuksia osallisuuden näkökulman huomioimiseen, vuorovaikutuksellisuuteen, yhteisöllisyyteen ja opettajan auktoriteettiaseman madaltamiseen. Tutkielman johtopäätöksenä oli, että erityisesti opettajan tietoinen lähestymistapa ja vapaa leikki olivat yhteydessä lasten osallisuuden kokemuksiin. Toisaalta tutkielman pohjalta ilmeni, etteivät osallisuuden teoreettiset mallit välttämättä sovellu yksittäisten osallisuuden elementtien tarkasteluun, etenkin kun osallisuus ei ollut analysoiduissa tutkimuksissa keskiössä. Lisäksi ilmeni, ettei tutkielmassa tarkasteltua arkista osallisuutta ole helppo kuvata kokonaisvaltaisesti osallisuuden tasomallien kautta.
  • Puoliväli, Inka (2023)
    Tavoitteet. Ulkona oppimisen tiedetään edistävän oppilaiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ulkona oppiessa oppilaiden kommunikaatiotaidot paranevat, ja ulkona oppimisen on nähty vähentävän oppilaiden välistä kiusaamista. Ulkona oppiminen on tärkeä osa koulussa tapahtuvaa opetusta ja mahdollistaa istualtaan vietetyn ajan katkaisemisen. Lapset viettävätkin nykyään paljon aikaa istualtaan, jonka vähentämisessä ulkona oppiminen toimii hyvänä keinona. Tässä tutkielmassa oli tavoitteena tarkastella ulkona oppimisen erilaisia vaikutuksia alakouluikäisiin oppilaisiin. Tutkimuksen tehtävänä oli luoda kokonaisvaltainen kuva erilaisista ulkona oppimisen psyykkisistä ja fyysisistä vaikutuksista. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusprosessi aloitettiin asettamalla tutkimuskysymys, jonka avulla lähdettiin valitsemaan tutkielmaan sopivaa aineistoa. Aineiston hakemisessa hyödynnettiin Google Scholar -hakukonepalvelua, kirjaston hakupalveluja sekä aikaisempien tutkimusten lähdeluetteloja. Aineistojen etsimisessä käytettiin hakusanoina seuraavia termejä: ulkona oppiminen, ulko-opetus, outdoor education ja outdoor learning. Aineistot käsittelivät alakoulussa tapahtuvaa ulkona oppimista. Aineistoksi valikoitui kymmenen englanninkielistä tutkimusta. Tutkimusten tuli olla toteutettu viimeisen 15 vuoden aikana eli vuosien 2009–2023 välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Ulkona oppimisen nähdään parantavan oppilaiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia monin eri tavoin. Oppilaiden kommunikaatiotaidot sekä sosiaaliset taidot paranivat ulkona oppimisessa. Tähän vaikuttaa se, että ulkona oppilailla on erilaisia tilaisuuksia kommunikoida toistensa kanssa vapaasti. Ulkona oppiminen kasvattaa oppilaiden fyysistä aktiivisuutta ja parantaa motorisia taitoja, sillä ulkona oppiessa oppilaat liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän kuin sisällä. Ulkona oppimisella on myös oppilaita rauhoittava vaikutus. Ulkona oppiminen vaikuttaa oppilaiden oppimiseen, sillä ulkona oppiminen auttaa opittavan asian muistamisessa ja tarjoaa erilaisia aistikokemuksia. Oppilaiden mielenkiinto opittavaa asiaa kohti lisääntyy ulkona oppimisessa, ja ulkona oppiminen kasvattaa myös oppilaiden halua vaikuttaa ympäristöönsä.