Browsing by Subject "ulkopuolisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten varhaiskasvatuksen opettajien mukaan lasten yksinäisyys ja ulkopuolisuus näyttäytyy varhaiskasvatuksen arjessa ja kuinka niitä voidaan ehkäistä. Lasten kohtaamaa yksinäisyyttä on tutkittu jonkin verran lasten näkökulmasta, haastattelemalla ja havainnoimalla lapsia. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tutkiminen on kuitenkin suhteellisen nuorta tai puuttuu lähes täysin. Yksinäisyys ja ulkopuolisuus ovat tutkimusten mukaan hyvin yksilöllisiä kokemuksia ja vaikuttaa hyvinvoinnin jokaiseen osa-alueeseen. Tässä tutkielmassa pääkäsitteinä ovat varhaiskasvatus, yksinäisyys ja ulkopuolisuus. Tutkielman tavoitteena on antaa alan kasvattajille lisää tietoa tästä ilmiöstä sekä mahdollisia apuvälineitä siihen, miten yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta voidaan ehkäistä. Menetelmät. Aineistona toimi neljän varhaiskasvatuksen opettajan haastattelut. Opettajien haastattelut toteutettiin puhelimen välityksellä marraskuun 2020 aikana. Opettajat työskentelivät eri puolella Suomea, eri ikäisten lasten parissa. Haastateltavat on löydetty pääosin Facebookista, varhaiskasvattajille suunnatusta ryhmästä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen. Analyysin tekeminen eteni seuraavien vaiheiden kautta: haastattelujen litterointi, koodaus, luokittelu ja teemoittelu sekä lopullinen pohdinta ja analyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella yksinäisyys ja ulkopuolisuus on täysin yksilöllinen kokemus, jokainen kokee sen eri tavalla. Aineistosta nousi esiin, että yksinäisyys ja ulkopuolisuus näyttäytyy päiväkodin arjessa monin eri tavoin. Opettajat mainitsivat tähän muun muassa vetäytyvän lapsen, heikot kielelliset taidot sekä lapsen perhetaustan. Keinoiksi yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden ehkäisemiseen mainittiin muun muassa havainnointi, pienryhmätoiminta, oman opettajuuden tarkasteleminen sekä kaikki osaksi yhteisöä -periaate. Jo varhain aloitettu työ yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden ennaltaehkäisemiseksi takaa monelle lapselle paremman tulevaisuuden.
-
(2022)Poissulkeminen on yleisin yksittäinen kiusaamisen muoto 3–6-vuotiaiden lasten keskuudessa. Päiväkodin vertaisyhteisöissä poissuljetuksi tulemisen sekä yhteenkuuluvuuden rakentumisen mahdollisuudet ovat läsnä samanaikaisesti, ja niistä käydään neuvotteluja varhaiskasvatuksen arjen pienissä hetkissä verbaalisin, materiaalisin sekä toiminnallisin keinoin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kuvakirjoissa esiintyviä poissulkemisen muotoja sekä yhteenkuuluvuuden rakentumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata 3–6-vuotiaille lapsille suunnatuissa kuvakirjoissa esiintyviä ulkopuolisuuden ja yhteenkuuluvuuden rajapintoja kuvakirjojen päähenkilöiden näkökulmasta. Kuvakirjoja lähestytään tässä tutkimuksessa tunnekasvatuksen näkökulmasta. Kuvakirjat valikoituivat tarkastelun kohteeksi, koska ne nähdään toimivan lähteenä tunteiden tunnistamisen, empatian sekä toisten tunteiden huomioimisen harjoittelulle. Tutkimus on menetelmältään laadullinen. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä 3–6-vuotiaille lapsille suunnatusta kuvakirjasta. Aineiston kuvakirjat ovat julkaistu vuosina 2007–2021. Aineiston kuvakirjoja tarkasteltiin tässä tutkimuksessa ikonotekstinä, jolla tarkoitetaan teosta, jossa visuaalisia ja kirjallisia osia ei voida erottaa toisistaan. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysiä varten kuvakirjojen kuvat muokattiin kirjoitettuun muotoon. Aineiston kuvakirjat käsittelivät aikaisemman tutkimuksen valossa varsin realistisesti ulkopuolisuuden ja yhteenkuuluvuuden rajapintoja. Aineiston kuvakirjoissa esiintyi niin verbaalisia, toiminnallisia kuin materiaalisia poissulkemisen muotoja ja yhteenkuuluvuuden rakentumiseen liittyviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni sekä tekstissä että kuvituksessa erikseen, mutta ne saattoivat ilmetä myös molemmissa yhtä aikaa. Koska poissulkemiseen ja yhteenkuuluvuuteen liittyviä tekijöitä saattoi ilmetä kuvakirjan tekstissä ja kuvituksessa erikseen, on tärkeää, että kuvakirjojen pohjalta käydään keskusteluja lasten kanssa. Koska aineistossa kuvattiin varsin realistisesti ulkopuolisuuden ja yhteenkuuluvuuden rajapintoja, voidaan todeta, että aineiston kuvakirjat voisivat toimia hyvänä pedagogisena välineenä varhaiskasvatuksessa, tunnekasvatuksen näkökulmasta. Tästä syystä tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutkia myös lasten kuvakirjoissa esiintyviä ulkopuolisuuden kokemusten kuvauksia.
Now showing items 1-2 of 2