Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "uni"

Sort by: Order: Results:

  • Aikaisten aamujen vaikutus murrosikäisten opiskeluun ja oppimiseen 
    Mäntysalo, Tommi (2021)
    Mediassa sekä koulutuspolitiikassa on vasta viime aikoina alettu kyseenalaistamaan koulujen al-kamisaikoja ja esitetty niitä syynä murrosikäisten krooniseen univajeeseen. Tutkielmani kuvailee aineiston avulla millaisia yhteyksiä koulunkäynnillä ja unella on sekä niitä ratkaisuehdotuksia, joita aineisto esittää murrosikäisten koululaisten univajeeseen. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä tavoin uni on yhteydessä murrosikäisten koulunkäyntiin? 2) Minkälaisia ratkaisuehdotuk-sia aineisto esittää kouluaamujen alkamiselle? Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui 22:sta tieteellisestä tutki-musartikkelista. Artikkelit ovat osa suomen- ja osa englanninkielisiä, ja ne ovat kaikki kerätty Google Scholar-tietokannasta. Analyysimenetelmäni oli sisällönanalyysi, jota kaikin poimimaan aiheeseen liittyvät eri yhteydet ja näkökulmat erilaisiin kategorioihin. Lisäksi nostin aineistosta ratkaisuehdotuksia. Jopa puolet koululaisista nukkuu liian vähän. Tuloksista voidaan todeta, että unen on merkittävää vaikutusta murrosikäisten kognitiivisiin kykyihin, mielialaan, fyysiseen- ja henkiseen terveyteen, turvallisuuteen sekä koulumenestykseen. Unen määrään näyttäisi vaikuttavan biologisten tekijöiden lisäksi koulun alkamisaika, sekä nukkumaanmenoaika ja sitä edeltävä toiminta. Aineiston tutkimukset osoittavat lisääntynyttä unen määrää, kun koulun alkamisaikaa siirretään myöhäisemmäksi. Aineistoissa esitetään koululaisten krooniselle univajeelle ratkaisuehotukseksi kouluaamujen siirtämistä myöhäisemmäksi, vanhempien asettamia nukkumaanmenoaikoja, virvokkeiden ja elektroniikan käytön rajoittamista iltaisin sekä enemmän terveystiedon opetusta liittyen nukkumiseen.
  • Alakouluikäisten uni ja koulunkäynti 
    Ojala, Eveliina (2020)
    Monet kouluikäiset kärsivät yöunen riittämättömyydestä. Opettajat eivät välttämättä aina tun-nista unen puutteen tai huonon unenlaadun aiheuttamia vaikutuksia. Tämän tutkielman tarkoi-tuksena on selvittää, mitkä asiat vaikuttavat alakouluikäisen lapsen uneen ja mitä yhteyksiä unella on alakoululaisen koulunkäyntiin. Tutkielmassa esitellään uneen vaikuttavia tekijöitä ja unen vaikutuksia koulunkäyntiin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineiston etsimisessä käytettiin Helka- ja Eric-tietokantoja, Google Scholaria ja ResearchGate-verkostoa. Tutkiel-man aineisto koostui tutkimuskysymysten suuntaisista ja pääosin 2010-luvulla julkaistuista vertaisarvioiduista tutkimuksista. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien mukaan uneen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lii-kunta, ravinto, uni-valverytmi, digilaitteiden käyttö ja stressi. Tuloksena voidaan myös todeta, että liian vähäisellä unella on paljon kielteisiä vaikutuksia oppilaiden koulunkäyntiin. Koulusuo-riutumisessa unen puute tai huonolaatuinen uni heikentävät akateemista ja kognitiivista suo-riutumista sekä koulussa jaksamista. Lisäksi unen puutteen tai huonolaatuisen unen psyko-logisia vaikutuksia ovat muun muassa mielialan aleneminen sekä kouluviihtyvyyden ja opis-keluinnon heikentyminen. Koululla ja luokanopettajalla voisi olla suurempi rooli toiminnassa lasten uniongelmia vastaan. Luokanopettaja on usein tärkeä henkilö oppilaan elämässä. Hän osallistuu kokonaisvaltai-sesti oppilaan arkeen ja elämään, ja näin ollen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti oppilaan elämään – eli myös uneen ja nukkumiseen. Alakoululaisten uni on melko vähän tut-kittu aihe Suomessa ja siksi sitä pitäisi tutkia enemmän. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä esimerkiksi koulun ja etenkin opettajien mahdollisuuksista vaikuttaa oppilaiden nukkumiseen myönteisesti.
  • Big five -persoonallisuuspiirteiden vaikutus uneen 
    Palo-oja, Peter (2016)
    Introduction: Sleep related problems affect wellbeing extensively. Sleep problems share many common background factors with personality, such as individual way of processing cognitions and emotions. By understanding the interactions between personality and sleep, it is possible to develop better and more individual-friendly ways to treat sleep related problems. In this review, personality is approached from the framework of the Big Five personality traits, which are: extraversion, neuroticism, conscientiousness, agreeableness, and openness. The purpose of this review is to sum up the current results of the research conducted in the field of personality traits and sleep, to direct the future research on the field and to discuss the limitations of the current research. Results: There are interactions between personality traits and sleep. Neuroticism affects the quality and the amount of sleep negatively. However, the causality might go the other way around: sleep deprivation and problems falling asleep might cause later neuroticism. Extraversion has a relationship with better quality of sleep, diminished amount of sleep and fluctuating circadian rhythm between weekdays and weekends. Conscientiousness affects the quality of sleep, the regularity of the circadian rhythm and the morningness of the circadian rhythm. Individuals who have high openness have diminished need for sleep and they have coping-mechanisms that protect them against the negative effects of stress. Agreeableness has a relationship with better sleep in terms of quality and quantity, and with constant circadian rhythm between weekdays and weekends. The personality traits’ interactions include conscientiousness’ protective effect against neuroticism when considering sleep quality. Also, the differences in sleep quantity are statistically best explained with two traits: openness and neuroticism. Discussion: The interaction between personality traits and sleep has been investigated mainly from the point of view of personality traits. When the interactions are studied from the point of view of sleep it is possible to merge the effects of the personality traits and derive preliminary personality trait profiles for different aspects of sleep. The profile for good quality of sleep seems to be high extraversion, high consciousness, high openness, high agreeableness, and low neuroticism. The profile for poor sleep quality is almost reverse: high neuroticism, low extraversion, low consciousness, and low openness. Apart from the quality, it’s also possible to derive subjective sleep deprivation profile: high neuroticism and low extraversion or interestingly high extraversion if only the amount of sleep is being studied. Limitations of the current research in the field include a tendency to use university student samples, self-assessment inventories as the sole information source and the over-simplifying approach of merely studying one personality trait instead of the whole personality profile. Examining the personality trait profiles could lead to more statistically significant results and thus it might increase the practical implications in the field of personality and sleep.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO