Browsing by Subject "urheilijalähtöinen valmennustapa"

Tässä tutkielmassa perehdytään urheiluvalmentajan työkuvaan sekä tarkastellaan valmentajien kokemuksia urheilijalähtöisen valmennustavan käyttöön ottamisesta. Urheilijalähtöistä valmennustapaa on Suomessa tutkittu verrattain vähän. Urheiluvalmennuksessa urheilijalähtöinen valmennustapa on valmennusfilosofia, jossa valmennustoiminnan keskiössä on urheilija. Valmennusprosessissa korostuu valmentajan ja urheilijan välinen vuorovaikutussuhde. Tutkimuksessa pureudutaan siihen, millä tavoin urheilijalähtöistä valmennustapaa on pyritty ottamaan käyttöön valmennustoiminnassa, sekä millaisia kokemuksia valmentajilla on urheilijalähtöisen valmennustavan käyttöön ottamisesta. Tutkimuskysymyksinä toimivat: ”Millä tavoin urheiluvalmentajat ovat toteuttaneet urheilijalähtöistä valmennustapaa joukkueurheilussa?” sekä ”Millaisia kokemuksia urheiluvalmentajilla on urheilijalähtöisen valmennustavan käyttöön ottamisesta?” Tutkimus on kuvaileva, tarkemmin integroiva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan ja integroivan kirjallisuuskatsauksen yhtenä tavoitteena on antaa monipuolinen kuva käsitellystä aiheesta, sekä integroida osaksi aiheen käsittelyä laajasti kirjallisia lähteitä. Aineisto koostui vertaisarvioiduista tutkimuksista ja julkaisuista, verkkojulkaisuista sekä muutamasta kirjasta. Tutkimusaineiston perusteella esiin nousi, että joukkueurheilun valmentajat ovat pyrkineet ottamaan käyttöön urheilijalähtöisen valmennustavan valmennuksessaan erilaisten opetus- ja valmennusmallien, kuten Teaching Games for Understanding- (TGfU) ja Sport Education -mallien avulla. Tutkimuksissa valmentajat raportoivat urheilijalähtöisen valmennustavan käyttöönotossa haastavaksi tasapainottelun otteluiden voittamisen ja urheilijoiden henkilökohtaisen kohtaamisen välillä. Tutkimuksissa kävi ilmi, ettei siirtymä urheilijalähtöiseen valmennustapaan käynyt hetkessä, vaan se vaati aikaa. Tästä tutkielmasta on hyötyä kaikille joukkueurheiluvalmentajille, jotka harkitsevat urheilijalähtöisen lähestymistavan käyttöönottoa tai ovat kohdanneet haasteita käyttöönotossa. Jatkossa urheilijalähtöisen valmennustavan käyttöönottoa voisi tutkia enemmän suomalaisessa valmennusympäristössä, etenkin lasten ja nuorten joukkueurheiluvalmennuksessa.