Browsing by Subject "urheilu"

In recent years, children’s sports club activities have become more popular and children join clubs younger than before. Coaches have a key role in reaching both sporting and educational goals. The purpose of this thesis was to research how Finnish scientific texts have dealt with the role of sports coach as an educator over the last 20 years. A descriptive literature review was used as a research method, in which the methodological rules didn’t limit the choice of material. The aim, however, was to describe the role of a sports coach as an educator broadly and to classify its features. Clubs offering sports activities for children play a part in children’s physical education. In physical education, exercise is viewed from education’s point of view and its objectives are divided into two parts: education for physical activity and education through physical activity. Sports clubs can support the development of children comprehensively, as children participating in sports club activities are often very interested in sports. On the other hand, the big-gest challenge for clubs in terms of physical education is the heterogeneous know-how of coaches. Children’s coaches’ educational responsibility is inevitable, as sports are used to create educational situations where it is possible to influence the children’s behaviour and thinking. Coaches use a variety of means to support the achievement of educational goals. The guiding factor for a coach is his or hers educational consciousness, which means the coach’s awareness of how to act as an educator. The conclusion of this thesis is that the educational competence of children’s sports coach enables high quality sports education in sports clubs. The results of this thesis can be used to develop coaching for children and to educate coaches. Further research on developing sport’s coaches’ educational skills is needed.

Tavoitteet. Psykologinen resilienssi on ihmisen kykyä selviytyä ja sopeutua vastoinkäymisistä elämässä. Resilienssi nähdään myös reittinä kohti hyvinvointia. Resilienssi syntyy sekä traumoista selviämisen yhteydessä että arkisissa stressitilanteissa. Kiinnostus resilienssiä kohtaan on lisääntynyt positiivisen psykologian terveyslähtöisyyden myötä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, voiko resilienssi olla osa urheiluharrastusten hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Urheilun harrastamisella on tutkimuksien mukaan useita hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Lisäksi urheilun luonteeseen kuuluu stressaavat tekijät, joita syntyy suorituspaineiden alla. Tässä tutkielmassa selvitetään, onko psykologisella resilienssillä sekä lasten ja nuorten urheiluharrastuksilla yhteyttä. Lisäksi tutkitaan, millaisia resilienssin määritelmiä tutkimuksissa on käytetty ja mihin tarkoituksiin resilienssin hyötyjä on ajateltu. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineisto valittiin monitieteellisistä tietokannoista vuosilta 2017–2021. Aineistoon valikoitui yhteensä 10 vertaisarvioitua artikkelia. Aineistossa oli mukana sekä määrällisiä että laadullisia tutkimuksia. Analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä ja tulosten syntetisoinnissa luokittelua. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että aiempien tutkimuksien perusteella psykologisella resilienssillä oli yhteys lasten ja nuorten urheiluharrastuksiin. Urheilun harrastaminen paransi tekijöitä, jotka vaikuttivat myös resilienssin kehittymiseen. Tällaisia tekijöitä olivat muun muassa minäpystyvyys ja hallinnan tunne, sekä sosiaalinen osallisuus. Resilienssin määritelmissä oli eroavaisuuksia, mutta suurin osa määritelmistä oli nykyaikaisten suositusten mukaisia. Lisäksi resilienssi nähtiin tärkeänä välineenä sosiaalisen osallisuuden parantamisessa, mielenterveyden edistämisessä ja suorituskyvyn parantamisessa. Voidaankin päätellä, että urheilun harrastamisesta on hyötyä resilienssin kehittymiselle, ja kehittynyt resilienssi on hyödyksi hyvinvoinnille.