Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "uskonnonopetus"

Sort by: Order: Results:

  • Mustonen, Eveliina (2024)
    Tavoitteet. Katsomusopetuksen toteuttaminen on paljon keskustelua herättävä ja poliittisestikin ajankohtainen aihe, etenkin Suomessa. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia asioita identiteetin kehittymisen ja katsomusopetuksen yhteydestä on havaittu. Tutkielmassa kartoitettiin minkälaiset tekijät katsomusopetuksen toteutuksessa ovat yhteydessä oppilaan identiteetin kehittymiseen, niin positiivisesti kuin negatiivisesti. Tutkielma keskittyy oppilaan identiteetin kehittymiseen koulun katsomusopetuksen kontekstissa. Menetelmät. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Sen aineisto kerättiin systemaattisesti Web of Science -tietokannasta hakulausekkeella ”religious AND education AND identity AND school” ja rajaten julkaisuvuosiin 2009–2024. Aineistoon valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia, joissa kaikista tarkasteltiin koulussa toteutettavaa katsomusopetusta ja oppilaan identiteetin kehittymistä. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, jonka avulla tutkimuskysymykseen vastaavat tulokset jaettiin viiteen kategoriaan. Kategorioita muodostettiin sekä teorialähtöisesti identiteetin kehittymisen ulottuvuuksien (Waterman, 2015) pohjalta että aineistolähtöisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Katsomusopetuksen havaittiin olevan yhteydessä oppilaan identiteetin kehittymiseen monella tapaa, niin positiivisesti kuin negatiivisesti. Oppilaan omaa katsomusta vastaamaton toiseuttava katsomusopetus oli negatiivisesti yhteydessä hänen identiteettinsä kehittymiseen. Kuuluvuuden tunne, kokemus turvallisesta ja kysymyksille avoimesta tilasta sekä opettajan lämminhenkisyys olivat positiivisesti yhteydessä oppilaan identiteetin kehittymiseen. Suurin osa aineiston tutkimuksista oli laadullisia tutkimuksia suhteellisen pienillä otoksilla eivätkä siis tajonneet laajasti yleistettävää, vaan kuvailevaa tietoa aiheesta.
  • Möntti, Maj; Möntti, Maj (2019)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda kuva suomalaisesta uskonnonopetuksen järjestämisen mallista, uskonnonopetuksen asemasta, sisällöistä ja tavoitteista suomalaisessa opetussuunnitelmassa sekä tulevaisuuden kehityslinjoista. Ajallisesti tutkimus rajoittuu tarkastelemaan suomalaista uskonnonopetusta kansakoulun perustamisesta vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tarkastelu rajautuu koskemaan kansa- ja peruskoulua, eikä tarkastele esimerkiksi lukion uskonnonopetusta koskevaan tutkimusta. Tavoitteena oli kartoittaa ja koota yhteen aiheeseen liittyvää tutkimusta, ja luoda kuva uskonnonopetuksen historiasta, nykyhetkestä ja mahdollisista tulevaisuuden kehityssuunnista. Tavoitteena oli myös kuvailla suomalaista uskonnonopetuksen järjestämisen mallia suhteessa muiden Euroopan Maiden malleihin. Tämän tutkimus on Kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka aineistona toimivat eri tietokannoista haetut tutkimusartikkelit sekä Perusopetuksen opetussuunnitelmat. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu Perusopetuslakia. Tutkimuksessa käytettävät käsitteet ovat jossain määrin hyvin monitulkintaisia. Tässä tutkimuksessa käsitteet määriteltiin koulukonteksti huomioiden. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti se, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat uskonnon oppiaineen asemaan ja järjestämiseen osanan yhteiskunnan järjestämää kouluopetusta. Tarkoituksena oli selvittää millaisia pedagogisia, juridisia tai teologisia perusteluita uskonnonopetuksen aseman säilyttämisen, vahvistamisen tai poistamisen taustalla vaikuttaa. Kiinnostavaksi tutkimuskohteeksi muodostui myös uskonnonopetuksen tulevaisuuden näkymät. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että uskonnonopetus ja sen asema ovat olleet ja ovat yhä ajankohtaisia, ja tutkimukset sekä hahmotelmat tulevaisuuden skenaarioista muodostuivat kirjallisuuskatsauksessa kiinnostaviksi.
  • Pietarinen, Olli (2017)
    Objectives. The purpose of this study was to find out how Finnish class teachers think spiritual education (in this abstract the term spiritual education is used to describe both religious and moral education) should be executed in elementary schools. The study stems from the active discourse in Finland in the last few years on religious education in schools. Several ways to execute spiritual education have been presented in literature on education. In addition to these, this study views how spiritual education is executed in other European countries. The views of class teachers are examined by finding out how important they regard the different study contents of Evangelical Lutheran religion for grades 1–5 in the Finnish lesson plan and what they feel is the best model for spiritual education. Methods. The data was gathered by sending an online questionnaire to 1200 Finnish class teachers. 175 teachers around the country replied. The data was then analysed quantitatively by using SPSS analysing program. Two distinct binned variables were created from the lesson plan’s study contents, secular and religious contents. In the analysis, the background variables of the respondents were compared to their answers on the importance of the study contents and to their choice of the best way to execute spiritual education. In addition, their answers to the importance of the study contents were compared to their spiritual education model of choice. Results and conclusions. The only background variable that had a connection to the other examined variables was the length of the respondents teaching career. Based on the results, a longer career meant holding religious contents more important. The teachers who supported the spiritual education model in Finland today considered the secular and religious contents almost equally important. The teachers who supported the model of a singular school subject with no religious ties considered secular contents to be more important. Overall the respondents considered secular contents to be more important. Most of the class teachers felt the best spiritual education model was the one where every student participated in only a single spiritual subject with no religious ties. The second most popular choice was the model Finnish schools are using now