Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "uskonnonvapaus"

Sort by: Order: Results:

  • Holopainen, Niko (2024)
    Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee suomalaisen katsomusopetuksen nykytilaa. Tutkimuksen tavoitteena oli ottaa selvää, mitä ongelmia nykymuotoinen suomalainen katsomusopetuksen malli pitää sisällään. Tavoitteena oli myös kartoittaa mahdollisia ratkaisuja mallin ongelmiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nykyisen, oppilaat katsomusperinteen mukaan eri ryhmiin erottelevan mallin olevan tavalla tai toisella ongelmallinen niin oppilaiden kuin opetuksen järjestäjienkin näkökulmasta. Tutkielma toteutettiin analyyttisenä kirjallisuuskatsauksena ja sen suurimpana inspiraationlähteenä oli Eero Salmenkiven ja Vesa Åhsin vuonna 2022 tekemä selvitys katsomusaineiden nykytilasta ja sen uudistamistarpeista. Aineistoon valikoitui lisäksi muuta ajankohtaista ja nykyisien opetussuunnitelmien kannalta relevanttia kirjallisuutta sekä joitakin hieman vanhempia teoksia, joita voidaan pitää esimerkiksi katsomusopetuksen historian saralla klassikkoina. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkimustulosten mukaan katsomusopetuksen ongelmat voitiin jakaa ainakin seuraaviin: oppilaiden uskonnonvapauteen, opetusryhmiin ja -henkilöstöön sekä oppilaiden väliseen dialogiin liittyviin ongelmiin. Ongelmien ytimessä oli pitkälti kysymys oppilaiden joko positiivisesta uskonnonvapaudesta harjoittaa omaa uskontoaan tai heidän negatiivisesta uskonnonvapaudestaan kieltäytyä uskonnonopetuksesta. Vaihtoehtoisia malleja katsomusopetuksen toteuttamiseen havaittiin tutkimuksessa useita erilaisia, minkä lisäksi tutkimustuloksista kävi ilmi tutkijoiden, kouluhenkilöstön ja oppilaiden tuki osittain integroidun katsomusopetuksen mallille. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisessa katsomusopetuksessa on perustavanlaatuisia ongelmia, eikä minkään yksittäisen mallin voi ajatella niitä korjaavan. Ongelmat kumpuavat kansainvälisen lainsäädännön ja sopimusten tulkinnoista, minkä lisäksi kysymykset uskonnosta ja opetuksen resursseista ovat Suomessakin myös poliittisia kysymyksiä. Selvää on ainakin se, että opetuksen integrointi on saanut jalansijaa katsomusopetukseen liittyvässä keskustelussa ja että sille riittää tukijoita niin tutkijoissa kuin oppilaissakin.
  • Vartiainen, Venla-Liisa (2020)
    Tavoitteet. Katsomusaineiden opetus on järjestetty Suomessa eriytyneesti; oppilaat saavat joko oman uskontonsa opetusta tai osallistuvat elämänkatsomustiedon opetukseen. Aineet jakavat oppilaat erilaisen opetuksen piiriin, varsinkin moraalikasvatuksen viitekehyksessä. Uutta yhteistä katsomusainetta on pohdittu ja se on puhuttanut sekä oppilaita, opettajia, vanhempia että mediaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on aiempaa tutkimustietoa hyödyntäen kuvata, mistä historiallisista syistä elämänkatsomustiedon opetus on luotu uskonnon opetuksen rinnalle sekä mitkä ovat yhteisen katsomusaineen hyödyt, edut ja mahdollisuudet. Menetelmät. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tarkoitukseni oli kuvata valitsemani aineiston avulla mahdollisimman tarkasti mitkä ovat uuden yhteisen katsomusaineen mahdollisuudet. Tutkin myös, mistä historiallisista syistä elämänkatsomustiedon opetus on luotu uskonnon opetuksen rinnalle. Valitsin kriittisesti tutkimusaineistooni laajasti eri lähteitä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa käy ilmi, että uskonnon opetuksessa on käytössä vanhanaikainen malli, jota ei ole uudistettu muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Elämänkatsomustiedon opetus tuli opetussuunnitelmaan myöhemmin ja on päivitetty useampaan otteeseen. Tutkijat ovat pohtineet paljon näiden aineiden yhdistämistä tai kokonaan uuden aineen luomista. Monikulttuuristuvassa maailmassa ja koulussa pelkästään oman uskonnon opetus ei ole enää hedelmällistä. Elämänkatsomustiedon opetus taas jättää moraalikasvatuksessa uskontojen ulottuvuudet pois. Uuden yhteisen katsomusaineen luominen toisi oppilaat yhden ja saman opetuksen alle, joka tukisi yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, vuorovaikutussuhteita sekä loisi ympäristön, jossa kaikki oppilaat saisivat samankaltaista sekä laajaa moraalikasvatusta. Aine myös tunnustaisi täydellisen uskonnonvapauden ja kehittäisi yleissivistystä omasta sekä muiden uskonnoista että kulttuureista.