Browsing by Subject "uskonto"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2023)Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoitus on vertailla katsomusaineiden opetuksen järjestelyitä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Katsomusaineiden opetuksen järjestelyiden haasteiden ja siitä joh-tuvien eriävien mielipiteiden takia on tärkeää tuoda keskusteluun vertailukohtia. Tutkielman tutkimusongelmana ovat ”Miten katsomusaineiden opetus on järjestetty Suomessa, Ruotsis-sa ja Norjassa?” ja ”Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia opetuksen sisällöissä on?”. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, koska tuloksien tulkinnan avuksi haluttiin esittää tietoa nykytilasta, sekä nykytilaan johtaneista syistä. Aineisto koostui julkais-tuista artikkeleista, joissa käsitellään Ruotsin ja Norjan katsomusaineiden opetusjärjestelyitä. Molempiin tutkimusongelmiin vastattiin kuvailemalla aineistosta esille tulleita tuloksia, ja näitä verrattiin teoriaosuudessa esitettyihin tietoihin. Ensimmäistä tutkimusongelmaa käsiteltäessä tuodaan esille myös opetuksen haasteita ja ongelmia kohdemaissa. Tulokset kuvataan laa-jasti ja niiden avulla muodostetaan selkeä yleiskuva katsomusaineiden opetusjärjestelyistä. Tulokset ja johtopäätökset. Katsomusaineiden opetuksen järjestelyt erosivat toisistaan Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Ruotsissa ja Norjassa opetus järjestettiin yhteisenä oppiaineena kaikille, kun Suomessa ope-tus järjestettiin erillisenä opetuksena oppilaiden katsomuksesta riippuen. Maiden opetuksen sisällöissä on paljon yhtäläisyyksiä. Opetuksessa käsitellään uskontoja, kulttuuria ja etiikkaa. Sisällöllisinä eroavaisuuksina opetuksessa on painotuseroja eri aiheita kohtaan. Opetusta voidaan järjestää perustellusti eritavoin erilaisia opetusmalleja käyttäen. Kunkin maan ope-tuksen järjestelyt eivät ole ongelmattomia.
-
(2016)This is a qualitative study, applied with a phenomenographic view, where I observe Worldview Education in Early Childhood Education. The function of the study is to find out, what kind of perceptions do university educated kindergarten teachers have on Worldview Education. My objective was to build a general view on Worldview Education in kindergartens by researching the fundamental cultural and social aspects that effect it and also by researching the documents that regulate Early Childhood Education. In gathering the material, I used a half-structured interview. The results I got from the interviews, I compared in respect of my theoretical framework and on the previous results. My research questions are: 1. How do kindergarten teachers comprehend Early Childhood Education as a Worldview Education concept? 2. What kind of meaning does Worldview Education have on a child’s general growth and development in the opinion of kindergarten teachers? 3. What kind of a role do the kindergarten teachers feel they have as executors of Worldview Education? Based on the answers there formed three categories which proved the problem in the concept of multicultural, as in the kindergarten teachers view, the meaning of the concept was thought to be “others” beside the Christian religion. Conversations with the children were seen significant especially in the aspect of broadening the children’s worldview, foundation of safety and in the aspect of tolerance. The central challenge in the view of Worldview Education arose the uncertainty in respect of execution and the negative attitudes or secular mindsets that teachers encounter in the work environment. Significant result also was the possibility of delegating Worldview Education to employees of the Christian church. The findings of the research revealed the need of additional education for the kindergarten teachers, in cultural and worldview know-how, and the sensitivity in respect of them. On the other hand, the ambiguousness of the documents guiding early childhood education and the freedom concerning kindergartens operating procedure, has presumably had an increasing effect on the vast amount of different policies on worldview education.
-
(2024)Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee suomalaisen katsomusopetuksen nykytilaa. Tutkimuksen tavoitteena oli ottaa selvää, mitä ongelmia nykymuotoinen suomalainen katsomusopetuksen malli pitää sisällään. Tavoitteena oli myös kartoittaa mahdollisia ratkaisuja mallin ongelmiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nykyisen, oppilaat katsomusperinteen mukaan eri ryhmiin erottelevan mallin olevan tavalla tai toisella ongelmallinen niin oppilaiden kuin opetuksen järjestäjienkin näkökulmasta. Tutkielma toteutettiin analyyttisenä kirjallisuuskatsauksena ja sen suurimpana inspiraationlähteenä oli Eero Salmenkiven ja Vesa Åhsin vuonna 2022 tekemä selvitys katsomusaineiden nykytilasta ja sen uudistamistarpeista. Aineistoon valikoitui lisäksi muuta ajankohtaista ja nykyisien opetussuunnitelmien kannalta relevanttia kirjallisuutta sekä joitakin hieman vanhempia teoksia, joita voidaan pitää esimerkiksi katsomusopetuksen historian saralla klassikkoina. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkimustulosten mukaan katsomusopetuksen ongelmat voitiin jakaa ainakin seuraaviin: oppilaiden uskonnonvapauteen, opetusryhmiin ja -henkilöstöön sekä oppilaiden väliseen dialogiin liittyviin ongelmiin. Ongelmien ytimessä oli pitkälti kysymys oppilaiden joko positiivisesta uskonnonvapaudesta harjoittaa omaa uskontoaan tai heidän negatiivisesta uskonnonvapaudestaan kieltäytyä uskonnonopetuksesta. Vaihtoehtoisia malleja katsomusopetuksen toteuttamiseen havaittiin tutkimuksessa useita erilaisia, minkä lisäksi tutkimustuloksista kävi ilmi tutkijoiden, kouluhenkilöstön ja oppilaiden tuki osittain integroidun katsomusopetuksen mallille. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisessa katsomusopetuksessa on perustavanlaatuisia ongelmia, eikä minkään yksittäisen mallin voi ajatella niitä korjaavan. Ongelmat kumpuavat kansainvälisen lainsäädännön ja sopimusten tulkinnoista, minkä lisäksi kysymykset uskonnosta ja opetuksen resursseista ovat Suomessakin myös poliittisia kysymyksiä. Selvää on ainakin se, että opetuksen integrointi on saanut jalansijaa katsomusopetukseen liittyvässä keskustelussa ja että sille riittää tukijoita niin tutkijoissa kuin oppilaissakin.
-
(2019)Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda kuva suomalaisesta uskonnonopetuksen järjestämisen mallista, uskonnonopetuksen asemasta, sisällöistä ja tavoitteista suomalaisessa opetussuunnitelmassa sekä tulevaisuuden kehityslinjoista. Ajallisesti tutkimus rajoittuu tarkastelemaan suomalaista uskonnonopetusta kansakoulun perustamisesta vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tarkastelu rajautuu koskemaan kansa- ja peruskoulua, eikä tarkastele esimerkiksi lukion uskonnonopetusta koskevaan tutkimusta. Tavoitteena oli kartoittaa ja koota yhteen aiheeseen liittyvää tutkimusta, ja luoda kuva uskonnonopetuksen historiasta, nykyhetkestä ja mahdollisista tulevaisuuden kehityssuunnista. Tavoitteena oli myös kuvailla suomalaista uskonnonopetuksen järjestämisen mallia suhteessa muiden Euroopan Maiden malleihin. Tämän tutkimus on Kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka aineistona toimivat eri tietokannoista haetut tutkimusartikkelit sekä Perusopetuksen opetussuunnitelmat. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu Perusopetuslakia. Tutkimuksessa käytettävät käsitteet ovat jossain määrin hyvin monitulkintaisia. Tässä tutkimuksessa käsitteet määriteltiin koulukonteksti huomioiden. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti se, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat uskonnon oppiaineen asemaan ja järjestämiseen osanan yhteiskunnan järjestämää kouluopetusta. Tarkoituksena oli selvittää millaisia pedagogisia, juridisia tai teologisia perusteluita uskonnonopetuksen aseman säilyttämisen, vahvistamisen tai poistamisen taustalla vaikuttaa. Kiinnostavaksi tutkimuskohteeksi muodostui myös uskonnonopetuksen tulevaisuuden näkymät. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että uskonnonopetus ja sen asema ovat olleet ja ovat yhä ajankohtaisia, ja tutkimukset sekä hahmotelmat tulevaisuuden skenaarioista muodostuivat kirjallisuuskatsauksessa kiinnostaviksi.
Now showing items 1-4 of 4