Browsing by Subject "uskontokasvatus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2016)This is a qualitative study, applied with a phenomenographic view, where I observe Worldview Education in Early Childhood Education. The function of the study is to find out, what kind of perceptions do university educated kindergarten teachers have on Worldview Education. My objective was to build a general view on Worldview Education in kindergartens by researching the fundamental cultural and social aspects that effect it and also by researching the documents that regulate Early Childhood Education. In gathering the material, I used a half-structured interview. The results I got from the interviews, I compared in respect of my theoretical framework and on the previous results. My research questions are: 1. How do kindergarten teachers comprehend Early Childhood Education as a Worldview Education concept? 2. What kind of meaning does Worldview Education have on a child’s general growth and development in the opinion of kindergarten teachers? 3. What kind of a role do the kindergarten teachers feel they have as executors of Worldview Education? Based on the answers there formed three categories which proved the problem in the concept of multicultural, as in the kindergarten teachers view, the meaning of the concept was thought to be “others” beside the Christian religion. Conversations with the children were seen significant especially in the aspect of broadening the children’s worldview, foundation of safety and in the aspect of tolerance. The central challenge in the view of Worldview Education arose the uncertainty in respect of execution and the negative attitudes or secular mindsets that teachers encounter in the work environment. Significant result also was the possibility of delegating Worldview Education to employees of the Christian church. The findings of the research revealed the need of additional education for the kindergarten teachers, in cultural and worldview know-how, and the sensitivity in respect of them. On the other hand, the ambiguousness of the documents guiding early childhood education and the freedom concerning kindergartens operating procedure, has presumably had an increasing effect on the vast amount of different policies on worldview education.
-
(2016)The purpose of the thesis was to examine, how religion-ethics orientation is defined in kindergartens early childhood education plans, and how it is implemented accordingly. Basis of early childhood education plans defines guidelines for implementation of orientations. According to earlier researches can be noted that implementation of religion-ethics orientation is anyhow mixed, and it differentiates from other action in kindergarten. Additionally, other researches have shown that high-quality religious education can be used to prevent conflicts and promote charity. That is why I feel this issue is important to be studied. This thesis is mainly qualitative. Its material was analyzed by using material-based content analysis. Material was constructed of 16 randomly selected unit-specific early childhood education plans in districts in the South and East areas of the Helsinki city. Material was collected in August 2016 by selecting randomly kindergartens having education plan. In the analysis phase two plans must be changed to other ones, because content of those plans was not valid for the purpose of thesis and classes of those would have distorted research results. According to results religion-ethics orientation is defined in two ways: by celebrations and cultures, and by community. Kindergartens in the East area emphasized more approaching orientation using celebrations and cultures, while the South area’s kindergartens approach was more on community basis. When analyzing how orientation is implemented according plans, it can be seen two main classes. The first one was ‘methods used in kindergarten’ –class, which included e.g. artistic experience, discussions, and taking care of age level. The other class was “Participation of partners to religion-ethics action”, which included participation to implementation of external persons not belonging to kindergarten. It can be seen in these results, that kindergarten –specific plans followed the line of the nationwide plan. As a conclusion it can be said that both definition of orientation and implementation has unit-specific differences. It must be noticed that results can’t be used as a common solution, because the target of the research was documents. In my opinion results of this research can be utilized when updating unit-specific early childhood education plans.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, analysoida ja tulkita, millaisena katsomuskasvatus näyttäytyy varhaiskasvatuksen kentällä. Tavoitteena on tutkia varhaiskasvatuksen opettajien katsomuskasvatukselle antamia merkityksiä ja käytännön toteutustapoja. Lisäksi tutkittiin, miten varhaiskasvatuksen opettajat määrittelevät katsomuskasvatusta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi (N=5) varhaiskasvatuksen opettajana toimivaa henkilöä. Haastateltavien koulutustausta vaihteli kasvatustieteen kandidaatista kasvatustieteen maisteriin ja sosionomi (AMK):n. Haastatteluja pidettiin yhteensä viisi (N= 5). Haastattelut pidettiin kevättalvella 2021. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulosten mukaan katsomuskasvatus määriteltiin pääosin eettisen kasvatuksen, kulttuurikasvatuksen sekä lasten maailmankatsomuksen avartamisen kautta. Muutamissa haastatteluissa nousi esiin myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja esiopetuksen opetussuunnitelman antamat määritelmät katsomuskasvatuksen sisällöille. Monikulttuurisuuden näkökulmat nousivat myös toistuvasti esiin haastatteluissa. Katsomuskasvatuksen merkityksellisyyden kokemukset nivoutuivat tulosten mukaan yhteen varhaiskasvatuksen opettajien oman osaamisen kokemuksen kanssa. Lisäksi merkityksellisyyden kokemuksiin vaikutti lapsiryhmän katsomuksellinen tausta. Monikatsomuksellisissa ryhmissä katsomuskasvatus koettiin hieman merkityksellisempänä kuin ryhmissä, joissa katsomukselliset taustat olivat yhtenäisemmät. Katsomuskasvatusta toteutettiin varhaiskasvatuksen opettajien ja evankelisluterilaisen seurakunnan työntekijöiden yhteistyönä. Haastatteluissa nousi esiin myös erilaiset pedagogiset menetelmät osana katsomuskasvatuksen toteuttamista. Vastauksissa korostui myös arjen katsomuskasvatus, joka toteutuu eri toimintojen sisällä. Haasteelliseksi katsomuskasvatus koettiin useissa vastauksissa oman tiedon puutteen vuoksi suhteessa eri katsomuksiin. Muita käytännön haasteita olivat menetelmien, materiaalien ja ajan puute. Haastatteluissa ilmeni, että lähes kaikki opettajat kaipasivat neutraalia valmista materiaalia, jota hyödyntää katsomuskasvatuksessa.
Now showing items 1-3 of 3