Browsing by Subject "uupumus"

Huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen on hyvin yleistä nuorilla urheilijoilla. Näiden osa-alueiden yhdistäminen ei aina ole helppoa johtuen monista eri tekijöistä. Suomen Olympiakomitean verkkosivulla vuonna 2022 julkaistussa artikkelissa “Kaksoisuralta loikka urheilijatutkintoon” todetaankin, että molempia urapolkuja tulisi viedä tarkoituksenmukaisesti eteenpäin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia Suomeen on kehitelty huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen. Lisäksi tarkoituksena oli esitellä haasteita, joita näiden osa-alueiden yhdistämisessä voi ilmetä. Tutkimuskysymykset nojautuvat vahvasti kaksoisuran käsitteeseen. Kaksoisuralla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa urheilijauran ja opiskelu- tai työuran yhdistämistä. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin käyttämällä tietokantoja Helka ja Google Scholar. Aineistonkeruussa käytetyt hakulausekkeet muodostettiin käyttämällä sanoja “huippu-urheilu”, “kaksoisura”, “koulunkäynti” sekä “opiskelu”. Englanninkielisiä sanoja, joista hakulausekkeet muodostettiin, olivat “dual-career”, “elite sports” sekä “sports in Finland”. Sisäänottokriteereinä toimivat julkaisuvuosi, julkaisun kieli, saatavuus ja aihe sekä tutkimuksessa käsiteltävä kouluaste. Julkaisun tuli olla joko suomen tai englanninkielinen. Sen julkaisuvuosi tuli olla vuoden 2005 jälkeen, ja sen oli oltava saatavilla ilmaiseksi. Lisäksi julkaisun tuli käsitellä suomalaisten urheilu-uraa ja sen yhdistämistä koulunkäyntiin tai vähintään toista näistä osa-alueista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 11 julkaisua edellä mainituilla sisäänottokriteereillä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että Suomeen on luotu usealle eri koulutusasteelle erilaisia mahdollisuuksia luoda kaksoisuraa. Tulosten mukaan yläkouluissa toimi virallisia urheiluluokkia ja toisella asteella useita erityisen tehtävän saaneita koulutuksenjärjestäjiä. Esimerkiksi urheilulukiot ja urheiluakatemiaverkostot auttoivat koulunkäynnin ja huippu-urheilun yhdistämistä. Huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä esiintyi myös haasteita. Etenkin korkeakouluopiskelijat joutuivat vaikeuksiin opintotukien, läsnäolopakkojen sekä kilpailukauden ja lukuvuoden päällekkäisyyksien kanssa. Lukioikäisillä esiintyi uupumusoireita sekä identiteettiin liittyviä haasteita. Tulosten perusteella voidaan todeta Suomessa olevan hyviä mahdollisuuksia luoda kaksoisuraa. Uupumusoireet tulisi jatkossakin pitää hyvin vähäisinä, jotta opiskelijaurheilijat saisivat jatkossakin onnistumisen kokemuksia molemmilta osa-alueilta. Tämä auttaisi myös identiteettiin liittyviin haasteisiin.

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin lukiolaisten uupumista koskevia diskursseja vuoden 2023 uutisoinnissa. Lukiolaisten uupumuksesta käytävä yhteiskunnallinen keskustelu on ollut viime vuosina sävyltään huolestunutta. Huolestunut keskustelu voidaan nähdä kumpuavan sekä yhteiskunnallisesta tilanteesta, kuin myös itsehallintaa ihannoivasta yhteiskunnasta. Uutismedioilla on tärkeä osansa tässä keskustelussa, sillä ne nostavat esiin erilaisia näkökulmia ja keskusteluja aiheen tiimoilta, ja luovat siten yleiskuvaa uupumuksesta. Teoreettinen viitekehykseni perustuu terapeuttisen vallan käsitteelle, joka tarkoittaa yhteiskunnallisen vallankäytön muotoa, joka kytkeytyy erilaisista terapiamuodoista sekä psykologiatieteistä kumpuaviin sanoihin, arvoihin ja toimintatapoihin. Käsittelen tutkimuskysymyksissäni, millaista uupumusta median diskurssit lukiolaisten osalta tuottavat sekä sitä, millaisen yleiskuvan tämä luo uupumuksesta. Tutkimusmenetelmänä käytin diskurssianalyysiä. Diskurssianalyysi lähtee oletuksesta, että kieli tuottaa sekä muokkaa sosiaalista todellisuutta. Diskurssilla tarkoitan tässä tutkielmassa suhteellisen johdonmukaisia merkityssysteemien kokonaisuuksia, jotka sekä tuottavat että ovat osana sosiaalista todellisuutta. Aineistona käytin Yleltä ja Helsingin Sanomista hakemiani yhteensä kahdeksaa uutisartikkelia vuodelta 2023, jotka käsittelivät lukiolaisten uupumusta tai jaksamista. Tuloksieni mukaan lukiolaisten uupumuksesta uutisoinnista löytyi neljä erilaista diskurssia: lukion raskas työmäärä, jatkuvat uudistukset, yksilöpsykologiset sekä yhteiskunnalliset syyt. Yleiskuva, joka uupumuksesta syntyi, oli moninainen, mutta erityisesti aineistossa painottui yksilöpsykologinen näkemys, joka korosti yksilöiden vastuuta ja lukiolaisten haavoittuvuutta ryhmänä. Tämä johti päätelmään siitä, että yhteiskunnallista ja rakenteellista aspektia uupumukseen häivytetään, vaikka uupumus on määritelmältäänkin moninainen prosessi, jossa yksilöpsykologiset tekijät korostuvat vain yhtenä tekijänä.