Browsing by Subject "vaikuttavuus"

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko alle kouluikäisten lasten änkytysterapiamenetelmien käytöllä todettu olevan vaikutusta änkytyksen vähenemiseen tai häviämiseen, ja tutkia, minkälainen menetelmien mahdollinen vaikuttavuus on. Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, joka aiheuttaa usein ahdistusta ja huolta lapsessa ja vanhemmissa, ja on tärkeää, että perhe saa siihen halutessaan apua. Puheterapeuttisen kuntoutuksen suunnittelussa erilaisten änkytysterapiamenetelmien tuntemus, sekä tieto niiden vaikuttavuudesta auttavat tekemään parhaat änkytyksen hoitoon liittyvät ratkaisut. Tässä tutkimuksessa kootaan yhteen tietoa erilaisista menetelmistä ja niiden vaikuttavuuksista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto koostui kymmenestä vertaisarvioidusta, vuosina 2000-2016 julkaistusta, tutkimusartikkelista, jotka kerättiin Scopus- ja Ebsco-tietokannoista helmikuussa 2016. Molemmissa tietokannoissa hakulausekkeena oli stutter* AND child* AND speech therap* AND (intervent* OR method* OR manag* OR treatment OR rehabilit*). Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että alle kouluikäisten lasten änkytysterapiassa käytetään sekä epäsuoria, että suoria terapiamenetelmiä, ja kaikkien aineistossa esiintyneiden menetelmien kohdalla todettiin, että änkytysterapia vaikuttaa merkitsevästi änkytyksen vähenemiseen ja häviämiseen. Kaikkien menetelmien kohdalla raportoitiin lapsista, joiden änkytys hävisi terapian myötä kokonaan, ja niissä tutkimuksissa, joissa oli tutkittu menetelmän pitkäaikaista vaikuttavuutta, todettiin lasten olevan pitkän ajan seurannassa edelleen sujuvia. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että alle kouluikäisten lasten änkytysterapialla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, ja näin ehkäistä monia ongelmia, joita pitkäaikainen ja hoitamaton änkytys voi henkilölle aiheuttaa.

Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus kognitiivisella stimulaatioterapialla (CST) on muistisairauksien kuntoutuksessa. CST on tutkimustietoon perustuva (evidence-based) kuntoutusmenetelmä, jonka on kehittänyt Spector tutkimusryhmineen (Spector, Orrell, Davies, & Woods, 2001). Muistisairaiden henkilöiden kuntoutukseen on tulevai-suudessa käytettävä yhä enemmän resursseja, sillä muistisairauksiin sairastuu jatkuvasti suurempi määrä ihmisiä vuosittain. Pelkästä lääkehoidosta ei ole saatu pysyviä tuloksia, joten myös lääkkeettömiä hoitoja tulisi edelleen kehittää. Erityisesti muistisairaille suunnattuja kuntoutusmuotoja ei toistaiseksi ole monia ja vielä harvemmilla on vahva tieteellinen näyttö taustallaan. Tämän tutki-muksen tutkimuskysymyksenä on: ”Millainen vaikutus kognitiivisella stimulaatioterapialla (CST) on muistisairauksien kuntoutuksessa?”. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Katsauksessa käy-tettiin tiedonlähteinä seuraavia tietokantoja: EBSCO, Medline ja Cochrane library. Haku-lausekkeena oli: ”cognitive stimulation therapy” AND (effects OR efficacy) AND (dementia OR Alz-heimer’s)”. Saatujen 56 hakutuloksen joukosta rajattiin abstraktin perusteella 32 tutkimusta lä-hempään tarkasteluun. Poissulkukriteereiden ja kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen tutkimuk-seen valittiin 6 artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän katsaustutkimuksen perusteella CST on hyödyllinen muistisai-rauksien kuntoutuksessa. Kaikissa mukana olleissa tutkimuksessa löydettiin positiivinen vaikutus kognitiivisiin kykyihin. Osassa tutkimuksista löydettiin lisäksi vaikutus elämänlaatuun tai mieli-alaan. Positiivisia kognitiivisia vaikutuksia löydettiin erityisesti kielellisillä osa-alueilla, joten mene-telmä voisi olla soveltuva muistisairaiden kielellisen kuntoutuksen välineeksi. Menetelmästä tarvit-taisiin jatkossa vielä lisää tutkimuksia, joissa selvitettäisiin laajemmin vaikutuksia elämänlaatuun sekä myös menetelmän soveltuvuutta eri kulttuureissa. Myös tarkempaa analyysia kielellisistä vaikutuksista kaivattaisiin.

Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että verbaalisen apraksian kuntoutustutkimus on perustunut pitkälti tapausten kuvauksiin, eikä aiheesta ole tehty juurikaan korkean näytön kriteerit täyttävää tutkimustietoa. Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli siis kartoittaa vaskulaa-risperäisen verbaalin apraksian kuntoutustutkimusten tilanne viimeisten vuosien ajalta. Kiinnos-tukseni kohteena oli tarkastella, minkälaisia menetelmiä häiriön kuntoutuksessa oli käytetty viime vuosina, josta myös muodostui tutkimuskysymykseni. Toinen tutkimuskysymykseni avulla pyrin selvittämään onko kuntoutustutkimuksissa kartoitettu pitkän aikajänteen (yli 6kk) vaikuttavuutta. Menetelmät. Käytin menetelmänäni kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka toteutin artikkeliha-kuina kahdesta eri tietokannasta. Mukaanottokriteerini artikkeleiden rajaamiseen olivat lähinnä häiriön etiologiaan sekä kuntoutuksen kohdistamiseen liittyviä. Lopulliseksi aineistokseni muo-dostui kymmenen kuntoutustutkimusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksissa esiteltiin yhteensä seitsemän eri menetelmää, joista yksi oli kokonaan uusi kuntoutusmenetelmä. Lähestulkoon kaikkien menetelmien avulla saavutettiin hyviä kuntoutustuloksia ja vain yhdessä tutkimuksessa tulokset jäivät kovin vaatimattomiksi. Pitkän aikajänteen pysyvyyttä (6kk tai yli) oli tarkasteltu vain kahdessa eri tutkimuksessa. Mo-lemmissa tutkimuksissa kuitenkin kuntoutustulokset olivat säilyneet näinkin pitkän ajan jälkeen. Kuntoutus näyttää siis olevan hyödyllistä, mutta tutkittavien määrät olivat aineistossa hyvin pienet, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella.

Tutkielmani käsittelee yliopistojen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja yliopistojen tuottaman tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkielmassa tarkastellaan, miten yliopiston ja yhteiskunnan suhde on muotoutunut, millaisia tehtäviä yhteiskunta yliopistolle on asettanut ja miten yliopistojen tuottaman tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineiston muodostivat yliopistoja koskevat lakisäädökset ja yliopistouudistus sekä tutkijoiden kokemuksia tarkastelevat tutkimukset ja julkaisut. Aineisto kerättiin Helka- ja Doria- tietokannasta, akateemisista julkaisulehdistä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön sivustoista. Tutkimuksessa havaittiin, että yliopistojen tehtävä on muotoutunut yhdessä yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Teknologian nopea kehitys ja liike-elämän tulosohjauksen soveltaminen julkiseen hallintoon ovat asettaneet yliopistolle velvollisuuden osoittaa toimintansa yhteiskunnallisen hyödyn tiedon ja osaamisen tuottajana sekä innovaatioiden, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tuottajina. Yliopistojen tehtävänä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen, joiden toteutuminen ilmenee yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisissä strategisissa tavoitteissa ja niiden toimeenpanemisessa. Tutkimuksen vaikuttavuutta mitataan yliopiston soveltamien mittaristojen avulla, joiden tuloksista yliopisto on velvollinen raportoimaan ministeriölle rahoitusta vastaan. Yliopistojen tuloksia arvioivat mittarit on koettu riittämättömiksi mittaamaan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhtäaikaisesti huomioimaan tieteenalojen välisiä eroja. Yliopiston tutkijat kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen velvollisuutenaan sekä sisäisen motivaation ylläpitäjänä yhdessä henkilökohtaisen kiinnostuksen kanssa. Kuitenkin yliopiston hallinnon harjoittama tulosohjaus, rahoituksen kilpailutus ja määrälliseen julkaisuun perustuva arviointi tuottavat ylimääräisiä paineita. Yliopistoille toivotaan hallinnollisia uudistuksia, jotka kannustaisivat luovuuteen ja sisäiseen motivaatioon.