Browsing by Subject "vuorohoito"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2023)Tavoitteet. Opinnäytetyö on laadittu Tuella on väliä – hankkeelle. Tutkielmassa tarkastellaan vuorohoidossa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koskien elokuussa 2022 voimaan tullutta lakiuudistusta, varhaiskasvatuksen kolmitasoisen tuen mallia. Aiemmat tutkimukset perusopetuksen puolella olleesta kolmiportaisen tuen mallista, sekä varhaiskasvatuksessa sovelletusta tuen mallista ovat osoittaneet, kuinka tuen toteuttamisessa on eroja puutteellisten ohjeistuksien vuoksi. Menetelmät. Tämän laadullisen opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea vuorohoidossa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa Tuella on väliä – hanke kunnista. Haastattelut pidettiin yksilöhaastatteluina etämenetelmin tietokoneen välityksellä ennalta asetettujen teemojen mukaisesti ja litteroitu aineisto analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajat kokivat saaneensa tukea tuen mallin omaksumiseen erityisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajalta, mutta myös muussa moniammatillisessa yhteistyössä sekä erilaisten koulutusten kautta. Vuorohoidon joustavuuden nähtiin tukevan muutokseen perehtymistä. Opettajat kokivat tarvitsevansa kuitenkin enemmän aikaa lakiuudistukseen ja tuen malliin tutustuakseen ja sitä toteuttaakseen. Aikaa tarvitaan myös tiedonsiirron kehittämiseksi ja moniammatillisen yhteistyön sekä erityisopettajan kanssa tehtävän yhteistyön lisäämiseksi.
-
(2024)Suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän tarjoama vuorohoito on maailmalla ainutlaatuinen palvelu. Vuorohoidon varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavat samat valtakunnalliset perusteet kuin muita varhaiskasvatusmuotoja. Kuitenkin aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että lasten yksilölliset hoitoajat vaikeuttavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelua vuorohoidossa. Aiempien tutkimusten perusteella vuorohoito vaikuttaa lasten hyvinvointiin arjessa. Tutkielmassa tarkastellaan aiempaa vuorohoidon tutkimusta lasten hyvinvoinnin näkökulmasta sekä varhaiskasvatuksen työntekijän roolia pedagogiikan toteuttajana. Tutkielma tehtiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää noudattaen. Tutkielman edetessä lukijalle tuotiin esiin kaikki tiedonhaun prosessin vaiheet, jotta katsaus olisi sellaisenaan toistettavissa ja siitä saataisiin samansuuntaisia johtopäätöksiä. Prosessin tarkka aukikirjoittaminen ja perusteleminen kaikissa vaiheissa lisäsi tutkielman luotettavuutta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa aineistoksi valikoitui 7 vertaisarvioitua artikkelia, joiden analyysi suoritettiin narratiivisen synteesin keinoin. Aineiston tutkimusten keskeiset tiedot taulukoitiin ja muistiinpanojen pohjalta muodostettiin kategorioita, joiden avulla vastattiin tutkimuskysymyksiin. Tutkielmani tulokset osoittavat, että vuorohoidon tutkimus lapsen näkökulmasta korostaa vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Vuorohoidon vaihtelevalla sosiaalisella ympäristöllä sekä yksilöllisillä hoitoajoilla nähtiin olevan vaikutusta lasten sosiaalisten suhteiden kehittymisen mahdollisuuksiin. Toisaalta joustavat varhaiskasvatusajat tarjosivat lapsille enemmän mahdollisuuksia kotona lepäämiseen ja vuorohoidon illoissa pienet lapsiryhmäkoot edistivät lasten osallisuutta. Varhaiskasvatuksen työntekijöillä nähtiin olevan keskeinen rooli lasten hyvinvoinnin tukemiselle. Edellä mainitut tekijät olivat yhteydessä vuorohoidon pedagogisen toiminnan toteuttamiseen. Etukäteen suunniteltua, standardoitua pedagogiikkaa oli vaikeaa toteuttaa vuorohoidossa jatkuvista ryhmädynamiikan muutoksista johtuen. Kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta tarkasteltuna vuorohoidossa nähtiin oivia mahdollisuuksia lapsilähtöisen ja tilannesidonnaisen pedagogiikan toteuttamiselle. Vuorohoito on tutkielman perusteella vähän huomiota saanut tutkimusaihe suomalaisen varhaiskasvatuksen tutkimuskentällä. Koska 24/7-yhteiskunnan sivuvaikutukset kohdistuvat yhä useampiin vuorohoitoa tarvitseviin lapsiin, jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota vuorohoidon toimintatapojen tutkimiseen ja kehittämiseen näiden lasten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.
-
(2024)Tavoitteet. Vuorohoito on varhaiskasvatuspalvelua, jota on tarjolla arkiaamuisin ennen kello kuutta, arki-iltaisin kello 18:n jälkeen, öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä. Vuorohoito on merkittävä osa suomalaista varhaiskasvatusta ja suomalaisten vanhempien lastenhoitojärjestelyjä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten vuorohoidon erityispiirteet liittyvät varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksen mukaan perheiden kanssa toteutettavaan kasvatusyhteistyöhön. Vuorohoidon erityispiirteillä tarkoitetaan tässä tutkielmassa sekä lasten että varhaiskasvatuksen henkilöstön epätyypillisiä ja epätasaisia paikallaoloaikoja varhaiskasvatuksessa. Kasvatusyhteistyöllä tässä tutkielmassa tarkoitetaan perheen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Menetelmät. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköpostihaastatteluina vuorohoidossa työskenteleviltä varhaiskasvatuksen opettajilta, ja niitä kertyi yhteensä 3 kappaletta. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että vuorohoidon erityispiirteet toivat opettajien kokemusten mukaan selkeästi oman ulottuvuutensa kasvatusyhteistyön toteuttamiseen. Kasvatusyhteistyö nähtiin opettajien vastauksissa yhteisesti merkitykselliseksi toiminnaksi lapsen hyvinvoinnin, kasvamisen ja kehittymisen kannalta. Vuorohoidon erityispiirteet haastoivat kasvatusyhteistyötä perheiden ja kasvattajien erirytmisyyden toimesta. Opettajien vastauksissa korostui erityisesti tarve kiinnittää huomiota perheiden kohtaamiseen tärkeyteen ja laadukkaaseen vuorovaikutukseen. Tutkimustulokset voivat auttaa antamaan lisätietoa vuorohoidossa työskentelevien opettajien kokemuksista ja vuorohoidon kehittämistyöhön.
-
(2021)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla päiväkodin vuorohoidossa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä vuorohoidon pedagogiikasta. Halusin selvittää millaiset pedagogiset tavoitteet toteutuvat heidän mielestään hyvin vuorohoidossa ja millaisia haasteita vuorohoidon erityispiirteet asettavat pedagogisten tavoitteiden toteutumiselle. Tutkimuksia vuorohoidon pedagogiikasta ei ole vielä tehty paljon, vaikka tarve vuorohoidolle näyttää olevan kasvussa. Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Laitoin sosiaalisen median alustalle Facebookiin suljettuun varhaiskasvatuksen opettajien ryhmään linkin kyselyyn vuorohoidon pedagogiikasta. Kyselyyn osallistui 24 päiväkodin vuorohoidossa toimivaa varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimusaineiston pohjalta päiväkodin vuorohoidossa varhaiskasvatuksen opettajat kokivat, että vuorohoidossa toteutui erityisen hyvin lapsen yksilöllinen pedagogiikka. Yli puolet osallistujista toi esille, että lapsen yksilöllinen huomiointi toteutui hyvin vuorohoidossa. Kun lapsia oli vähemmän paikalla, opettajalla jäi enemmän aikaa keskittyä yksittäiseen lapseen ja hänen kohtaamiseensa. Tutkimustulokset nostivat esille myös asian kääntöpuolen. Joissain vuorohoitopäiväkodeissa opettajat eivät työskennelleet iltaisin ja viikonloppuisin. Tällöin opettajat eivät välttämättä kohdanneet kaikkia ryhmän lapsia, koska heidän hoitoaikansa saattoivat juuri painottua näihin ajankohtiin. Aineiston perusteella useammassa vuorohoitopäiväkodissa iltojen ja viikonloppujen pedagogiikka jäi kokonaan lastenhoitajan vastuulle. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista opettajista koki, että vuorotyö aiheuttaa haasteita pedagogiikkaan. Työntekijöiden vaihtelevat vuorot aiheuttivat haasteita työntekijöiden väliseen kommunikointiin. Yhteistä tiimiaikaa oli vastausten mukaan vaikeaa löytää. Välillä päivän aikana tehdyt havainnot sekä muut asiat jouduttiin kirjoittamaan, jotta esimerkiksi myös iltavuorolainenkin sai ne tietoon. Päiväkodin työntekijöiden työskenteleminen vuoroissa vaikutti vastaajien mukaan myös lapsiin. Aina vuorossa ei välttämättä ollut oman ryhmän tuttu aikuinen. Sosiaalisen ympäristön muuttuminen lähes koko ajan on vuorohoidon erityispiirre, joka vastaajien mukaan kuormittaa lapsia.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä ymmärrystä moniammatillisen tiimin yhteisistä käytänteistä vuorohoidossa lepohetkien ja lapsen yksilöllisen huomioimisen näkökulmasta alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Mitä sopimuksia moniammatillinen tiimi on kirjannut tiimisopimukseen koskien lepohetkiä. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat keskittyneet iltahoitoon pienten lasten osalta, mutta näen tässä tutkimusaukon lepohetkien ja moniammatillisen tiimin toiminnasta vuorohoidossa. Lepohetkistä vuorohoidossa en löytänyt yhtään tutkimusta Suomesta. Menetelmät. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena yhden vuorohoidon tiimiä haastattelemalla. Haastattelu oli teemahaastattelu. Tiimiin kuului kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluna marras-joulu- kuussa 2022. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysia noudattaen. Tulokset ja johtopäätökset. Tämä opinnäytetyö pyrkii saamaan syvällisempää tietoa tiimissä tehdyistä sopimuksista. Sopimuksia oli useita, mutta niistä ei ollut kirjattu tiimisopimukseen mitään. Tiimissä vallitsi vahva keskusteleva työote ja asioista sovittiin suullisesti arjen tilanteissa. Tiimin yhdenmukaiset toimintatavat kumpuavat ryhmän toimintakulttuurin kautta. Lapsen yksilöllistä huomioimista näkyi lepohetkillä paljon ja lämmin vuorovaikutus ja lasten tarpeet nähtiin ensisijaisena. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö näkyi tuloksissa myös, kun keskusteltiin lapsen levon tarpeesta ja päiväunirytmistä.
Now showing items 1-5 of 5