Browsing by Subject "wellbeing"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Making crafts is often connected to improved wellbeing and previous studies in this field have shown that crafts support the makers’ wellbeing. Mental health issues are very common among youth and they can lead to social exclusion which has lately been on display a lot in the public forum. The intention of this study was to examine the therapeutic effects of crafts and their possible connections to youth’s mental health and its progress. The study mission is to find out the therapeutic factors in the crafting process and their effects on youth’s mental health. This study is a descriptive literature study. I collected versatile material consisting of different academic and reliable publications. To collect the material I availed the database of Helka and the Google Scholar search engine. As keywords I used the ones mentioned below and their combinations. I chose 21 academic publications, availing most of them concisely. This study showed that the craft process has several factors that can improve youth’s mental health. These factors have versatile effects which can be connected to the challenges in the day-to-day life of the youth. The most notable effects are related to individuals – the development of self-esteem, self-image and self-confidence and also many life skills, such as emotional, interaction and coping skills. Based on this literature study, crafts can play a part in improving mental wellbeing and lower the risk of developing a mental health disorder.
-
(2020)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä positiivisen pedagogiikan menetelmillä voidaan tukea alakoulun oppilaiden hyvinvointia ja miten nämä kyseiset menetelmät vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin. Hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa positiiviseen psykologiaan nojautuvan PERMA-hyvinvointiteorian kautta, josta haettiin yhteyksiä myös kukoistuksen käsitteeseen sekä itseohjautuvuusteoriaan. Aiempien tutkimusten mukaan hyvinvointi koostuu myönteisistä tunteista, sitoutuneisuudesta, myönteisistä ihmissuhteista, merkityksellisyydestä sekä saavuttamisesta. Positiivinen pedagogiikka puolestaan nähdään positiivisesta psykologiasta nousevana pedagogisena suuntauksena, joka korostaa lapsen merkityksellisyyttä, vahvuuksia, myönteistä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä lapsen omaa toimijuutta. Tässä tutkimuksessa yksilöitiin erilaisia positiiviseen pedagogiikkaan linkittyviä menetelmiä ja niiden vaikutuksia alakouluikäisten lasten hyvinvointiin. Tutkimusaineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaisesti. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdesta tietokannasta, Helkasta ja ERIC:istä, kun tutkimuksen hakutermit sekä sisäänotto- että poissulkukriteerit oli määritelty tarkasti. Tutkimukseen päätyi laadullisen seulonnan jälkeen 9 julkaisua. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Hyvinvointia edistävät positiivisen pedagogiikan menetelmät liittyivät myönteisen minäkuvan kehittämiseen, turvallisiin ja myönteisiin ihmissuhteisiin, aitoon ja oikea-aikaiseen palautteen antoon ja kannustukseen sekä lasten toimijuuden lisäämiseen. Erityisen tärkeäksi muodostui luonteenvahvuuksiin tutustuminen ja niiden käyttö, yhteisöllinen ja myönteinen työskentelykulttuuri, rehellinen ja täsmällinen palaute sekä lasten oman elämän omistajuuden edistäminen. Positiivisen pedagogiikan menetelmillä oli vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin. Oppilaat kokivat enemmän myönteisiä tunteita, sitoutuneisuutta ja merkityksellisyyttä positiivisen pedagogiikan interventioiden jälkeen kuin ennen interventioita. Lisäksi oppilaiden myönteiset ihmissuhteet vahvistuivat ja he kokivat myös saavuttamisen kokemuksia. Positiivisen pedagogiikan menetelmät lisäsivät erityisesti elämäntyytyväisyyden kokemusta ja oppilaiden itsearvostusta sekä vahvistivat myönteisiä ihmissuhteita niin opettajan ja oppilaan kuin myös oppilaan ja vertaissuhteiden välillä.
Now showing items 1-2 of 2