Browsing by Subject "yhteinen ruokailu"

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tutkielman päämääränä on ymmärtää millaisia vaikutuksia perheen yhdessä syömisellä ja yhteisillä ruokailuilla on lapsen hyvinvointiin sekä ruokakäsityksen ja ruokasuhteen positiiviseen kehittymiseen. Koska aihe on hyvin laaja ja tutkimusta tehty paljon, tämä tutkielma käsittelee erityisesti perheen yhteisen ruokailun positiivista merkitystä alakouluikäisten lasten ruokakäyttäytymiseen. Ruokailu on osa arkea ja toistuva toiminto. Toisaalta se on myös hyvin monimutkainen ilmiö, sillä siihen linkittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi perhesuhteet, kommunikointi, sosiaalinen ja fyysinen ruokaympäristö, perheen sosioekonominen asema, perheen arvot, näkemykset, normit sekä vallitseva kulttuuri ja muut yhteisöt. Ruokailu kuitenkin yhdistää ihmisiä ja toimii kohtaamispaikkana arjessa. Vaikka ruokailu on jokaisen henkilökohtainen asia, lapsi on usein huoltajan tai muun kasvattajan vaikutuksen alaisena, jolloin se on myös osaltaan sosiaalista toimintaa. Tutkielma toteutettiin käyttäen tutkimusmetodina kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Menetelmän hyötynä oli sen mahdollisuus tarkastella tutkittavaa ilmiötä laajasti. Tutkimusaineistoksi kerättiin erilaisia tieteellisiä teoksia, artikkeleita ja muita julkaisuja hyödyntämällä hakukone Google Scholaria, Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkaa sekä kaupunginkirjastojen hakupalvelu Helmetiä. Aineisto koostui monipuolisesti sekä suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista ja julkaisuista. Lasten ruokakäyttäytymiseen ja ruokasuhteeseen vaikuttivat merkittävästi perheen sisäinen vuorovaikutus ja kommunikointi, joka oli parhaassa tapauksessa lämmintä ja kannustavaa sekä vastavuoroista lapsen ja huoltajan välillä. Yhteisen ruokailun havaittiin olevan otollinen kohtaamispaikka perheen välisessä kommunikoinnissa. Lisäksi ruokakäyttäytyminen oli yhteydessä perheen sosioekonomiseen asemaan, joka oli merkittävässä roolissa etenkin ruokailutottumuksien kehityksessä. Korkeampi sosioekonominen asema ennusti suurempaa vihannesten ja hedelmien käyttöä sekä vähensi epäterveelliseksi miellettyjen elintarvikkeiden kulutusta. Sosiaalinen ruokaympäristö, kuten huoltajien omat ruokailutottumukset, kasvatustyyli ja perheen sisäiset rakenteet sekä fyysinen ruokaympäristö olivat eräitä lapsen ruokailuun vaikuttavia tekijöitä. Kaiken kaikkiaan ruokakäyttäytyminen oli monen eri tekijän summa.