Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "yhteisopettajuus"

Sort by: Order: Results:

  • Kaewnok, Milena (2022)
    Tavoitteet. Tutkimukseni tavoitteena on tarjota lukijalle tietoa inklusiivisesta luokasta sekä erityisopetuksen moniulotteisuudesta. Tämän tapaustutkimuksen kautta tavoitteenani on tuottaa tietoa siitä, miten oikein kohdistetulla tuella voidaan mahdollistaa inklusiivisen luokan toimivuus ja mitä se opettajilta vaatii. Inkluusioajatus on aiheuttanut opettajissa vastarintaa prosessin hankaluuden vuoksi, mutta kuten Jaana Alajoki (2021) toteaa inkluusiota tutkivassa väitöskirjassaan seka-sorron edeltävän aina todellista muutosta. Menetelmät. Tutkimukseni kohteena on maalaisympäristössä sijaitseva kaupunkikoulu, jossa erityisopetus ja 2. luokka ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä luokan oppilaiden koulunaloituk-sesta saakka. Haastattelin tutkimustani varten erityisluokanopettajaa sekä inklusiivisen luokan luokanopettajaa, jotka ovat toteuttaneet tiivistä yhteisopettajuutta. Tein heidän kanssaan puo-listrukturoidut haastattelut yksitellen, jotka litteroinnin jälkeen teemoittelin sekä tyypittelin ai-hesisällöittäin. Aineiston analyysissä käytin fenomenologista näkökulmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat kokivat yhteisopettajuuden, eriyttämisen sekä joustavas-ti tarjotun kokonaisvaltaisen tuen olevan erityisessä asemassa suhteessa inkluusion toteutu-miseen. Koulun hyväksyvä ilmapiiri, työyhteisöstä ja sen johdolta saatu tuki ja avunanto sekä huoltajien kanssa toimivaksi rakentunut yhteistyö nousivat myös tutkimuksessani opettajien mielestä välttämättömiksi asioiksi tuen toteutumiselle. Haastatellessani opettajia en kysynyt heiltä negatiivisten tai inkluusiota estävien asioiden sel-vittämiseen ohjaavia kysymyksiä. Tulevissa tutkimuksissa voisikin olla syytä tutkia enemmän inkluusiota estävien asioiden näkökulmasta sekä saattaa oppilaiden itsensä äänet kuuluviin.
  • Stahlberg, Micaela (2021)
    Yhteistyön merkitys kouluissa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana ja yhtenä vaikuttavana tekijänä pidetään inkluusiota, jonka kasvava suuntaus näkyy yhä enemmän lähikoulujenyleisluokissa. Luokat ovat suurentuneet ja yleisluokassa saattaa nykyään olla yhä useampi oppilas, joka tarvitsee erityistä tukea selvitäkseen koulun arjesta. Uusi opetussuunnitelma,joka otettiin käyttöön vuonna 2016, on tuonut mukanaan uuden toimintakulttuurin, joka aiheuttaa opettajille haasteita mutta antaa myös mahdollisuuksia kehittää opetusta. Useat opet- taja kokevat, että työmäärä on lisääntynyt mutta aika-, tai henkilöresurssit eivät ole muuttuneet samassa suhteessa. Tämän vuoksi yhteistyötä koulun kaikkien toimijoiden kesken tulisi lisätä ja koulun toimintakulttuuria muuttaa yksinopettamisesta yhteisopettajuuteen. Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhteistyö luokanopettajien ja erityisopettajan kesken käytännössä tapahtuu, kun suunnitellaan ja toteutetaan alakoulun tuen piirissä olevien oppilaiden koulunkäyntiä ja mahdollisia tukitoimia. Halusin tutkimuksessani tarkastella, mitkä olivat ne ilmiöt, jotka syntyivät yhteistyöstä opettajien ja erityisopettajien välillä ja onnistuiko työn suunnittelu niin, että jokaisen osallisen ammattivahvuudet tulee käytettyä oppilaan kan- nalta katsottuna optimaalisella tavalla. Tutkimus antoi myös mahdollisuuden tarkastella, mitä haasteita ja mahdollisuuksia yhteistyöstä syntyy ja miten yhteistyötä voitaisiin kehittää. Menetelmät Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen tieteenfilosofinen lähtökohta oli kerronnallinen eli narratiivinen. Aineiston keräsin puolistrukturoidulla teemahaastatteluina, joihin osallistui yksi erityisopettaja sekä kaksi luokanopettajaa. Litteroitujen teemahaastattelujen analyysissä käytin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset Tutkimukseni osoitti, että työn lisääntyminen luokissa ei ole johtunut inkluusiosta vaan nykypäivän lapsista, joilla on paljon keskittymisenvaikeuksia, sekä kolmiportaisen tuen mallin mukanaan tuomasta byrokratiasta. Tänä päivänä mennään selvästi enemmän kohti yhteisopettajuutta mutta muutos tapahtuu hitaasti. Monet opettajat olivat kiinnostuneita kehittämään yhteisopettajuutta mutta haasteeksi muodostui tekijöitä, joihin ei hetkessä saa muutoksia aikaiseksi. Yhteisopettajuuden pitää myös tarkastella koko ryhmän tarpeet huomioon ottaen. Tutkimuksessani haastateltavat olivat kuitenkin tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin suhteen.
  • Pilvi, Jetta (2020)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia yhteisopettajuudesta sekä muodostaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla käsitys yhteisopettajuuteen liittyvistä hyödyistä ja mahdollisista haasteista. Aiemmin yhteisopetusta on tutkittu eniten opettajien näkökulmasta ja tarkasteltu erilaisia yhteisopettajuuden malleja. Oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta on tutkittu vain vähän. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että niin yleisopetuksen oppilaat kuin erityistä tukea saavat oppilaat hyötyvät monin eri tavoin yhteisopetuksesta. Tutkimuskysymysten avulla etsitään vastauksia siihen, millä tavoin yhteisopettajuus näyttäytyy oppilaiden kokemana. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineistona käytettiin kansainvälisiä artikkeleita, jotka löytyivät Eric (ProQuest) -tietokannasta. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia, jonka avulla artikkelien aiheet teemoitettiin. Tutkielmassa osoitettiin, että valtaosa tutkimuksiin osallistuneista oppilaista kokee hyötyvänsä yhteisopetuksesta. Tutkielmassa yhteisopettajuus nähdään monipuolisena keinona auttaa kaikkia oppilaita erityisesti inkluusion lähtökohdista ajatellen. Opettajien tulisi huomioida opetusmenetelmiä valitessaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat sekä tavat opiskella. Yhteisopettajuuden keinot auttavat opettajia puuttumaan oppilaiden koulunkäynnin haasteisiin ja tuovat oppilaille mahdollisuuden oppia enemmän, saada enemmän aikuisen huomiota ja monipuolista opetusta.
  • Helke, Sirkku (2022)
    Vuonna 2016 voimaan astuneen uuden opetussuunnitelman mukaan koulua tulee kehittää inkluusioperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisopetus pyritään järjestämään osana yleisopetusta. Luokkien heterogeenisyys tuo kuitenkin omat haasteensa luokkiin ja osittain tästä syystä opettajat kokevat uupumusta työssään. Siksi onkin tärkeää selvittää mitä eri- laisia mahdollisuuksia löytyy opettajien työtaakan vähentämiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla yhteisopettajuus. Tässä tutkielmassa selvitetään opettajien kokemia yhteisopettajuuden etuja, haasteita sekä edellytyksiä toimivalle yhteisopetukselle. Tämä tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, joka on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielma koostuu kahdeksasta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joista seitsemän on tehty Suomessa ja yksi Yhdysvalloissa vuosina 2007–2021. Aineiston analyysi tehtiin ymmärtämiseen pyrkivällä laadullisella sisällönanalyysilla. Systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta käy ilmi, että opettajat kokivat yhteisopettajuuden olevan monipuolinen ja tehokas työtapa, joka tukee omaa ammatillista kehittymistä. Yhteisopettajuuden koettiin myös helpottavan opetuksen suunnittelua, opetusta ja arviointia, jolloin se myös lisäsi opettajien työhyvinvointia. Yhteisopettajuuden myötä oppilaat saivat enemmän huomiota sekä heidän tuentarpeensa huomattiin helpommin. Yhteisopettajuus myös mahdollisti tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun omassa luokassaan, sekä lisäsi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden onnistumisen kokemuksia. Suurimmaksi haasteeksi yhteisopettajuudessa koettiin yhteisen suunnitteluajan löytäminen. Muita haasteita olivat liian vähäinen tieto ja koulutus yhteisopettajuudesta, vaikeus löytää sopivaa paria toteuttamaan yhteisopettajuutta, sekä yhteisten aikataulujen ja lukujärjestysten yhteensovittamisen vaikeus. Toimivan yhteisopettajuuden koettiin edellyttävän riittäviä resursseja ja rakenteellisia edellytyksiä sekä samanlaista käsitystä opettamisesta ja opettajuudesta. Myös opettajien omaa tahtoa ja innostusta yhteisopettajuutta kohtaan pidettiin tärkeänä asiana toimivan yhteisopettajuuden kannalta. Johtopäätöksenä voidaan nähdä, että yhteisopettajuutta pidetään varsin positiivisena asiana. Toimiessaan se voi olla yksi vaihtoehto helpottaa opettajien kokemaa työtaakkaa, sekä keino vastata inklusiivisen koulun tuomiin mahdollisiin haasteisiin.
  • Vasamies, Wilma (2018)
    The growing number of student with special needs has raised conserns about what is the best way to support them. This literature review gives you a closer look at co-teaching and how it can be implemented in different ways. In addition I`m intrested in looking at what are the pros and cons of co-teaching. Interest on co-teaching has increased in recent years, but there is not much research on the subject yet. The materials viewed in this literature review are international and national scientific research reports and articles. Most of the research conducted in relation to this subject has been made by interviewing teachers. Although interest in co-teaching has increased, this form of teaching has not been used much in schools yet. My literature review shows that co-teaching is seen as a rather positive form of teaching. It improves the wellbeing of teachers, when they can share responsibility with another teacher. In addition, students receive more support and assistance for their individual needs. Also the participation of students with special needs has improved. The biggest challenges of co-teaching are in finding time for co-planning and the lack of administrative support. In order to make more general conclusions, we should make more research about co-teaching.
  • Sironen, Mirva (2023)
    Opettajan työhön on tullut uusia vaatimuksia uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) myötä. Monet opettajat kokevat olevansa yksin uusien vaatimusten edessä. Opetussuunnitelmassa nousee myös esille opettajien välisen yhteistyön tärkeys. Onkin tärkeä selvittää, onko yhteisopettajuus yksi vaihtoehto tukea opettajaa uusien vaatimusten edessä ja voiko yhteisopettajuus olla keino lisätä opettajien välistä yhteistyötä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä hyötyjä yhteisopettajuudesta on peruskoulun opettajalle, sekä mitä haasteita yhteisopettajuuteen liittyy. Tutkielmassa tarkasteltiin Suomen peruskoulussa tapahtuvaa yhteisopettajuutta. Kandidaatintutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Mitä hyötyjä yhteisopettajuudesta on peruskoulun opettajan näkökulmasta? 2) Mitä haasteita peruskoulussa työskentelevät opettajat kokevat yhteisopettajuudesta? Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistona käytettiin kymmentä (10) tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, joista yhdeksän (9) artikkelia löytyi Helkasta ja yksi (1) artikkeli EBSCOhost-tietokannasta. Artikkeleista kaksi (2) oli kirjoitettu suomeksi ja loput olivat englanninkielisiä. Kaikissa artikkeleissa oli tutkittu Suomen peruskouluissa tapahtuvaa yhteisopettajuutta. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2010–2022. Aineiston analysointiin käytettiin aineistopohjaista sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan yhteisopettajuuden hyötyjä oli mahdollisuus jakaa vastuuta toisen opettajan kanssa. Vastuun jakamisen myötä opettajan työkuorma väheni ja tämän myötä työhyvinvointi vahvistui. Yhteisopettajuuden hyödyksi nousi myös opettajan mahdollisuus kehittyä ammatillisesti. Ammatillinen kehittyminen vahvisti opettajan kokemaa hyvinvointia ja tämä taas vaikutti myönteisesti opettajan työssä jaksamiseen. Tuloksissa nousi myös esille, kuinka yhteisopettajuuden myötä oli mahdollisuus kollegiaaliseen tukeen. Suurimmaksi haasteeksi nousi yhteisen suunnitteluajan puuttuminen. Haasteena näyttäytyi myös oma epäselvä rooli luokkahuoneessa, sekä haasteet kommunikaatiossa.
  • Parviainen, Iida-Maria (2023)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella mitä vaikutuksia yhteisopettajuudella on luokanopettajaan kirjallisuuden perusteella. Luokanopettajan työ voi olla kuormittavaa ja siitä syystä on tärkeää etsiä vaihtoehtoisia toteutustapoja opettajan työtaakan keventämiseksi. Yhteisopetuksessa on käytössä opettajien tietotaito ja resurssit, jotka mahdollistavat enemmän variaatiota opettajan työn toteuttamiseen. Opettajan on tärkeää kyetä tukemaan oppilaita moninaisten tarpeiden kanssa inklusiivissa luokissa. Yhteisopettajuus on myös mahdollisuus parantaa opettajien välistä opetussuunnitelmassa korostettua yhteistyötä. Yhteisopettajuudesta voi olla apua myös opetuksen eriyttämisessä ja oppilaiden yksilöllisessä tukemisessa. Olemassa olevan tiedon tarkastelu on olennaista, jotta tietoisuus yhteisopettajuudesta lisääntyy. Tämän tutkielman keskiössä on luokanopettajien näkökulma. Menetelmät. Toteutin tutkielman aineiston analyysin teoriaohjaavana systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa teemoittelin aineistoista mielestäni eniten esiin nousseet teemat. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Analysoitava aineisto kerättiin Helka-järjestelmän hausta sekä EBSCO- ja ERIC-tietokannoista. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston analysoinnin pohjalta keskeisimmät tulokset koskivat yhteisopetusta ja yhteisopettajana toimimista, yhteisopettajaparia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä ammatillista kehitystä ja ammatti-identiteettiä. Yhteisopettajuus mahdollisti opetuksen eriyttämistä ja yksilöllistämistä helpommin kuin yksin opetettaessa. Opettajien työtaakka keveni yhteisopettajina, sillä vastuu ja velvollisuudet jakautuivat opettajien välille. Tasa-arvoinen rooli, luottamuksellinen suhde, avoin keskusteluyhteys ja säännöllinen yhteissuunnittelu olivat keskeisiä asioita toimivan yhteisopettajuuden kannalta. Yhteisopettajuus nähtiin pääosin hyödyllisenä opettajille. Yhteisopettajuus tuki ammatillista kehitystä ja aiheutti muutoksia opettajien ammatti-identiteetissä. Voidaan päätellä, että yhteisopettajuus oli toimivaa ja kevensi opettajien työn kuormittavuutta. Yhteisopetuksen onnistuminen vaati koulun johdon tukea, jotta esimerkiksi yhteissuunnittelu ei jäänyt vapaa-ajalle ja siten kuormittanut opettajia liikaa.
  • Salo, Janette (2019)
    Co-teaching is a growing form of work. It is a very different way of teaching compared to a traditional, individualistic way of teaching. Teachers who teach together are jointly responsible for planning, implementing and evaluating. Co-teaching is a versatile way of giving support to students who need it. It is based on co-operation between teachers and aims to diversify teaching and enable special support in the classroom of general education. The aim of this study is to describe the different ways in which co-teaching has been carried out, and the benefits and disadvantages experienced by teachers. I conducted my research as a descriptive literature review. I describe the phenomenon of co-teaching with the material I have chosen. I chose an explicit method for the selection of the data. I have used a total of 11 different sources to answer the research questions. The study show that co-teaching is a very diverse form of work. Finding out about the situations of the studies and the experiences of the teachers shows that many different models have been applied in practice. You need to be motivated and committed to working as a co-teacher. The teachers had experienced the same advantages and challenges of the co-teaching. The most common advantages were the support given by the co-teacher, decrease of disorder behaviour in classroom, providing support for the pupils, providing inclusive education for the pupils and teachers had less stress about the work. The most common challenge was definitely the lack of planning time together. Other common challenges were noise, unequal division of work and sometimes teachers’ personal chemistry doesn’t work. Research of the use of co-teaching as an appropriate and effective way of working is rare and requires further research.
  • Saksa, Veera (2023)
    Tavoitteet. Inklusiivinen peruskoulu nähdään nykypäivän koulutuksen järjestämistä ohjaavana laajasti tunnustettuna perusarvona, jonka tavoite on mahdollistaa jokaiselle oppilaalle yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen osana vertaisryhmäänsä ja pyrkiä tunnistamaan ja purkamaan koulun esteellisyys oppilaan oppimiselle lähikoulussaan. Koululaitoksen pyrkimys inklusiivisuuteen on tunnistettu Suomessa, kuin myös kansainvälisesti. Yhteisopettajuus on laajasti käytetty pedagoginen toimintatapa tuoda oppimisen tuki oppilaiden luokse. Erityisopettajan ja yleisopetuksen opettajan yhteisopettajuus voidaan nähdä inkluusiota edistävänä pedagogisena toimintatapana, josta hyötyvät kaikki oppilaat tuen tarpeesta riippumatta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kartoittaa tutkimuskenttää yhteisopettajuudesta inklusiivisessa koulussa ja kartoittaa, miten laajasti tutkimusta aiheesta on tehty, minkälaisia painotuksia tutkimuskentässä on ja kartoittaa aiheen mahdollisia tutkimusaukkoja. Menetelmät. Kirjallisuuskatsaus tehtiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena evidence gap map-menetelmällä, jossa tutkimustulokset koostettiin kuvaamaan katsauksen tutkimuskenttää, tunnistamaan tutkimuskentän painotuksia ja tutkimusaukkoja. Katsaus rajattiin tarkastelemaan vuosia 2010–2023 ja tutkimuksia, jotka koskevat alakoulua, yläkoulua tai toisen asteen koulutusta. Haku tuotti lopulta 21 tutkimusta, jotka täyttivät katsauksen kriteerit aineistoksi. Tutkimustulokset analysoitiin tutkimuksen laajuuden, menetelmien, kohteiden, tutkimusaiheiden ja tulosten mukaan, jotta katsaus tuotti monipuolisen selvityksen tutkimuskentästä. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen perusteella yhteisopettajuuden tutkimus inklusiivisessa koulukontekstissa painottuu opettajia tutkivaan aineistoon, jossa kartoitetaan opettajan osaamista, työtapoja, asenteita tai pedagogisia ratkaisuja. Tutkimusaukkoina havaittiin yhteisopettajuuden ja inkluusion tutkimuksellinen arviointi ottaen huomioon oppilaiden näkökulmat ja inkluusion toteutuminen oppilaan toiminnan eri alueilla ja sosiaalisen osallisuuden tasoilla.
  • Lehtilä, Kirsi (2022)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella yhteisopettajuutta yleisopetuksessa ja tutkia sitä, miten yhteisopettajuus palvelee inkluusion periaatetta. Inkluusiolla tarkoitetaan jokaisen oppilaan oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa ja lähikoulussa. Inkluusioon suhtaudutaan ristiriitaisesti, ja yhdenvertainen perusopetus herättää paljon keskustelua. Ei ole käytössä selkeitä keinoja ja toimintamalleja, joilla toteuttaa yhdenvertaista opetusta. Tarkastelen, toteutuuko yhdenvertainen perusopetus arjessa inkluusion periaatteiden mukaisesti. Tutkimustavoitteena on tarkastella inkluusiota yleisopetuksen kehyksessä ja erityisesti yhteisopettajuutta yhtenä inkluusion toimintamallina. Tutkimuskysymykseni muotoutuivat seuraaviksi: 1. miten inkluusio toteutuu yleisopetuksessa tällä hetkellä? 2. millä tavoin yhteisopettajuus mahdollistaa inkluusion? Menetelmät. Toteutan tutkielman kirjallisuuskatsauksena, jossa pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini aiemmin tehtyjen tutkimuksien kautta. Kirjallisuuskatsauksen aineistona on kahdeksan vertaisarvioitua suomalaista tutkimusta inkluusiosta ja/tai yhteisopettajuudesta, sekä kaksi väitöskirjaa. Ensin kysyn, miten inkluusio toteutuu yleisopetuksessa tällä hetkellä. Toiseksi kysyn voisiko yhteisopettajuus mahdollistaa inkluusion toteuttamisen. Tutkielman keskeisen käsitteet ovat inkluusio ja yhteisopettajuus, joiden rinnalle nousevat tutkimusten valossa myös kolmiportainen tuki sekä moniammatillinen yhteistyö. Tulokset ja johtopäätelmät. Aineiston analyysin tulokset on työssä jaettu luvuiksi 5.1 inkluusio tutkimuksessa, sekä 5.2 yhteisopettajuus tutkimuksessa. Inkluusio näyttäytyy opettajille etäisenä ja epäselvänä terminä, jolle ei tunnu olevan selkeää selitystä. Tästä syystä, vaikka opettajat tuntuvat toteuttavan opetusta pääosin inkluusiotavoitteisesti, he eivät näytä osaavan yhdistää toimintaansa siihen. Liian jäykkärajaisesti ymmärrettynä opettajan autonomisuus ei tule mahdollistamaan inkluusiota; onhan inklusiivisen opetuksen lähtökohtana avoin vuorovaikutus ja yhteistyö. Tämän takia jo moni tutkimus on päätynyt samaan tulokseen, jossa yhteisopettajuutta tarjotaan ratkaisuksi ja toimintamalliksi toteuttaa inklusiivista opetusta.
  • Ranta, Akseli (2021)
    Tavoitteet. Yhteisopettajuus on nostanut päätään trendikkäänä tapana soveltaa opettamista ja oppimista muuten lähes muuttumattomassa kouluympäristössä. Suomessa usein kuulee Pisa-testien tuloksista, kuin myös keskustelua siitä, onko Suomen tulokset parempaan vai huonompaan suuntaan. Pisa-testissä heikosti pärjätessä osoittavat sormet suunnataan kohti kouluinstituutiota, sekä etenkin luokkahuoneita. Vaikka nykypäivänä yhteisopettajuus on noussut esiin keskustelunaiheeksi, sitä on kokeiltu jo vuosikymmeniä sitten. Tutkimukseni tavoitteena on ottaa selvää, miten yhteisopettajuus on vuosikymmenien aikana muuttunut, sekä voisiko yhteisopettajuus parantaa Suomen kouluikäisten oppimista. Oppilaiden kokemuksien lisäksi tutkin myös yhteisopettajuutta hyödyntäneiden opettajien kokemuksia, sekä heidän esiin tuomiaan hyötyjä ja haasteita yhteisopettajuudessa. Menetelmät. Toteutin tutkimukseni integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmiä seuraten. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa tutkija etsii, pohtii ja tiivistää aiempien tutkimusten tulosten pohjalta oman tutkimuksensa tutkimuskysymykseen vastauksia. Tutkimukseni aineistona toimii sekä suomalaisten, että ulkomaalaisten yliopistojen tuottamia tieteellisiä artikkeleita. Tutkimukset käsittelivät sekä oppilaiden että opettajien näkökulmia yhteisopettajuuteen liittyen, sekä käsittelivät yhteisopettajuutta käsitteenä. Aineiston analyysissä ja tulosten laatimisessa aineistosta noudatin integroivan kirjallisuuskatsauksen etenemisvaihetta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksissa nousi esille yhteisopettajuuden tuovan pääosin positiivisia kokemuksia sekä opettajille että oppilaille. Opettajat kokivat pääsevänsä hyödyntämään enemmän omaa kyvykkyyttään ja heille luontaisempiin aihealueisiin kuuluvaa tietoaan, kuin myös yleisen kiireen ja stressin tunteiden laskeneen. Positiivisena pidettiin myös toisen opetustyötä tekevän ammattilaisen ammatillinen tuki. Oppilaat kokivat yhteisopettajuuden mahdollistavan henkilökohtaisen avustuksen paremmin, sillä toisen opettajan opettaessa koko luokkaa toinen opettaja pystyi auttamaan apua tarvitsevia oppilaita samaan aikaan. Haasteellisiksi opettajat kokivat yhteisen sävelen löytämisen toisen opetustyön ammattilaisen kanssa, suunnittelulle varatun ajan vähäisyyden, sekä valmistavien koulutusten vähäisyyden tai olemattomuuden. Myös vastuun jakaminen, epärealistiset oletukset yhteisopettajuudesta, ja koulujohdon heikkoa tukea pidettiin ongelmakohtina.
  • Korkala, Henna (2020)
    This thesis examines the views of co-teaching from the perspective of recently graduated home economics teachers. The aim of this thesis is examine to find out what the recently graduated home economics teachers say about co-teaching. The background of this research consists of discussing the changes of the school culture in primary schools, especially fo-cusing on the perspective of cooperation, articulated in the 2014 basic education curriculum. In my research, co-teaching is defined as a form of collaboration which I study from the viewpoint of the job description of a home economics teacher. The research questions are answered in this study by applying qualitative research method. As a data collection method I used a semi-structured thematic interview which I conducted on a social media online platform. Discussion openings were created for the online platform, in which five newly graduated home economics teachers participated to discuss their expe-riences of co-teaching. The data were merged into a unified text document. After that the main themes of the data corpus were identified with the help of data-driven qualitative content analysis. Coding was used to form and clarify the main themes, which then gave answers to the research questions. In the National basic education core curriculum document (2014), co-teaching is seen as an adult collaboration that corresponds to of being member of a learning community. Based on the results, the newly graduated home economics teachers see their job description including co-teaching as a natural part. They considered joint discussions with their colleagues important in the early stages of their careers. Planning the lessons together and reflection were also considered important. However, the empirical data I collected show that newly graduated home economics teachers need support for experiencing co-teaching already during their studies. They saw the implementation of co-teaching as an opportunity for the future, even though they had only little experience of its implementation.
  • Vahervaara, Lotta (2021)
    Inkluusioperiaate sekä kolmiportaiseen tuen malliin siirtyminen vuonna 2010 on monimuotoistanut oppilasryhmiä. Heterogeenisen oppilasjoukon tuen tarpeisiin vastaamiseen tarvitaan käytännön työkaluja, sillä jokaisen oppilaan tulee saada tarvitsemaansa tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Yhteisopetuksen on havaittu olevan yksi tapa toteuttaa inklusiivista opetusta. Tämän tutkielman tavoitteena oli muodostaa mahdollisimman ajankohtainen kuva yhteisopetuksen onnistumisen edellytyksistä sekä tarkastella yhteisopetuksen hyötyjä opettajille ja oppilaille. Tutkielmassa selvitetään, millaisia edellytyksiä yhteisopetuksen onnistumiselle asetetaan, sekä millaisia hyötyjä yhteisopetuksella havaitaan olevan opettajille ja oppilaille vuosien 2010–2020 välillä julkaistussa tutkimuskirjallisuudessa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa tarkasteltiin yhteisopetuksesta aiemmin tehtyä tutkimusta. Aineistona toimi vuosien 2010–2020 välillä julkaistu suomalainen ja kansainvälinen tutkimuskirjallisuus, jonka kokoamisessa hyödynnettiin muun muassa Helsingin yliopiston Helka-tietokantaa sekä sen tietoverkosta löytyviä tietokantoja. Tämän lisäksi aineiston kokoamiseen käytettiin Finna-tietokantaa sekä Google Scholar -hakuohjelmaa. Vuosien 2010–2020 välisenä aikana julkaistussa tutkimuskirjallisuudessa asetettiin yhteisopetuksen onnistumiseksi edellytyksiä yksittäiselle opettajalle, opettajien yhteistyölle sekä koulun johdolle. Yhteisopetuksen onnistumiselle asetettuja edellytyksiä olivat muun muassa opettajan omien ennakkokäsitysten reflektointi ja tiedostaminen, yhteisopettajien välinen luottamus, kunnioitus ja avoin vuorovaikutus, kehityskohteiden ja onnistumisten reflektointi yhdessä, opettajien jaettu näkemys opetuksesta ja oppimisesta sekä koulun johdon tuki yhteisopetukselle. Tutkimuskirjallisuuden perusteella yhteisopetus hyödytti opettajia ja oppilaita monella tapaa. Yhteisopetus hyödytti opettajia sekä ammatillisen kehittymisen että työhyvinvoinnin lisääntymisen kautta ja oppilaita muun muassa monipuolistamalla opetusta sekä vahvistamalla oppilaan tuen tarpeen määrittelyä ja tuen toteutusta. Tutkielman perusteella yhteisopetus näyttäytyy työtapana, jonka avulla on mahdollista vastata monimuotoisten opetusryhmien oppilaiden tuen tarpeisiin tavalla, joka edistää inkluusiota, vahvistaa opettajien työhyvinvointia sekä kehittää opetuksen laatua.
  • Kervinen, Annina (2017)
    This Bachelor's Thesis examines co-teaching, its history and its position in modern society, as well as its preconditions and forms. The study also deals with the importance of an inclusive school and the contribution of three level support in joint education. In the thesis, co-teaching is defined as a method where two teachers work together on a heterogeneous group of students. The aim of the study was to describe co-teaching and previously written research literature. The study is a qualitative, descriptive literature review. Literature related to co-teaching, joint school and learning support was being used as source literature. There are several forms and models of co-teaching. Their purpose is to find such co-teaching practices that support teachers’ teaching together and satisfy the pupils’ support needs. Co-teaching creates an opportunity to execute the inclusion that exists in the society. With the help of three level support, co-teaching brings resources of special education to all pupils. The most important benefits of co-teaching for the teacher are opportunities for professional growth, peer learning and peer support, and versatile working methods. For pupil’s co-teaching can offer more time and attention from the teachers. Based on the research literature, the most important challenges of co-teaching were the timetable problems and the fear of criticism.
  • Kääriä, Mira (2016)
    The purpose of this bachelor’s thesis is to examine the co-operation and co-teaching in special music centre Resonaari. This thesis seeks to find out what is the meaning of this co-operation in the development of the teachers’ expertice. Previous studies have found that social support and constructive feedback are important in teachers’ professional development. These factors can be emphasised when teachers work in close co-operation. This thesis is a qualitative study. The data of this study consists of the interviews of four Resonaari teachers and principals. The interviews were analysed using a narrative approach. This thesis aims to formulate a comprehensive picture of the co-operation and co-teaching implemented in Resonaari. The stories of the interviewees are described in short narratives that were created in the analysis. In the narratives the teachers and principals underlined the importance of the teachers’ equality and the schools’ working climate. The interviewees named several factors regarding co-operation that influences their development as a teacher and expert. The most important factors were the possibility to share ones expertice and know-how, and the increased courage to try more innovative ideas. In the teachers’ stories the importance of co-teaching increased when the teachers encountered challenging situations. Several teachers in Finland feel that their job is straining, and this can even result in career changes. Support received from a colleague can help a teacher in coping with his or her job. Therefore increasing co-teaching and teachers’ co-operation can enhance teachers’ learning and increase their well-being.