Browsing by Subject "yhteistyö"
Now showing items 1-20 of 33
-
(2019)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alakoulun laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvaa ja yhteistyötä muiden opettajien kanssa sekä uuden opetussuunnitelman vaikutusta laaja-alaisen erityisopettajan työhön. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja siinä käytettiin teoriaohjaavaa analyysiä ja teemoittelua. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla. Tutkimuskohteena oli kolme eteläsuomalaisen kaupungin alakoulun laaja-alaista erityisopettajaa. Tutkimustulokset osoittivat, että alakoulun laaja-alaisen erityisopettajan työnkuva on monipuolinen ja laaja. Eri opetusmuodoista korostui pienryhmäopetus. Varsinkin kuntouttava pienryhmäopetus koettiin tärkeänä. Samanaikaisopetusta luokanopettajan kanssa tehtiin jonkin verran, kun taas yksilöopetusta vain vähän. Työhön kuuluvaa taustatyötä tehtiin välitunneilla ja omalla ajalla. Työtehtävien määrä ja ajanpuute aiheuttivat kiirettä ja stressiä. Tutkimuksen mukaan erityisopettajat tekivät yhteistyötä luokanopettajien kanssa lähinnä oppilaiden tuen tarvetta arvioitaessa sekä yhteisissä oppilaspalavereissa ja pedagogisia asiakirjoja laadittaessa. Erityisopettajat tekivät jonkin verran yhteistyötä oman koulun erityisluokanopettajien kanssa mutta kaupungin erityisopettajien kesken yhteistyötä ei ollut. Pienryhmäopetukseen painottuvien työtapojen vuoksi erityisopettajat eivät kokeneet uuden opetussuunnitelman vaikuttaneen paljonkaan omaan työhönsä. Tutkimus antoi konkreettisen kuvan erityisopettajan monipuolisesta työs-tä ja yhteistyömuodoista.
-
(2016)Objective of the study. The objective of this study was to find out what kind of cooperation is ideal from a teaching assistant’s point of view in the school community as a whole, and with an individual teacher. Furthermore the research covers teaching assistant’s experiences about their own roles and status individually and generally. The purpose of this study is to find out what helps and supports the ideal cooperation between the teacher and the teaching assistant and to what degree they feel being part of the work community. Methods. The study was conducted in May 2015 by interviewing four teaching assistants. All the interviewees worked as a teaching assistant at a school in Southern Finland. Two of them worked in general education and two of them worked in special needs education. Their work experience was between seven and ten years. The data was analysed by a qualitative content analysis. Conclusions. The teaching assistants experienced that ideal cooperation requires explicit common rules, target-oriented teamwork, discussion, teacher’s directions and equality between the teacher and the teaching assistant, but also hierarchy between the teacher and the teaching assistant. Special needs assistants emphasized special class’s common rules and courses of action. All of the teaching assistants wanted more explicit directions from teachers. They also wished that the work community would take their opinions into account more. The roles between the teacher and the teaching assistant were experienced as clearer in the general education than at the special needs education. Special needs assistants wanted the role differentiation to be more definite, because they thought it would make working easier. Teaching assistants experienced, that there was some kind of hierarchy between the teachers and the assistants. Nevertheless they thought it had both positive and negative aspects. The teaching assistants felt that their job included plenty of responsibility. However they hoped that the teachers would have more skills to make most of the assistants’ potential.
-
(2022)Tarkastelen tutkimuksessani esi- ja alkuopettajien näkemyksiä lasten kouluvalmiuksista. Koska kouluvalmiuden tulkinnoissa nähdään usein huomattavia eroja (Stein, Veisson, Õun & Tammemäe, 2018, 1; Linnilä, 2006, 31; Brotherus, Hytönen & Krokfors, 2002, 229), kiinnostuin tutkimaan erityisesti lapsen varhaiseen koulupolkuun vaikuttavien esi- ja alkuopettajien näkemyksiä. Kyseinen aihe kiehtoi minua, sillä Esiopetuksen tai Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa ei puhuta lasten kouluvalmiudesta lainkaan. Sen sijaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2014b, 100) korostetaan esi- ja alkuopetuksen henkilöstön yhteistyötä erityisesti siirtymävaiheessa. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta esi- ja alkuopetus voivat muodostaa lapsen kehitystä tukevan jatkumon. Tätä voidaan vahvistaa esimerkiksi esi- ja alkuopettajien välisillä kouluvalmiuskeskusteluilla. Tämän tutkimuksen tehtävä on selvittää, millaiset kouluvalmiudet ovat opettajien mielestä lapselle tärkeimpiä valmiuksia, sekä millä tavoin ja miksi opettajien näkemykset kouluvalmiudesta mahdollisesti eroavat. Sahinin, Sakin ja Tuncerin (2013) aiempi tutkimus osoitti esi- ja alkuopettajien näkemykset pääosin samankaltaisiksi. Koska nykyään keskusteluissa painotetaan lasten kouluvalmiuksien ohella myös koulun valmiutta (Brotherus ym., 2002, 230; Lamminmäki & Meriläinen, 1997, 19), nostan tutkimuksessani esiin myös osin koulun valmiuden. Kvalitatiiviseen eli laadulliseen tutkimukseeni osallistui kolme esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa sekä kolme alkuopetuksessa työskentelevää luokanopettajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua, sillä se mahdollisti esittämään haastateltaville heidän vastauksiaan tarkentavia lisäkysymyksiä (Tuomi & Sarajärvi, 2018, 87–88). Haastattelut nauhoitettiin ja videoitiin, jotta pystyin litteroimaan ne tarkempaa analyysia varten. Tutkimukseni analyysimenetelmäksi valikoitui teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka tukena käytin teemoittelua. Aineistoni jakautui seuraavaan kolmeen teemaan: opettajien näkemykset kouluvalmiudesta, valmiuksien harjoittelu ja oppiminen sekä esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö. Tutkimustulokseni osoittivat esi- ja alkuopettajien näkemykset lasten kouluvalmiuksista pääosin yhteneviksi. Tämän tutkimuksen mukaan sosiaaliset taidot olivat selkeästi lapselle tärkein kouluvalmius, sillä niiden merkitys korostui opettajien vastauksissa useasti sekä huomattavasti muita taitoja enemmän. Tutkimuksessani esiintyi kaksi selkeää näkemyseroa esi- ja alkuopettajien välillä, joista toinen ilmeni puhuttaessa lapsen kouluvalmiuden tarpeesta hänen siirtyessään kouluun. Toinen näkemysero osoittautui puolestaan kirjain- ja numerotuntemuksen merkityksessä. Tutkimukseni tärkeä havainto oli myös se, että koulun valmiudesta puhuttiin yllättävän vähän. Vain kaksi kuudesta opettajasta kertoi käyneensä esi- ja alkuopettajien välisessä yhteistyössä keskustelua myös koulun valmiudesta vastaanottaa valmiuksiltaan eritasoisia oppijoita.
-
(2016)Tiedekunta - Fakultet - Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution - Department Teacher Education Tekijä - Författare - Author Tanja Pihlajamäki Työn nimi - Arbetets titel Esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö opetuksellisen jatkumon näkökulmasta Title Pre-school and primary school teachers` mutual cooperation from educational continuity viewpoint Oppiaine - Läroämne - Subject Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Bachelor`s Thesis / Helena Hällström Aika - Datum - Month and year 05 / 2016 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 47 pp. + 3 appendices Tiivistelmä - Referat - Abstract Previous research shows that pre-school and primary school teachers` mutual cooperation supports educational continuity and it is important to take noticed when we are thinking child`s transition stage from pre-school to primary school. The main purpose of this study was to describe, analyse and interpret, what is educational continuity and what it means in child`s transition to school. Especially the aim was to find out pre-school and primary school teachers` mutual cooperation from educational continuity viewpoint. With this study will strive to find out what is the meaning of educational continuity in transition to school, how pre-school and primary school teachers will support that with mutual cooperation and what kind of effects there are for educational continuity. This was shown by pre-school teachers` viewpoint. This study was conducted as a qualitative research. The research material was collected by using a theme interview. In this study, three kindergarten teachers were interviewed and they all worked in pre-school group at the metropolitan area. The research material was analysed by using a content analysis. Educational continuity was seen as an important and it meant continuity from pre-school to primary school. In educational continuity child will notice as an individual and there are also noticed pre-school and primary school activity cultures. Meaning of educational continuity was shown in the aims in transition stage and supporting these aims. Educational continuity is experienced as a significant in transition stage from pre-school to primary school. Cooperation carried out between pre-school and primary school teachers with mutual discussions and meetings. It was important to plan cooperation, so it would be goal-directed. Cooperation also happened with pre-school and primary school children`s mutual events and activities. The aim of teachers` mutual cooperation was to support child`s transition from pre-school to primary school. There were consequences by own work in pre-school and mutual cooperation in child`s transition. The purpose was to relieve going to school and giving the readiness skills for child. In the future could find out, how educational continuity will be noticed and supported by primary school teachers. Avainsanat - Nyckelord esiopetus, alkuopetus, opetuksellinen jatkumo, yhteistyö, siirtymä, opettaja Keywords pre-school, primary school, educational continuity, cooperation, transition, teacher Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
-
(2020)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista yhteistyötä esi- ja alkuopettajat tekevät koulusiirtymän aikana sekä miten koulusiirtymä on määritetty. Kiinnostukseni aiheeseen heräsi esi- ja alkuopetuksen perusopintojen opintokokonaisuuden aikana, sillä huomasin varhaiskasvatuksen ja luokanopettajan opiskelijoiden oppimista ja opettamista koskevan ajattelu erilaisuuden. Tutkielmassa tehdään kansainvälisten tutkimusten varassa katsaus siihen, millaista yhteistyötä esi- ja alkuopettajat tekevät sekä miten koulusiirtymä on määritetty. Menetelmät. Käytin tutkielman tutkimusmenetelmänä systemaattista kirjallisuuskatsausta. Keräsin aineistoksi 8 vertaisarvioitua, tieteellistä tutkimusta. Käytin aineiston keruussa hakutermejä, jotka kuvasit esi- ja alkuopetusta, yhteistyötä sekä siirtymää. Tutkimuksien tuli olla vertaisarvioitu, kokonaan saatavilla, 2010-2020-luvulta, suomen- tai englanninkielisiä sekä opettajan näkökulmasta. Aineistoon päätyneet tutkimukset valitsin viime kädessä otsikoiden ja abstraktien perusteella. Tulokset ja johtopäätökset. Lähes kaikissa tutkimuksissa oli käytetty Bronfenbrennerin ekologista mallia koulusiirtymän määrittelyssä. Koulusiirtymän aikainen esi- ja alkuopettajien yhteistyö oli määrällisesti vähäistä, vaikka opettajat pitivät erilaisia siirtymän toimintoja hyvinä ideoina. Yhteistyö on tärkeää, oppimisen ja opettamisen jatkuvuus säilyisi.
-
(2023)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella opettajien kokemuksia esi-ja alkuopettajien välisestä yhteistyöstä esi-ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Kirjallisuuskatsauksen avulla halutaan selvittää, minkälaisia yhteistyökäytänteitä esi-ja alkuopetuksessa toteutetaan, mikä tekee yhteistyöstä toimivan ja minkälaisia haasteita yhteistyössä esiintyy. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen on hyvin tärkeä vaihe lapsen koulupolulla. Siirtymävaiheen yhteistyö ja käytännöt kaipaavat kuitenkin kehittämistä. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään siirtymävaihetta esiopetuksesta alkuopetukseen sekä esi-ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä.Tutkimusmetodina käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta, jonka avulla voitiin tiivistää aiempien tutkielmien olennainen sisältö.Kirjallisuuskatsauksen aineistoon valikoitui 14 suomalaista pro gradu tutkielmaa, jotka käsittelivät esi-ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä. Aineisto kerättiin elektronisesta Finna-tietokannasta ja se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston pelkistämisen jälkeen se järjestettiin alaluokiksi, yläluokiksi ja pääluokiksi.Lopuksi se liitettiin tutkielman teoreettisiin käsitteisiin.Tutkielman tulokset osoittivat, että opettajat toteuttivat esi-ja alkuopetuksenvälistä yhteistyötä hyvin monella eri tavalla.Esi-ja alkuopetuksen välinen yhteistyö vaatii pedagogista johtajuutta,suunnitelmallisuutta ja säännöllisyyttä. Opettajat tarvitsisivat myös aiheesta lisäkoulutusta.Opettajien näkemyksien mukaan toimiva yhteistyö syntyi motivaatiosta, johtajien tuesta ja riittävistä resursseista. Yhteistyölle oli myös tärkeää löytää yhteiset mielekkäät tavoitteet. Näitä tuloksia voidaan käyttää hyödyksi, kun suunnitellaan yhteistyön toteuttamista tai kehittämistä esi-ja alkuopetuksen välillä. Olennaista onkin, että yleisimmät haasteet sekä toimivat keinot tunnistetaan etukäteen,kun yhteistyötä aletaan suunnittelemaan. On myös tärkeää tunnistaa sekä oman työyhteisön että toisen osapuolen vahvuudet ja haasteet.
-
(2019)Purpose of the study: The purpose of this study was to survey the views and experiences of preschool and primary education teachers about school transition, the collaboration between preschool and primary education and the mutual relationship of those. The study aims to provide a vision of what the collaboration between preschool and primary education is like and what kind of issues it contains. Methods: This study was a qualitative study. Two preschool teachers and one teacher in primary education from Helsinki participated in the study. The preschool teachers who participated in the study had to work in a preschool class, which didn´t locate in the same building as the school where the children transfer to. The teacher in primary education had to work in a school that didn´t provide preschool education. The research material was collected by theme interviews and the analysis was influenced by material-based content analysis as well as the theory-driven content analysis. Results and conclusions: Co-operation between preschool and primary education could be divided into two categories: collaboration between the teachers of preschool and primary education, and collaboration that involves the children in preschool and primary education. Barriers between co-operation between preschool and primary education were, among other things, the hectic nature of everyday life, data transmission restrictions and staff turnover. The amount of cooperation between preschool and primary education did not correspond to the new requirement set by the Education and Training sector in Helsinki. Co-operation between preschool and primary education should get its own resources in the curriculum in order to increase the amount to the desired level.
-
(2016)The transition from pre-primary education to primary school is important to children. A certain level of skills and abilities are required from a child, when starting primary school. The information given by the pre-primary teacher helps the primary school teacher form an understanding of a child’s school readiness and skill level. The research concentrates on the pros and cons of the co-operation and the pre-primary learning plan and what kind of challenges do primary school teachers face in the co-operation. The aim of this research is to study the transition from pre-primary education to primary education and the co-operation between pre-primary teachers and primary school teachers. I did theme interviews on three teachers, who work mainly with the first few classes of the primary school. The individual interviews were recorded and then the data was analyzed by using inductive qualitative analysis. This research showed that the primary school teachers thought the co-operation between pre-primary teachers and primary school teachers and the pre-primary learning plan were important to the beginning of first grade. The primary school teachers felt that a conversation with the pre-primary teacher was the most beneficial form of co-operation but the challenges of the conversation were time and resources. The pre-primary learning plan was experienced as a good tool but the teachers felt it needed the conversation in addition, to get a full concept of the level of knowledge and skills, challenges and possible special needs of the children.
-
Esiopetuksesta onnistuneesti ensimmäiselle luokalle: Opettajien välinen yhteistyö siirtymävaiheessa (2021)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella esi- ja alkuopetuksen opettajien välistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Tarkempana tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä tarvitaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa sekä millaisia haasteita esi- ja alkuopetuksen opettajien välisen yhteistyön toteuttamiselle on. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet siirtymän olevan merkittävä hetki, joka on yhteydessä lapsen tulevaan koulumenestykseen. Lisäksi aiemmat tutkimukset osoittavat opettajien yhteistyön siirtymävaiheessa tukevan siirtymän onnistumista. Tämä laadullinen tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii yhdeksän (9) vuosien 2010-2019 välillä julkaistua englanninkielistä tutkimusartikkelia. Tutkielman aineisto tuotettiin tiettyjen kriteerien mukaisesti systemaattisella aineistohaulla EBSCOhost-tietokannasta. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä, jolloin aineistoa tulkittiin suhteessa tutkielmassa esitettyyn teoriaan. Tulosten perusteella yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä oli keskustelu, dokumenttien jakaminen, yhteissuunnittelu ja kouluvierailut. Näiden yhteistyötoimien käyttäminen vaihteli kuitenkin suuresti opettajien välillä. Haasteet, jotka vaikuttivat esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyön toteuttamiseen, liittyivät erilaisten resurssien, siirtymäohjelman tai tiedon puutteeseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa tulisi lisätä, jotta siirtymän onnistumista voidaan tukea. Opettajien vastuunottamisen ja aktiivisen osallisuuden lisääminen, yhteistyötä koskevan ohjeistuksen luominen sekä tarvittavien resurssien takaaminen ovat keinoja, joilla voidaan lisätä esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla keinoilla Suomessa tuetaan esiopetuksesta perusopetukseen siirtymävaihetta. Tutkielmassa selvitettiin olemassa olevan tutkimuksen avulla systemaattisesti, mitä suomalaisissa tutkimuksissa kerrotaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheesta. Tarkastelu kohdistui tekijöihin, jotka muodostavat hyvän siirtymän. Lisäksi tarkasteltiin esi- ja alkuopettajien välisen yhteistyön tukemisen mahdollisuuksia. Tutkimustehtävänä on tarkastella siirtymävaihetta esiopetuksesta peruskouluun. Esi- ja alkuopetuksen siirtymävaihetta on tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen. Siirtymävaihetta ja sen aiheuttamia haasteita on myös kritisoitu. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Valittu kirjallisuuskatsauksen menetelmä oli luonteeltaan systemaattinen. Aineisto kerättiin ja valittiin erityisen huolellisesti. Muodostettiin selkeät sisäänottokriteerit aineiston rajaamiseksi. Tärkeimpänä sisäänottokriteerinä pidettiin aineiston ja tutkimusten suomalaisuutta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Sisällönanalyysillä saatiin selville kumpaankin tutkimuskysymykseen selkeät pääluokat sekä jokaiselle pääluokalle useampi alaluokka. Tulokset ja johtopäätökset. Hyvää siirtymää esiopetuksesta perusopetukseen tuki erityisesti esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö sekä vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Esiopetuksen sekä koulun toimintakulttuurien, tapojen ja oppimisympäristöjen yhteneväisyys tuki myös siirtymävaihetta. Tärkeinä seikkoina pidettiin myös opettajien ammattitaitoa, lasten välisten vertaissuhteiden huomioimista sekä ennen siirtymistä tapahtuvaa tutustumista oppimisympäristöön sekä tulevaan opettajaan. Esi- ja alkuopettajien välistä yhteistyötä tuettiin parhaiten ottamalla huomioon yhteistyön eri muodot. Yhteistyön eri muotoja olivat moniammatillinen yhteistyö, yhteisten tavoitteiden asettaminen yhteistyölle sekä työntekijöiden tehtäväkentän selkiytyminen. Lisäksi vertaisvuorovaikutuksella, opettajien ammattitaidolla sekä toisiin tutustumisella oli merkitystä yhteistyön muodostumisessa.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat – Abstract Yhteistyö puhuttaa toistuvasti niin median keskustelupalstoilla kuin arjessakin. Suomen Vanhempainliitto oli syksyllä 2019 kiinnostunut siitä, millä tavalla huoltajat kokevat lapsensa varhaiskasvatuksen. Tästä syystä he toteuttivat päiväkotibarometrin, joka saikin runsaasti osallistujia. Tutkielmani tavoitteena on saada tietoa, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö ja huoltajat kokevat yhteistyön heidän välillään. Lisäksi selvitän sitä, miten se näyttäytyy arjessa ja miten yhteistyöhön voi vaikuttaa. Lopuksi selvitän vielä sitä, jakautuuko vastuu kasvatuksesta jollakin tapaa heidän välillään. Tutkielmaani osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa sekä neljä huoltajaa, joiden lapset osallistuvat Helsingissä järjestettävään varhaiskasvatukseen. Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua, jotka toteutettiin alkuvuodesta 2020. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Analyysissä edettiin ensin aineistolähtöisesti, mutta aikaisempi tieto ja teoria ohjasi analyysiä sen loppuvaiheessa. Tutkielmani tulosten perusteella yhteistyö varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien välillä merkitsee haastateltaville paljon. Yhteistyön kautta huoltajat saivat pääasiassa toivomaansa tietoa lapsensa päivästä. Tämä riitti suurimmalle osalle haastatelluista huoltajista. Se, miten yhteistyötä tehtiin, oli aina asianomaisista henkilöistä riippuvaista. Huoltajien puheissa oli havaittavissa, etteivät he tienneet tarkalleen, mitä lapset tekevät varhaiskasvatuspäivien aikana. Varhaiskasvatuksen opettajat kaipasivat avoimuutta ja suoraa palautetta vanhemmilta siitä, minkälaista yhteistyötä he kaipaavat. Varhaiskasvatuksen opettajat olivat sitä mieltä, että lapsen vahvuuksia tulisi sanoittaa ääneen kohdatessa huoltajia. Tämä koski niin vienti- ja hakutilanteita kuin lapsen VASU-keskustelujakin.
-
(2018)The purpose of this study was to find out parents experiences of the cooperation between home and daycare, in a conversation culture and cultural activity point of view. The research questions were as follows: in what way parents have experienced cooperation between daycare center personnel in a conversation culture and cultural activity point of view and in what ways the cultures could be developed between home and daycare? Previous studies have shown, that the cooperation between home and daycare affects the child´s comprehensive well-being, what was the essential reason for my interest in studying the subject. The objective of the study was to give both the daycare and parents information about current state as well as give tools to developing co-operation. The study is quantitative. There was 26 parents of about 200 who attended in the study from the daycare center located in the Uusimaa region. I collected the research material with an online survey. In the survey there where both closed and open questions. Analysis of the material regarding the closed questions where made with SPSS24-program and I will present the results as frequency charts. Analysis of the open questions did not succeed with content analysis, due to a low amount of response, so I ended up opening the answers as such and added authentic quotations into the text. According to the results parents experienced that the daycare centre have succeeded to create such a conversation culture and cultural activity, which supports the cooperation between the parents and daycare. The part of conversation culture parents experienced among other things that the trust between home and daycare is in order and conversations being dialogical and significant for the purpose of child getting support as well as parent getting pedagogical support. The parents experienced that the daycare centre succeed in the cultural activity part in organizing versatile activities, which support child´s learning and development progress. The daycare centre was quite successfully created communality and enabling family networking, but on the other hand about half of respondents would like to get to know the other families better and would like to see additional involvement in communality. Based on the results of the study the main development areas of the day care center are related in providing enough time for conversations, arranging a whole family event´s, providing cultural attractions for children, take in advance of knowhow of the parents and invest in communality and networking.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimukseni tavoitteena on tarjota lukijalle tietoa inklusiivisesta luokasta sekä erityisopetuksen moniulotteisuudesta. Tämän tapaustutkimuksen kautta tavoitteenani on tuottaa tietoa siitä, miten oikein kohdistetulla tuella voidaan mahdollistaa inklusiivisen luokan toimivuus ja mitä se opettajilta vaatii. Inkluusioajatus on aiheuttanut opettajissa vastarintaa prosessin hankaluuden vuoksi, mutta kuten Jaana Alajoki (2021) toteaa inkluusiota tutkivassa väitöskirjassaan seka-sorron edeltävän aina todellista muutosta. Menetelmät. Tutkimukseni kohteena on maalaisympäristössä sijaitseva kaupunkikoulu, jossa erityisopetus ja 2. luokka ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä luokan oppilaiden koulunaloituk-sesta saakka. Haastattelin tutkimustani varten erityisluokanopettajaa sekä inklusiivisen luokan luokanopettajaa, jotka ovat toteuttaneet tiivistä yhteisopettajuutta. Tein heidän kanssaan puo-listrukturoidut haastattelut yksitellen, jotka litteroinnin jälkeen teemoittelin sekä tyypittelin ai-hesisällöittäin. Aineiston analyysissä käytin fenomenologista näkökulmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat kokivat yhteisopettajuuden, eriyttämisen sekä joustavas-ti tarjotun kokonaisvaltaisen tuen olevan erityisessä asemassa suhteessa inkluusion toteutu-miseen. Koulun hyväksyvä ilmapiiri, työyhteisöstä ja sen johdolta saatu tuki ja avunanto sekä huoltajien kanssa toimivaksi rakentunut yhteistyö nousivat myös tutkimuksessani opettajien mielestä välttämättömiksi asioiksi tuen toteutumiselle. Haastatellessani opettajia en kysynyt heiltä negatiivisten tai inkluusiota estävien asioiden sel-vittämiseen ohjaavia kysymyksiä. Tulevissa tutkimuksissa voisikin olla syytä tutkia enemmän inkluusiota estävien asioiden näkökulmasta sekä saattaa oppilaiden itsensä äänet kuuluviin.
-
(2024)Tämä tutkielma on teoreettinen katsaus evankelisluterilaisen kirkon ja peruskoulun välisestä yhteistyöstä ja sen perusteluista. Tutkielman tavoitteena on tuoda esiin erilaisia näkökulmia kirkon ja koulun väliseen yhteistyöhön. Opetushallituksen (2022) ohjeet uskonnollisista tilaisuuksista peruskoulussa katsovat uskonnollisten tilaisuuksien perustuvan positiiviseen uskonnonvapauteen. Lisäksi ohje katsoo, ettei uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman vuoden 2014 perusteet katsoo yhteistyön seurakuntien kanssa monipuolistavan oppimisympäristöjä ja tukevan koulun moninaista kasvatustehtävää. Lisäksi Opetushallituksen (2022) ohjeiden perusteella Kirkkohallitus on laatinut neljän kohdan ‘’Kumppanuuden korimallin’’ yhteistyötä helpottamaan. Kirkon uskontokasvatuksen perimmäisenä tarkoituksena on tukea jäsentensä kristillistä kasvua sekä olla mukana kastettujen kaikilla elämän osa-alueilla. Toisaalta kouluyhteistyössä kirkko tavoittaa myös kirkkoon kuulumattomia sekä on mukana tukemassa niin oppilaiden kuin opettajienkin henkistä ja hengellistä hyvinvointia. Lisäksi kirkko pystyy kouluyhteistyön myötä mainostamaan toimintaansa laajasti. Seurakuntien ja koulujen välistä yhteistyötä perustellaan positiivisella uskonnonvapaudella. Uskonnot ovat myös niin vahva osa joidenkin ihmisten identiteettiä, ettei osan tutkijoiden mielestä uskontoja yksinkertaisesti voi sulkea koulujen ulkopuolelle. Seurakuntien kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa myös monipuolisemmat oppimisympäristöt sekä mahdollisuuden laajentaa koulun ammatillista kenttää. Toisaalta evankelisluterilaisen kirkon itsestään selvää roolia koulujen uskonnollisena yhteistyökumppanina on alettu haastaa, eikä osan mielestä uskonnollinen toiminta kuulu koulumaailmaan. Seurakuntien ja koulujen välistä yhteistyötä voidaankin vastustaa myös negatiivisen uskonnonvapauden periaatteella. Lisäksi laskeva kirkon jäsenmäärä nostaa esiin pohdittavan arvoisen kysymyksen luterilaisen kirkon erityisasemasta koulumaailmassa. Tulevassa Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden näkemyksiä seurakuntien ja koulujen välisestä yhteistyöstä sekä pohditaan millaisia vaikutuksia yhteistyöllä on oppilaiden osallisuuteen.
-
(2017)The aim of this research was to find out about daycare nurses perceptions of their own work and its formation, as well as the multi-professional co-operation in a kindergarten. Work patterns in many kindergartens have been determined according to shifts or team's own preferences, so I wanted to hear what daycare nurses think about their own job descriptions. There is also confusion in the work of various occupational groups, which is why I went to investigate. Previous studies have shown that unclear job impressions influence the enjoyment of work and willingness to stay in their current post. The study was conducted with qualitative research methods. The study material was collected with a structured theme interview in a kindergarten in Uusimaa. There were three practical nurses interviewed who have been working for more than five years in their post. Two have graduated from a vocational college with a nursing degree examination and one through an apprenticeship, also as a nursing assistant. The interviews were analyzed using the content analysis. The results of the survey showed that the nurses in the day-care center considered that the job descriptions were clear as well as functional from the point of view of the group. The job descriptions and tasks were determined slightly different in a group, but without the leader's involvement in the decision. Multiprofessionalism was seen as a collaboration between different professional groups. Outside the team for example special therapists are involved in the activities of groups to support the growth of children. To get more information, it would also be interesting to interview the groups kindergarten teachers about how their job descriptions are formed.
-
(2018)Objectives. The objective of this empirical research was to describe, analyze and interpret the experience of the parents of the children who attend day-care, how and why an active employee instils trust in the parents’. The co-operation between a parent and a day-care worker is essential to early-childhood education. As a mandatory document National Core Curruculum for Early Childhood Education and Care 2016, describes early childhood edu-cation as the all encompassing advancement of upbringing, development and education of a child whilst co-operating with the parents of the children at day-care. Trust between the parents and the day-care workers is a foundational starting point for a working co-operation. Trust can be seen as a habit which is based on feelings. That habit is our natu-ral way to relate to other people. There has not been made a lot of researches about par-ents’ trust towards day-care workers but for example employees’ sensitivity have been seen as a fact that increases the feelings of trust Methodology. The study conducted was qualitative research, and the research assign-ment was defined as one question and was complemented by two clarifying questions. For this research 4 parents were interviewed february of 2018 in a focused interview whose children were in the care of the day-care center. All The interviews had been tran-scribed and the material was analyzed through the theory guiding qualitative content anal-ysis. Results and Conclusion. The parents had taken into account the information the worker provided for their child as strengthening factor of their trust. In addition the parents seeing the day-care workers in action not just with their children also left a remarkable impact on their trust towards the workers. Also the parents mirrored their trust towards the cay-care workers on the basis of how their child enjoyed the day-care and reacted to each day-care employee. Based on the results of this research the methods or practices of the day-care worker was a significant factor that impacted the parents’ trust experience towards the day-care worker.
-
(2017)Purposes. The purpose of the study was to examine the immigrant parents' thoughts and experiences of cooperation with day-care centers. In the theory, I compared the 2005 and 2016 national early childhood education plans. It is also scrutinised of the power distribution between the day-care educators and the parents. In the theory framework are presented Holliday's (2011) concepts of othering and those are used also in the study itself. Methods. The study is a meta study, which was carried out as an integrative literature review. Research material consisted of three Master theses and a doctoral thesis. The analysis and the synthesis of the research were implemented mainly with Atlas.ti program. The research questions were: 1. How the immigrant parents have experienced the cooperation with day-care centers? and 2. What kind of cooperation immigrant parents wish to have with day-care centers? Results and conclusions. Based on this research, the central problems of cooperation relate to the language skills of immigrants. In addition to the language problems, also cultural differences were challenging the co-operation. Immigrants´ conception of the good and adequate cooperation may differ significantly from what is expected from kindergarten educators. Parents' experiences of cooperation with day-care center educators differed greatly, which suggests that in different kindergartens the cooperation with immigrant parents is realized with the differing standards. Language difficulties reduce essentially the daily exchange of information. The exchange of information is thus channelled mainly to annually kept discussions, using an interpreter, and where parents have primarily the role of the listener. Also, the mutually applied stereotypical perceptions of the other challenged mutual understanding. For the reasons above, immigrant parents wished to have access to communication resources, which are targeted especially for them; possibility to approach assistants, who would consider their special needs within specific society. If day-care centers want to improve the quality of cooperation with immigrant parents, it is justified to develop new operational concepts, in which asking assistance is made much easier for immigrant parents; and where the reciprocal relationships in the midst of immigrant parents are supported and encouraged.
-
(2019)Koulumaailma muuttuu ja koulun monialainen ammattitaito kasvaa jatkuvasti (Rönty, 2013, s. 97). Tämä tarkoittaa muun muassa koulunkäynninohjaajan ja opettajan yhteistyön lisääntymistä. Monelle opettajalle yhteistyö koulunkäynninohjaajan kanssa on kuitenkin uutta, eivätkä opettajat tiedä miten yhteistyön tulisi toimia (Takala, 2016, s. 126). Omien sijaiskokemuksieni kautta olen jäänyt monta kertaa pohtimaan millaista yhteistyön kuuluisi olla, mikä koulunkäynninohjaajan rooli kouluissa oikein on sekä mitä koulunkäynninohjaajan tulisi todellisuudessa työtehtävinään tehdä. Eri ammattiryhmien saumaton yhteistyö on kuitenkin ehto ja edellytys hyvän opetuksen järjestämiseksi (Merimaa & Virtanen, 2013, s. 49). Edellä mainituista syistä tässä tutkielmassa tutkitaan koulunkäynninohjaajan roolia ja yhteistyötä opettajan kanssa. Tarkoituksena on selvittää mikä koulunkäynninohjaajan rooli on ja saada selkä kuvaus siitä, mitkä tekijät muodostavat toimivan yhteistyön koulunkäynninohjaajan ja opettajan välille. Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena syksyllä 2019. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tunnistaa tiedonhankintaa ohjaavasta tarkasta kriteeristöstä, aineistonkeruun huolellisesta kuvauksesta, jolla pyritään tutkimuksen toistettavuuteen sekä tulosten objektiivisesta läpikäynnistä. Tässä tutkielmassa aineisto kerättiin lähinnä hyödyntäen Google Scholar -hakuojelmaa sekä Helsingin yliopiston Helka-kirjaston hakuja. Hakusanoina toimivat muun muassa ”Working with teaching assistant”, ”Koulunkäynninohjaaja” ja ”Teaching assistant role”. Aineistoksi valikoituivat 2000-luvulla ilmestyneet suomen -ja englanninkieliset tutkimukset ja artikkelit, jotka vastasivat tutkittavaa aihetta. Lopullinen aineisto koostui 11 englanninkielisestä ja 3 suomenkielisestä teoksesta. Tutkimuskysymyksiin vastaaminen toteutui etsimällä aineistosta usein ilmestyneitä, yhtenäisiä teemoja. Koulunkäynninohjaajan roolille löytyi neljä eri teemaa: epäselvä rooli, muuttunut rooli, rooli opettajana sekä rooli oppilaita varten. Tulokset eivät olleet niin konkreettisia kuin tutkielman alussa olisi toivottu, mutta vahvistivat olettamusta siitä, että koulunkäynninohjaajan rooli tarvitsee selvennystä. Toimivan yhteistyön tekijöiksi osoittautui toiminnan suunnittelu yhdessä, informaation kulku, vahvuuksien hyödyntäminen sekä käytös. Nämä tekijät eivät olleet yllättäviä, mutta osoittautuivat kiinnostavaksi löydökseksi. Tekijöiden avulla onnistuttiin määrittelemään juuri kasvatusmaailman kontekstissa tarvittavat toimivan yhteistyön tekijät. Tutkimustulosten avulla on hyvä lähteä rakentamaan koulunkäynninohjaajan ja opettajan välistä yhteistyötä.
-
(2018)The goal of this study was to find out, what kind of challenges has Muslim parents and school experienced in their cooperation. According to earlier studies we can note three things. First, functional cooperation between parents and school has many benefits for the child’s schooling. Secondly, functional cooperation between parents and school supports child’s identity which is determined one of the schools’ mission. Thirdly, at the non-Muslim countries Muslims are diverse group which differ at least partly from the majority of people in terms of values, customs, and in culturally as well as religiously. Therefore, cooperation between parents and school is important to investigate especially from Muslim parents’ perspective. I executed my study as systematic literature review and I gathered my material using precise criteria from 1999–2018 articles. My final material consists eight articles which handle, at least part of the research, cooperation between Muslim parents and school in non-Muslim countries from the perspective of Muslim parents or school. All my articles are qualitative studies and data is gathered through interviews. I search answers to my research question by looking for themes from parents and schools’ interviews from the part the interviews answered to my research questions. From the Muslim parents and schools interviews I found many cooperation challenges of which the biggest ones are lack of teachers’ knowledge, recognition of Muslims values, unsuitable lessons and teaching material for Muslims, and lack of communication and its consequences. According to the research results we can consider ways to improve cooperation between Muslim parents and school. Increasing communication teachers could get more information on Muslims values and habits, and Muslim parents could get more information on schools’ customs. Via communication Muslim parents could help teachers and school to respect Muslims values and habits, and to support Muslim students’ identity, while still working along curriculum.
-
(2019)Objectives. The purpose of the study was to investigate the collaboration between the parents and teachers. One of the goals was also to find out challenges of collaboration. I was interested experiences of special needs teachers. I wanted to understand what kind of problems they have and how special needs teacher can do for successful collaboration. At first my focus was in inappropriate behavior and bullying. Previous studies about inappropriate behavior in collaboration are poorly available. Even it shows that challenges and bullying by parents is exists. Methods. The material were collected by interviewing two special class teachers and one parttime special needs teacher. Another interview was a group interview and the other was done individually. The theme interviews proceeded in semi-structured around the phenomenon and related issues. The interviews were recorded. After that material was properly written clean and then analyzed with the content analysis. Content analysis shared the material under the different themes. In the interviews, I was looking for answers about what kind of inappropriate behavior happens by parents, and what teachers could do for collaboration. Results and conclusions. The results showed that there are challenges of collaboration between parents and teachers. According to interviews, there were no bullying. The challenges of collaboration concentrated to interaction problems. Teachers interaction skills and own role were strongly showed in the results.
Now showing items 1-20 of 33