Browsing by Subject "yksinäisyys"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2016)Aims. The aim of this study is to research preschool childrens’ thoughts and experiences of bullying. The previous studies have shown that bullying appears in early childhood education in many forms. The studies have also verified that bullying in early childhood has long-term impact to the future. Preventing bullying is very important especially with young children. This study consentrated on how preschool children understand bullying. Aditionally it was studied what kind of feelings do children combine with bullying experiences. This study also examined are the children’s peer relationships and experiences of bullying in day-care group possibly interrelated. Methods. I conducted my study in Helsinki University’s practical training. Fourteen of fifteen children from the day-care group got permission to participate in my study. Half of them were girls and half of them were boys. The study group had three five-year-olds and eleven six-year-olds. I interviewed children in small groups utilizing storybooks, buttons, drama method and emotion cards. I videotaped the interviews so that I could observe the situation afterwards. I analysed the transcribed material using the content analysis principles. Sosiometric inquiry helped me to study the daycare group’s peer relations and I compared them to childrens’ answers in the interviews. The inquiry was conducted interviewing children individually. The children were asked to list their three most favorable playmates. I drew a sociogram of the sosiometric inquiry. Results and conclusions. Children recognized bullying and its different forms: physical, verbal, psychical and object related bullying. They had also experiences of bullying. Children combined the feeling of loneliness with bullying experiences and situations were they had been left out from the play. Children adduced that they would tell adult if they were bullied. Most of them would tell to teacher in kindergarden and to mum or dad at home. Children thought that bullying includes negative feelings, like sorrow. Bully was seen more aggressive and harried more sad and depressed. Gender differencies could be found in answers. The sosiogram showed that there were children in the study group who were more popular than the others and also children who were outsiders. The results of this study is supported by earlier studies.
-
(2016)The purpose of this Bachelor’s Thesis was to depict loneliness experienced by university students who moved to the capital area in the beginning of their studies as diversely as possible. The research tries to achieve deeper understanding of the multidimensional phenomenon through eyes of the university students, who moved to the capital area. The research was implemented by collecting free-form essays or essays based on support questions from the university students, who moved to the capital area. Data were collected from members of the student organizations and nations of University of Helsinki and the student organizations of Aalto University. Data were procured both via e-mails and electronic forms. 36 responses were received, and 27 of those were included in this research. Limited data were analyzed with data based content analysis method. In the essays of the university students the clearest causes for loneliness were the exiguity of social relationships and external factors. Most writers described that loneliness experiences were related to scarce social contacts and the different culture of the new place. It can be concluded, that university students highlight multidimensionally different things of loneliness in the beginning of the studies, but the data show that the meaning of few social relationships is essential in the experience of loneliness. The impression of individualistic culture presented in social debate may complicate the help seeking because of the ideal of this culture. However, the data seems to suggest that most of the young adults moving to new places need specifically social support from their equals and intimates during the critical phase of their life in the beginning of studies.
-
(2021)Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten varhaiskasvatuksen opettajien mukaan lasten yksinäisyys ja ulkopuolisuus näyttäytyy varhaiskasvatuksen arjessa ja kuinka niitä voidaan ehkäistä. Lasten kohtaamaa yksinäisyyttä on tutkittu jonkin verran lasten näkökulmasta, haastattelemalla ja havainnoimalla lapsia. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tutkiminen on kuitenkin suhteellisen nuorta tai puuttuu lähes täysin. Yksinäisyys ja ulkopuolisuus ovat tutkimusten mukaan hyvin yksilöllisiä kokemuksia ja vaikuttaa hyvinvoinnin jokaiseen osa-alueeseen. Tässä tutkielmassa pääkäsitteinä ovat varhaiskasvatus, yksinäisyys ja ulkopuolisuus. Tutkielman tavoitteena on antaa alan kasvattajille lisää tietoa tästä ilmiöstä sekä mahdollisia apuvälineitä siihen, miten yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta voidaan ehkäistä. Menetelmät. Aineistona toimi neljän varhaiskasvatuksen opettajan haastattelut. Opettajien haastattelut toteutettiin puhelimen välityksellä marraskuun 2020 aikana. Opettajat työskentelivät eri puolella Suomea, eri ikäisten lasten parissa. Haastateltavat on löydetty pääosin Facebookista, varhaiskasvattajille suunnatusta ryhmästä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen. Analyysin tekeminen eteni seuraavien vaiheiden kautta: haastattelujen litterointi, koodaus, luokittelu ja teemoittelu sekä lopullinen pohdinta ja analyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella yksinäisyys ja ulkopuolisuus on täysin yksilöllinen kokemus, jokainen kokee sen eri tavalla. Aineistosta nousi esiin, että yksinäisyys ja ulkopuolisuus näyttäytyy päiväkodin arjessa monin eri tavoin. Opettajat mainitsivat tähän muun muassa vetäytyvän lapsen, heikot kielelliset taidot sekä lapsen perhetaustan. Keinoiksi yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden ehkäisemiseen mainittiin muun muassa havainnointi, pienryhmätoiminta, oman opettajuuden tarkasteleminen sekä kaikki osaksi yhteisöä -periaate. Jo varhain aloitettu työ yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden ennaltaehkäisemiseksi takaa monelle lapselle paremman tulevaisuuden.
-
(2022)Yksinäisyys voi koskettaa yhtä voimakkaasti kaikenikäisiä ihmisiä elämän eri vaiheissa. Myös alakouluissa on yksinäiseksi itsensä kokevia oppilaita, joiden määrää ei ole saatu vähennettyä viime vuosien aikana. Tässä tutkimuksessa etsitään keinoja puuttua oppilaiden yksinäisyyteen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tarkastella opettajan roolia oppilaan yksinäisyydessä ja löytää keinoja yksinäisyyden vähentämiseksi. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui suomalaista ja ulkomaista yksinäisyyttä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseen pyrittiin valitsemaan alakouluikäisiä koskevaa kirjallisuutta, mutta kohderyhmää käsittelevän tutkimuksen vähäisestä määrästä johtuen tutkimukseen otettiin aineistoa myös valitun ikäryhmän ulkopuolelta. Tutkimuksessa huomattiin, että opettaja-oppilassuhteen laadulla on yhteys oppilaan kokemaan yksinäisyyteen. Erityisesti läheisen, luotettavan, avuliaan ja ymmärtäväisen pedagogisen suhteen havaittiin olevan yhteydessä alhaisempaan yksinäisyyden määrään. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin neljä menetelmää puuttua yksinäisyyteen, joista erityisesti oppilaan sosiokognitiivisten ja sosiaalisten taitojen harjoittelemisen, oppilaan sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin pääsemisen tukemisen sekä ryhmän sosiaalisen tuen kasvattamisen havaittiin olevan menetelmiä, joiden sisällyttäminen sellaisenaan koulujen toimintaan voisi olla mahdollista. Tämä tutkimus suosittelee aiempien tutkimusten rinnalla sekä lisäämään kouluihin kohdistuvaa yksinäisyystutkimusta että kouluja osallistumaan yksinäisyyden vähentämiseen tämänhetkistä tutkittua tietoa hyödyntäen.
-
(2019)The aim of this study was to find out the children’s views of loneliness. According to the research literature, loneliness is a negative psychic state. The mental condition may be due to quantitative or qualitative shortcomings in relationships. The feelings of loneliness may appear on the basis either of the lack of social relationships or quality. In childhood the social and emotional sides are seen as the same thing. Although children’s development influences their understanding of loneliness, it has been found that children under school age have developed emotions enough to understand what loneliness means. It has been suggested that the loneliness in childhood will develop through a social status. That leads to the fact that the child has less choice in friends. This affects the quality of friendships, which again leads to feelings of dissatisfaction and thus affects the feeling of loneliness. The feelings of loneliness in early childhood can have an impact on the child's development. It has been suggested that at the latest at school age they begin to show signs of depression and negative self-evaluation. The earlier the loneliness begins, the more challenging it is to intervene. The results of the research can deepen the understanding of loneliness among early childhood teachers and develop knowledge skills to prevent loneliness. 11 5-6 year old children participated in the study from one kindergarten in Helsinki. The material was collected using triangulation method, interviewing and observing children. The interview and observation were carried out in the kindergarten. Interviews were conducted as individual interviews. The observation was used to support the study, because I wanted the interview to be as natural as possible. Finally, the material was analyzed using content analysis. The results of the study were divided into three parts based on the questions and the results. In the study, three different themes related to loneliness emerged, which were related to parents and social relationships, the feeling of loneliness and the differences between lonely and being alone. Based on the results, the majority of the interviewees did not see difference between loneliness and being alone, they were the same thing. Loneliness was also associated with attachment relationships. Interviews revealed that loneliness was clearly seen as a negative emotional state. It is impossible for an outsider to know this and it requires the teachers to be present.
-
(2017)Selective mutism is a rare childhood disorder that is characterised by the persistent failure to speak in select social settings (e.g. at school) despite the ability to speak in other, more familiar settings. There is a strong link between selective mutism and anxiety. Speech is a natural part of everyday social interaction and thus staying silent may interfere the social and emotional development and peer relations of a child. The lack of peer relationships and feelings of loneliness are harmful for the socio-emotional well-being of children. The purpose of this study was to explore social interaction and peer relations of children with selective mutism. The possible feelings of loneliness and peer victimization were also explored. There has been little previous research on the social impact of selective mutism. The study was conducted as an integrative literature review. The data were compiled of five research articles that differed from each other in their study designs and methods. This review compiled and synthesized international study results focusing on core issues to answer to the research question. Results from the study show that social skills of children with selective mutism were significantly deficient in comparison to controls. The failure to speak made it difficult to make friends, socialise and join in activities with others. Some children with selective mutism had experienced feelings of loneliness and isolation. Based on the results of this study, selective mutism negatively affects the social interaction.
-
(2024)Tämä tutkielma käsittelee varhaiskasvatusikäisten lasten yksinäisyyttä varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata tutkimuskysymyksiin siitä, millaisia näkemyksiä varhaiskasvatuksen opettajilla on lasten yksinäisyydestä, millaisissa tilanteissa yksinäisyyttä esiintyy opettajien näkökulmasta ja miten yksinäisen lapsen osallisuutta tuetaan. Tutkimusta varhaiskasvatusikäisten lasten yksinäisyydestä on tehty vähän, jonka vuoksi tutkielman aiheen merkitys korostuu. Aiheesta on tehty enemmän tutkimusta esimerkiksi isompien lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäisemisestä ja osallisuuden vaikutuksesta ehkäisemiseen. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, keräämällä tietoa varhaiskasvatuksen opettajilta. Aineisto kerättiin helmikuun 2024 aikana kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeseen vastasi viisitoista varhaiskasvatuksen opettajaa, joiden työkokemus vaihteli 3–11 vuoden välillä. Tutkimustulosten perusteella yksinäisyyttä esiintyi varsinkin silloin, kun lapsen sosiaaliset taidot eivät olleet kehittyneet ikätason mukaisesti. Yksinäisyyttä esiintyi eniten vapaan leikin aikana. Yksinäisyys näkyi lapsen kaveritaitojen puutteena sekä leikkiin sitoutumisen vaikeutena. Yksinäisen lapsen osallisuutta tuettiin vaihtelevasti. Osallisuutta tuettiin muun muassa aikuisen tuella ja läsnäololla leikkitilanteissa.
-
(2023)Tavoitteet. Yksinäisyyden vaikutuksia varhaiskasvatusikäisiin lapsiin tutkitaan ja tunnistetaan yhä useammin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että toistavat yksinäisyyden kokemukset aiheuttavat lapselle ahdistusta ja epämiellyttävää oloa. Yksinäisyyden tunnistaminen ja katkaiseminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Tässä tutkimuksessa keskitytään tutkimaan yksinäisyyden monia puolia ja erilaisia keinoja puuttua siihen. Varhaiskasvatuksessa käytetään lastenkirjoja monipuolisesti. Lastenkirjojen avulla lapsille voidaan esitellä erilaisia teemoja, sekä antaa malleja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Tutkimuksessa tutkitaan yksinäisyyttä käsitteleviä lasten kuvakirjoja. Tutkimuksessa selvitetään, miten yksinäisyyttä kuvaillaan kuvakirjoissa ja millaisia ratkaisuja sen poistamiseksi esitellään. Menetelmät. Tämän tutkimuksen analysointitapana on aineistolähteinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineistoksi on valikoitunut kokoelma yksinäisyyttä käsitteleviä lasten kuvakirjoja. Kirjaston henkilökunta keräsi yhdeksän yksinäisyyttä käsittelevää lasten kuvakirjaa, joiden alkuperäinen kieli on suomi ja julkaisuvuosi aikaisintaan 2010-luku. Lastenkirjoista tutkin miten yksinäisyyttä käsitellään ja millaisia ratkaisuja sen ratkaisemiseksi esitetään. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimissani kuvakirjoissa esiteltiin erilaisia syitä yksinäisyyden taustalla ja sen ratkaisemiseksi. Syyt yksinäisyyteen vaihtelivat ja se johtui harvoin vain yhdestä asiasta. Yksinäisyyden syitä kuvailtiin totuudenmukaisesti, kun syyksi nostettiin esimerkiksi syrjintä, oma epävarmuus ja heikko itsetunto. Ratkaisussa painottui oman aktiivisuuden lisäksi ulkopuolinen apu. Yksinäisyyden ratkaisussa korostui ystävyyssuhteiden merkitys, joka kuvailtiin aina tärkeäksi kokemukseksi.
Now showing items 1-8 of 8