Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "yleisopetus"

Sort by: Order: Results:

  • Pimiä, Hilla (2018)
    Goal. The most important subject in this study is integration. Integration is very current issue, which is why I think it is very important to study this topic. More and more special needs stu-dents are integrated into mainstream education, especially into the visual arts and therefore I wanted to address this topic in this study. Integration has seen in a very different light from different positions and that is why I was also personally interested in this topic. In this study, I looked at visual arts education from the point of view of special needs students and their teachers. This study researched special needs students’ visual art education integrated into the mainstream education. My literature review researches studies done from teachers’ point of view and analyses what kind of visual art education is in the class with integrated special needs students. The study also analyses the teachers’ capabilities to meet and teach special needs students in the mainstream classroom. Methods. This study has been made descriptive literature review. The literature of this study is articles and studies about the visual arts education of special needs students in general education, integration and the ability of teachers to differentiate their teaching. The literature I used in this study is Finnish studies and articles. Results and conclusion. In the results of the research, the focus was on the integration of special students into visual arts in positive aspects but also on the negative aspects. Visual art was seen as a place to grow as a person, an opportunity for peer learning and to increase the appreciation of diversity. Challenges were seen, for example, in the great differences be-tween pupils in skills. The teachers had several different ways to meet and teach special needs students. The most important thing was knowing the students as individuals, and the teachers had several concrete ways of differentiating. The results of the research also high-lighted the great differences in the skills of teacher students and the working teachers to face special needs students. Unlike students, teachers were able to describe many concrete ways.
  • Peti-Peti, Kiese (2020)
    Tavoitteet. Jokaisella oppilaalla on oikeus kehittää omaa äidinkieltään. Oppilaan oman äidinkielen kehittäminen tukee myös toisen kielen oppimista. Oman äidinkielen kehittyminen vaatii kuitenkin tukitoimia ja tilaisuuksia käyttää kieltä. Vieraskielisillä lapsilla ei monesti ole mahdollisuutta käydä koulua omalla äidinkielellään. Suomalainen koulujärjestelmä pyrkii tukemaan vieraskielisten oppilaiden kielellistä kehitystä järjestämällä oman äidinkielen opetusta. Suuri osa oppilaista jää kuitenkin ilman kyseistä opetusta, mikä korostaa yleisopetuksessa annettavan oman äidinkielen ja monikielisyyden tukemisen roolia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata 2010-luvulla tehtyjen tutkimusten perusteella, miten vieraskielisten oppilaiden omia äidinkieliä tuetaan yleisopetuksessa Suomessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kokonaiskuva aiheesta muodostettiin tarkastelemalla 2010-luvulla tehtyä tutkimuskirjallisuutta ja erittelemällä tutkimuksista esiin nousevia teemoja. Aineiston hankintaan käytettiin Finna, Google Scholar, Helda sekä Helka sivustojen hakuportaaleja, ja asiasanoiksi valittiin muodot ”monikielisyys”, ”monikiel*”, ”koulu”, ”peruskoulu”, ”kielikasvatus”, ”oma äidinkieli”, ”multilingualism”, ”school” ja ”Finland”. Tutkimukseen valikoitui neljä tutkimusartikkelia tai -raporttia ja viisi pro gradu -tutkielmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Oppilaiden omia äidinkieliä hyödynnettiin yleisopetuksessa niukasti ja suomen kielen asemaa koulukielenä korostettiin. Opettajat toivat kuitenkin esille monipuolisia tapoja huomioida oppilaiden omia äidinkieliä esimerkiksi toivottamalla hyvää ruokahalua luokassa puhutuilla kielillä. Opettajilla oli eriävät näkemykset siitä, saako omaa äidinkieltä ylipäätään käyttää oppitunneilla – osa salli sen mutta osa halusi rajata muut kuin koulukielen kokonaan luokkahuoneiden ulkopuolelle. Tutkimusten perusteella oppilaiden oman äidinkielen tukemista yleisopetuksessa hankaloitti muun muassa liian vähäinen taustatieto oppilaiden monikielisyydestä, rajalliset resurssit ja opettajien kielteiset uskomukset. Opettajat kokivat saaneensa liian vähän koulutusta vieraskielisten oppilaiden opettamisesta.
  • Kauttu, Jenni (2022)
    Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millaisia tutkimuksia Self-Regulated Strategy Development -mallin eli SRSD-mallin käytöstä peruskouluikäisten kirjoittamisen opetuksessa on toteutettu ja millaisia tuloksia tutkimuksista on saatu. Eri meta-analyyseissä on havaittu mallin käytöllä olevan positiivinen vaikutus kirjoittamisen oppimiseen erilaisilla ja eri-ikäisillä oppijoilla. Tässä tutkielmassa kartoitetaan toimivia keinoja, joilla opettajat voivat tukea peruskouluikäisten oppilaiden kehittymistä kirjoittajina. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, joten aineiston koontia ohjasivat tarkat kriteerit. Sisään- ja poissulkukriteereitä vasten tarkasteltuna kirjallisuuskatsaukseni aineistoksi valikoitui 10 kansainvälistä vertaisarvioitua alkuperäistutkimusartikkelia, joissa tutkittiin SRSD-mallin interventioita peruskouluikäisten kirjoittamisen opetuksessa. Yhtenä sisäänottokriteerinä oli myös, että opetuksesta vastasi oppilaiden oma opettaja ja opetus koski yleisopetuksen ryhmiä. Aineiston hakuun käytin ERIC ja EBSCO -tietokantoja. Aineiston analyysi pohjautui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Tutkielman tulosten mukaan SRSD-mallin avulla opetettiin peruskouluikäisille pääsääntöisesti vaikuttavia tekstilajeja, mutta myös opiskeluesseen ja kertomuksen kirjoittamista. Mallin käyttö oli yhteyksissä erityisesti parantuneeseen tekstin laatuun ja tekstin sisältämien genretyypillisten piirteiden määrän kasvuun, kun taas vaikutus tekstien sanamäärään ei ollut yksiselitteinen. Katsaukseen valikoituneiden artikkeleiden perusteella SRSD-mallin käytöllä näyttää olevan enimmäkseen myönteinen vaikutus kirjoitustaitojen kehittymiseen. Vaikuttaa siltä, että SRSD-malli on sovellettavissa muillekin kielille kuin englanniksi. Mallia voisi hyödyntää kirjoittamisen opetukseen myös suomalaisessa peruskoulussa.