Browsing by Subject "yliopisto"

The point of interest to this thesis is university studies and the impact they have on future employ- ment and societal status. Previous research has shown, that the meaning of education has changed in relation to employment. Nowadays, to be competitive in search of an employment one must educate oneself continuously. In this thesis I analyse the meanings given by university students to their stud- ies and the societal impact they have. I analyse my topic with the concepts of neoliberalism, cognitive capitalism and human capital. I consider neoliberalism as a zeitgeist that affects societal and personal activity. Knowledge and skills (human capital) are being collected for personal benefit. This could be described as a new form of capitalism, otherwise called cognitive capitalism. Four university students have been interviewed for this research. Discourse analysis has been used to examine the material from semi-structured interviews. University studies formed to bare great meaning, but didn’t guarantee an employment. Along with studies, students made all sorts of other activities, with which to prove to be an active citizen. This was often done to the detriment of one’s own wellbeing. It could also be read from the material, that the possibility for the collection of skills and knowledge was not equal in society. Education appeared to have an influence on inequality.

Yliopisto on valkonormatiivinen instituutio, jossa historialliset eriarvoisuutta ylläpitävät raken- teet ovat edelleen vahvasti läsnä. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää miten ja millaisena valkonormatiivisuus esiintyy yliopistoissa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Stuart Hallin kulttuurisen identiteetin teoria sekä Robert Milesin rodullistamisen teoria. Tutki- muskysymykseni ovat seuraavat: 1. Miten ja millaisina tekoina valkonormatiivisuus näyttäytyy yliopistoissa tutkimuskirjallisuuden perusteella? 2. Miten valkonormatiivisuus on vaikuttanut ei-valkoisten kokemuksiin yliopistokulttuurista? Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto muodostui yhdeksästä tie- teellisestä tutkimusartikkelista. Yhtä artikkelia lukuun ottamatta kaikki olivat englanninkielisiä ja löytyivät Google Scholar -tietokannasta. Analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia ja erityisesti teemoittelua. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että yliopistoissa vallitsee selkeä valkoisuuden normi, jossa val- koiset opiskelijat ja henkilökunta ovat yliedustettuina. Korkeakoulujen markkinoinnissa koros- tettiin usein kansainvälisyyttä, mutta kuvamateriaalissa näkyivät pääasiassa nuoret valkoiset naiset. Tuloksien mukaan valkoisuus nähtiin yliopistossa neutraalina ja normaalina, jolloin ei- valkoiset opiskelijat olivat jotain ”muuta”. Kyseinen kategorisointi ja toiseuttaminen aiheutti syrjintää sekä vähättelyä. Ei-valkoiset opiskelijat sekä henkilökunta kokivat jatkuvasti toiseu- den tunteita ja kohtasivat rasismia niin avoimena syrjintänä kuin mikroaggressioina arkipäi- väisissä tilanteissa. Lisäksi tuloksista selvisi, että yliopiston johdon monimuotoisuus- ja anti- rasismipuheet eivät konkretisoidu toimiksi, jättäen vastuun rasismia vastaan taistelemisesta ei-valkoisten opiskelijoiden harteille. Aineistoa tutkiessani tunnistin tutkimustuloksissa toistu- via ja yhteneviä aiheita ja käsitteitä, jotka jaoittelin kuuteen eri teemaan: valkoisuuden normi, toiseus ja ekskluusio, piilorasismi, hypernäkyvyys, ei-valkoisten ääni ja antirasistisen toimin- nan vähäisyys. Tutkimukseni paljastaa, kuinka valkoisuus on vallitseva normi yliopistoissa, vaikuttaen opiskelijoiden ja henkilökunnan kokemuksiin sekä yliopistokulttuuriin, mikä herät- tää epäilyksiä yliopistojen todellisesta sitoutumisesta monimuotoisuuden edistämiseen ja an- tirasistiseen toimintaan.