Browsing by Subject "ympäristökuorma"

Aiempien tutkimuksien mukaan kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrä on kolmannes kaikesta maapallolla syntyvästä ruoan ja ruokahävikin aiheuttamasta ympäristökuormasta. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle kotitalousjätteiden kokonaisuudesta, koska ruokahävikin osuus kotitalousjätteisiin kuuluvassa biojätteessä on suuri. Ruokahävikkiä syntyy Suomessa keskimäärin noin 23 kiloa asukasta kohden vuosittain ja se koostuu aiempien tutkimusten pe-rusteella suurimmalta osin kasviksista, kotona valmistetusta ruoasta, maidosta ja maitotuot-teista sekä leivästä ja viljavalmisteista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin ku-vailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen keskiössä oli ruokahävikin syntyä aiheuttavat ja estävät tekijät sekä ruokahävikin vaikutukset ekologisesta ja ekonomisesta näkökulmasta. Tutkittava aineisto koottiin käyttämällä monipuolisia avainsanoja, joiden avulla etsittiin teoksia, tutkimuksia ja artikkeleita hakupalveluista, kuten Google Scholarista, Helmetistä ja Helkasta. Tutkimukseen valittiin kattavasti niin suomalaisia kuin kansainvälisiä tutkimuksia tarkastelta-vasta ilmiöstä, joiden avulla muodostettiin synteesi vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Ruokahävikin syntyyn vaikuttavat liiallinen ruoan ostaminen sekä liian suuret pakkauskoot. Nämä puolestaan aiheuttavat ruoan pilaantumista, homehtumista tai kuivettumista. Ruokahä-vikin vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi tutkimustuloksissa nousee keskeisesti esille kaksi asiaa: biojätteen lajittelu sekä niiden elintarvikkeiden ostamatta jättäminen, joita yleisimmin päätyvät hävikiksi. Ekonomisesta ja ekologisesta näkökulmasta ruokahävikki aiheuttaa ympä-ristölle ja kuluttajien kukkarolle ylimääräistä kuormaa. Ruokahävikin syntymistä kotitalouksis-sa voidaan vähentää yksinkertaisin arjen teoin, kuten ostoslistan tekeminen tai kaappien tar-kastaminen säännöllisesti, jotta ympäristön ja oman kukkaron rasite saataisiin pienemmäksi. Jatkotutkimusaiheena ruokahävikkiä voitaisiin tutkia ruoan arvostuksen tai syömäkelpoisuu-den näkökulmasta tai tutkia millaisia yläkouluikäisten käsitykset ovat ruokahävikistä, sen syn-nystä ja ehkäisevistä tekijöistä.