Browsing by Subject "ympäristö- ja luontokasvatus"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsityksiä lasten ympäristöahdistuksesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä varhaiskasvatuksessa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalaiset kouluikäiset lapset ja nuoret ovat olleet varsin ahdistuneita ympäristöasioista. Lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeää ja siihen vaikuttavia tekijöitä tulisi kartoittaa. Varhaiskasvatusikäisillä lapsilla ilmiön esiintymistä ei ole vielä kuitenkaan tutkittu. Mielestäni ympäristöahdistusta ja sen muodostumista tulisi tutkia jo varhaiskasvatuksesta lähtien, sillä onhan lasten varhaisvuosilla suuri merkitys lasten kehityksen kulkuun. Varhaiskasvatuksessa on hyvä mahdollisuus ohjata ja ennaltaehkäistä monien elämään negatiivisesti vaikuttavien asioiden muodostumista. Tutkimuksen aineisto on kerätty Helsingin yliopiston e-lomakkeen avulla. Lomake koostui viidestä avoimesta kysymyksestä. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui ympäristö- ja luontokasvatusta painottavat varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Päädyin tähän kohderyhmään, sillä uskon heidän omaavan parhaimman käsityksen lasten ympäristöön liittyvistä tunteista. Lomake jaettiin facebookin ”Vihreä lippu – Grön flagg” -ryhmässä, joka on tarkoitettu Vihreä lippu- toimintaa toteuttavien päiväkotien sekä koulujen henkilökunnalle. Vihreä lippu on lapsille ja nuorille tarkoitettu kestävän kehityksen ohjelma. Vastauksia kertyi yhteensä 16 kappaletta ja vastaajista kaikki kertoivat toteuttavansa ryhmässään Vihreä lippu -toimintaa. Kyseessä on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella vastaajien käsitykset varhaiskasvatusikäisten lasten ympäristöahdistuksesta olivat melko yhteneväisiä. Vastaajat tiedostivat ympäristöahdistuksen ilmiönä ja näkivät sen mahdollisena uhkana. Moni vastaajista mainitsi huomanneensa ahdistuneisuutta esimerkiksi kouluikäi- sillä lapsilla. Pienemmillä lapsilla ei toistaiseksi oltu havaittu varsinaista ympäristöahdistusta, mutta vastausten mukaan lapsista voi kuitenkin selkeästi huomata ympäristöstä huolehtimista ja välittämistä. Vastaajat kertoivat, että lapset ovat muun muassa kiinnostuneita ympäristöön liittyvistä asioista ja pyrkivät toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti. Vastaajat nostivat esiin erilaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ympäristöahdistuksen muodostumiseen. Vastauksissa muun muassa mainittiin, että ahdistusta todennäköisesti muodostuu, mikäli asioista ei selitetä lapsen ikätason mukaisesti ja luodaan ympäristöongelmista uhkakuvia. Vastaajien mukaan yksi tärkeimpiä tekijöitä ympäristöahdistuksen ehkäisyssä on lasten tietoisuus omista vaikututusmahdollisuuksistaan ympäristön hyväksi. Positiivisuutta ja toivon ilmapiirin luomista pidettiin tärkeänä. Lisäksi vastaajat mainitsivat, että ongelmien sijaan tulisi toiminnassa ensisijaisesti keskittyä luonnon kunnioittamiseen- sekä lasten luontosuhteen vahvistamiseen. Tuloksista voi päätellä, että vastaajien käsitysten mukaan varhaiskasvatuksen toiminnalla on todennäköisesti jonkinlaista vaikutusta ympäristöahdistuksen muodostumiseen. Vastausten perusteella kaikki riippuu pitkälti siitä, miten asiat lapsille esittää. Mielestäni ilmiön muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä tulisi olla ehdottomasti enemmän tutkimusta. Tuoreen tutkimustiedon valossa koulun- ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalla olisi todennäköisesti myös paremmat valmiudet käsitellä mahdollisia ympäristöahdistuksen tuntemuksia lasten ja nuorten kanssa.