Browsing by Subject "masennus"

Syöpäsairaudet ovat yleisin kuolinsyy maailmassa, ja parantumattomaan syöpään liittyy usein potilaan elämänlaatua merkittävästi haittaavaa ahdistus- ja masennusoireilua. Usein tähän psyykkiseen ahdinkoon liittyy eksistentiaalista kärsimystä, joka juontuu esimerkiksi kuolemanpelosta, elämän merkityksettömäksi kokemisesta, yksinäisyydestä ja toivottomuudesta. Psykedeeliavusteisia hoitomuotoja pidetään yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena osana palliatiivista hoitoa syöpäsairailla, sillä psykedeelien tuottamiin tajunnantilan ja kognition muutoksiin sekä henkisiin kokemuksiin on liitetty eksistentiaalisen kärsimyksen vähenemistä ja elämän merkitykselliseksi kokemisen lisääntymistä. Klassisten psykedeelien kentältä erityisesti psilosybiini on herättänyt lääketieteellistä kiinnostusta, sillä sitä on käytetty vuosituhansien ajan eri ihmisyhteisöissä sakramentaalisiin ja parantaviin tarkoituksiin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, miten psilosybiini on yhteydessä ahdistuksen ja masennuksen vähenemiseen syöpäsairailla potilailla. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista aineistohakua Scopus- ja Web of Science -tietokannoista. Mukaan valikoitui viisi yksittäistä tutkimusta, joista neljässä tutkittiin syöpää sairastavien henkilöiden masennus- ja ahdistusoireiden muutosta suhteessa psilosybiinin nauttimiseen kontrolloidussa tutkimusympäristössä. Viides tutkimus on seurantatutkimus yhdelle edellä mainituista kokeellisista tutkimuksista. Tutkimusten valintakriteerinä oli, että koehenkilöiden ahdistusta ja masennusta oli mitattu jollakin kvantitatiivisella menetelmällä ja että tutkimus oli julkaistu vuoden 2000 jälkeen. Tämän katsauksen tulokset osoittivat, että psilosybiini yhdessä kokemukseen valmistelevien ja sitä integroivien tapaamisten kanssa tuottaa merkittävää ahdistuksen ja masennuksen vähenemistä. Koehenkilöt arvioivat psilosybiinikokemukset itselleen merkityksellisiksi ja luonteeltaan henkisiksi. Muutokset olivat myös ajassa pysyviä. Psilosybiinin tuottamilla mystisillä kokemuksilla löydettiin myös olevan medioiva rooli psilosybiinin tuottamien positiivisten vaikutusten välittymisessä, vaikka yhteys ei ollutkaan enää 4,5 vuoden seurantajakson päättyessä tilastollisesti merkitsevä. Tämä katsaus antaa viitteitä siitä, että psilosybiinillä on potentiaalia syöpäsairaiden potilaiden masennus- ja ahdistusoireilun vähentämisessä sekä elämänlaadun parantamisessa osana palliatiivista hoitoa. Psilosybiinin vaikutusmekanismeiksi ahdistus- ja masennusoireilun vähentämisessä on ehdotettu henkisyyden kokemuksia sekä juurtuneiden ajattelu- ja käyttäytymismallien muuttumista, mutta varmuutta ei toistaiseksi ole. Tähän katsaukseen valittujen tutkimusartikkelien osalta rajoitteisiin lukeutuu mahdollisesti vinoutunut otos, jossa lähtötason kiinnostus psykedeeleihin voi olla valtaväestöä suurempi, sekä keskusteluhoidon ja psilosybiinin yhteisvaikutus, jota ei voitu vakioida. Tulevaisuudessa tarvitaan jatkotutkimuksia entistä kattavammalla otannalla tulosten vahvistamiseksi sekä laadullista tutkimusta psilosybiinin vaikutusmekanismien tarkemmaksi ymmärtämiseksi.

Objective The aim of this bachelor thesis is to investigate how duration of psychotherapy affects it´s outcome when treating adults with unipolar depression. So far the scientific evidence in this matter has been patchy: very few meta-analyses or systematic reviews have been published and thus there is no clear consensus in the field. Methods This bachelor thesis was carried out as a literature meta review. Effectiveness studies of both short and long term psychotherapies were included, along with studies that focus specifically on the length of therapy. There were two inclusion criteria for the studies: at least half of the subjects were required to have unipolar depression as their main psychiatric problem, and no specialty groups – such as pregnant women or ethnical minorities – were allowed as a main sample. Results and implications Among short term (1-20 sessions) psychotherapies, scientific evidence for optimal therapy duration is conflicting. It is, however, safe to say that the shortest (1-3 sessions) psychotherapies are the least effective therapeutic interventions of all kinds. Change during psychotherapy was roughly linear across all studies and initial symptom severity did not correlate significantly with optimal length of psychotherapy. Long psychotherapies of over 100 sessions proved to be the most effective. However, there are only few effectiveness studies investigating long-term psychotherapies and the methodology of those studies is not only varied but often quite lenient. Therefore it is dubious to compare short- and long-term psychotherapies and these results should be taken as preliminary remarks. There are practically no studies investigating medium long (20-100 sessions) psychotherapies. Given the scientific evidence, psychotherapeutic guidelines in Finland seem rather weird. In Finland, most therapies last 100-200 sessions, although good quality studies supporting these kinds of treatments are still sparse. On the other hand, short term psychotherapies are still rather rare in Finland despite firm scientific evidence suggesting their high utility in everyday clinical practice.

Tavoitteet. Tämän katsauksen tavoitteena on jäsentää tutkimuskirjallisuutta, jossa käsitellään mielialan ja masennuksen yhteyttä suoliston mikrobiomiin. Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, joka ilmenee eriasteisena mielialan laskuna tai kiinnostuksen ja mielihyvän puutteena sellaisiin asioihin liittyen, jotka ovat ennen olleet palkitsevia. Suoli-aivoakseli mahdollistaa aivojen ja suoliston välisen kaksisuuntaisen viestinnän. Tätä yhteyttä moduloivia väyliä ovat endokriinisen järjestelmän hormonit, immuunijärjestelmä ja hermostolliset väylät. Lisäksi katsauksessa käydään läpi probioottien ja mielialan yhteyteen liittyvää tutkimusnäyttöä. Menetelmät. Kirjallisuushaut tehtiin syys-, loka-, marras- ja joulukuun aikana 2022 Google Scholar-, Ovid Medline- ja Scopus -tietokannoista. Hakusanoina hyödynnettiin termejä “gut microbiome”, “probiotic”, “mood” ja “depression”. Mukaan otettiin vain englanninkielisiä artikkeleita. Katsauksessa käsitellään mielialan ja mikrobiomin yhteyttä aikuisilla. Johtopäätökset. Alentunut mieliala vaikuttaa tutkimusten mukaan suoliston bakteerikantaan tyypillisesti niin, että mikrobiomin monimuotoisuus kapenee. Eri tutkimuksissa suoliston bakteerikannan ja mielialan yhteyden selittämisessä painotetaan vuoroin immuunijärjestelmän, vagushermon tai endokriinisen järjestelmän roolia mikrobiomissa tai mielialassa havaittujen muutosten selittämisessä. Vaikutusväylästä riippumatta useimmissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa on havaittu lupaavaa näyttöä probioottien myönteisistä vaikutuksista mielialaan. Myös esimerkiksi ulosteensiirtojen avulla toteutettavilla mikrobiomisiirroilla on havaittu olevan mielialaa kohentavia vaikutuksia. Kliinisissä tutkimuksissa psykiatrisista häiriöistä kärsivillä potilailla on useimmiten muita lääkityksiä ja hoitomuotoja, jotka voivat sekoittaa tutkimustuloksia. Lisätietoa tarvitaan probioottien mahdollisista interaktiovaikutuksista masennusoireiden hoidossa käytettävien lääkitysten, psykoterapian tai muiden hoitomuotojen kanssa.

Tiivistelmä: Tavoitteet. Katsauksen tavoitteena oli koota tietoa serotoniinin ja masennuksen yhteydestä. Katsauksessa käsiteltiin masennuksen lääkkeellistä hoitoa erityisesti SSRI-lääkkeillä, koska niitä suositellaan ensilääkkeeksi masennuksen hoitoon ja ne ovat yksiä määrätyimmistä lääkkeistä maailmanlaajuisesti. Lisäksi selvitettiin stressin, inflammaation ja dopamiinin yhteyttä masennukseen. Katsauksessa kuvataan masennusta, sen oireita sekä lääkkeellistä hoitoa. Lääkehoidon neurologisia vaikutusmekanismeja käsitellään suhteessa serotoniinihypoteesiin. Lääkehoidon tehokkuutta ja hoitovasteeseen liittyvää viivettä tarkastellaan tarpeellisina lisätutkimuksen kohteina. Menetelmät. Katsauksen lähteet haettiin Google Scholar- hakupalvelusta käyttäen avainsanoja, kuten ”depression”, ”serotonin hypothesis”, ”serotonin receptors” ja ”SSRI”. Lisäksi hyödynnettiin jo löytyneiden lähteiden lähdeluetteloita. Kyseessä ei ole systemaattinen katsaus. Tulokset ja johtopäätökset. Masennusta aiheuttavia ja sille altistavia tekijöitä tulisi tutkia enemmän. Serotoniinin ja masennuksen yhteys vaihtelee tutkimuksittain, ja tulosten kontekstissa masennuslääkkeiden käyttöä tarkastellaan eri tavoilla. Masennuksen lääkehoito ei tehoa kaikille masentuneille, ja sen tehokkuutta pyritään lisäämään. Tulevaisuudessa masentuneen lääkehoitoa voitaisiin personoida biomarkkereiden avulla. Masennuksen hoidossa on tärkeää yhdistää lääkkeellinen ja terapeuttinen hoito, sekä muovata masentuneen elinympäristöä mielenterveyttä tukevaksi.

Objective. Executive functions are involved in regulating human behavior and thinking. They are based on three core functions: inhibition, working memory and cognitive flexibility. Inhibition suppresses automatic and harmful responses, working memory manages information held in mind, and cognitive flexibility is needed when adjusting one’s behaviour to fit the current situation. Many psychiatric ilnesses are associated with deficits in executive functions, and it has been proposed that poor executive functioning might be a transdiagnostic risk factor for mental disorders. Depression is characterized by biased information processing and difficulties with emotion regulation, which in turn are associated with both onset and maintenance of the disease. The aim of this literature rewiev is to examine executive function deficits related to depression, the relationships between these deficits and emotion regulation, and possible brain abnormalities associated with impaired execuive functioning and emotion regulation difficulties found in patients with major depression. Methods. Studies were collected from PsycINFO-, PubMed-, Medline- and Google Scholar- databases. The headwords used were ”major depression” paired with ”executive function”, ”cognitive impairment”, ”inhibition”, ”working memory”, ”updating”, ”cognitive flexibility”, ”set shifting”, and ”emotion regulation”. Neural correlates were searched by adding the term ”neural correlates” to the previous searches. Results and conclusion. Studies presented in this rewiev found that patients with depression had poorer performance in tasks used to measure executive functions compared to healthy controls. Deficits were evident in all of the three core functions, but deficits in inhibition seemed to be greater than deficits in other processes. Performance in tasks requiring emotional processing was also impaired, and poor executive functioning correlated with the use of maladaptive emotion regulation strategies. Brain imaging studies found that depressed patients exhibited less activation in brain areas associated with cognitive control. These results support the idea that depression is associated with deficits in executive functions, and these deficits are also involved in emotion regulation difficulties. Most of the studies rewieved were cross-sectional, so conclusions about causal relations cannot be made.

Transgender youth experience extreme gender incongruence: their gender identities differ from their sex assigned at birth. The number of referrals to gender identity research clinics, where the need of gender-affirming care is assessed, has been growing over the past decade across Europe and North America. According to research, depression is more common among transgender adolescents compared to their peers, who do not experience gender incongruence. Psychiatric problems may make deciding whether to begin gender-affirming medical treatments even more difficult for the healthcare personnel. The aim of this review was to examine how depression among transgender youth and the timing of gender-affirming care are related, and if the prevalence of depression will change after gaining access to gender-affirming care. According to the reviewed literature, an earlier access to gender-affirming care may be associated with a smaller prevalence of depression among transgender youth and after approximately a year of gender-affirming care, depressive symptoms are less common. However, the interpretation of these results is limited due to possible selection bias regarding the research material and the scarce amount of literature in general. More research on the subject is needed, so the growing number of referrals to gender-identity examinations can be handled with evidence-based policies that consider the mental health of these vulnerable youth.

Objective. Early onset major depressive disorder is a serious and recurring illness. There is abnormal brain function associated with depression when processing emotional stimuli. However, we do not know how these abnormalities occur in very young children. The aim of this review is to study brain function abnormalities when processing emotional stimuli in depressed pre-schoolers and the stability of these abnormalities in school aged children. Methods. This thesis reviews studies on pre-school major depressive disorder (PO-MDD) and its effects on brain abnormalities when processing emotional stimuli. Also, studies on school aged children with PO-MDD are included to inspect the stability of the abnormalities apparent in PO-MDD. Studies were included in this review, if they assessed children’s depression at least once during the pre-school period, and children were shown emotional stimuli during a functional magnetic resonance imaging. Results and conclusions. Children with PO-MDD had elevated activation in the limbic system and in the cortical areas associated with the processing of emotional stimuli when compared to their healthy peers. This elevated activation did not differ between positive and negative stimuli. Also, school aged children with PO-MDD had enhanced limbic and cortical activation in the areas associated with the processing of emotional stimuli when compared to their healthy peers. This enhanced activation was associated with the negativity of the stimuli. The connection between the PO-MDD and brain abnormalities in school age may be caused by genetic and environmental factors or the PO-MDD induced changes in brain functions. Because the abnormalities in brain function are already visible in pre-school, early intervention plays an important role. By studying the brain abnormalities associated with PO-MDD, we can develop efficient interventions to support the normal development of childrens’ brains and reduce the frequency and severity of future depressive episodes.

Supporting the mental health of refugees and asylum seekers has become even more urgent now that conflict has increased around the world. The crisis in Afghanistan and war in Ukraine, for example, are going to affect the refugee populations arriving to Finland. Mental health professionals are going to encounter refugees in public health care, occupational health care and schools, so it will be vital to understand the needs of these groups. This thesis analyses the mental health characteristics, risk and protective factors and treatment of refugees and asylum seekers. Literature search was conducted on Medline, PsycINFO, PubMed and SCOPUS databases. Current literature that addressed the mental health, behavior or psychosocial treatment of refugees and asylum seekers in the Western world was accepted for the thesis. Some of the key sources were publications that surveyed the wellbeing of immigrants in Finland, published by the Finnish institute for health and welfare. Based on the chosen literature asylum seekers and refugees are more vulnerable to mental health issues than natives and other immigrant groups. There is international consensus that they experience more anxiety, depression and traumatic disorders. Traumatic experiences, issues with social participation, poor legal status, family separation and discrimination are risk factors for the mental health of refugee populations. Communality and social support, on the other hand, are protective factors. Despite the elevated risk, asylum seekers and refugees use the health care system less than natives and they are more likely to receive lighter treatment. Trauma symptoms, cultural differences, knowledge-gap and language barriers can make diagnosis and treatment difficult. Lack of trust in the clinician, interpreter or the Western health care system can also hinder treatment. In addition, there is a significant risk of marginalization in refugee populations. According to clinical research, trauma-based interventions are most effective, but physical activity interventions offer an approachable option for supporting the mental health of refugees and asylum seekers. However, the success of any intervention is highly dependable on the clinician’s cultural awareness and their ability to build a trusting relationship with the client. It is necessary to develop efficient screening tools and interventions for the needs of refugees and pay attention to practitioners’ cultural know-how.

Objectives. Adolescence is a sensitive period during which the incidence of depression and anxiety symptoms increases. These disorders have been shown to significantly deteriorate functioning ability and the quality of life. In order to design supporting actions, it is important to investigate the factors affecting these disorders and their connections. The review presents research data concerning the connection between parenting and adolescents’ internalizing symptoms, and the meaning of emotion regulation in this connection. The aim is to examine whether emotion regulation mediates the connection between parenting and adolescents’ internalizing symptoms. Methods. Literary research was conducted in the PsychINFO-database using following key words: adolescent, parenting, emotion, emotion regulation, emotion dysregulation, internalizing, internalizing symptoms, internalizing problems, depression, anxiety. The bibliographies of the articles found in the literary research were perused and the most relevant articles were chosen. Finally, the studies with samples consisting of people too young for this review were excluded. The final number of the articles in the review was 13. The age of the examinees ranged from 10 to 33 years. Results and conclusions. There was coherent evidence showing that emotion regulation, parenting and adolescents’ internalizing symptoms are strongly linked to each other. Negative parenting and emotion regulation difficulties were clearly connected to increased internalizing symptoms. The research data differed in whether emotion regulation mediates the relationship between parenting and adolescents’ internalizing symptoms or whether there exists a different mechanism, such as the moderating effect. In addition, there were differences in the studies depending on whether depression and anxiety symptoms were measured separately or together as internalizing symptoms. According to the results, it seems that emotion regulation strategies and parenting factors relating to depression and anxiety are different. In the future it will be important to investigate different emotion regulation strategies and parenting factors in a more versatile manner, and to conduct more longitudinal studies instead of using the cross-sectional design. Moreover, it would be important to use mediation analysis in order to examine the mediating mechanism. The result concerning the connections between parenting, adolescents’ emotion regulation and internalizing symptoms seem to refer that it would be important to reduce harmful emotion regulation strategies and teach adaptive strategies in the prevention and intervention for anxiety and depression disorders. Additionally, it could be important to concentrate on parents’ emotion regulation and emotion socialization. Further studies on these types of interventions is needed.