Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Faculty of Medicine

 

Recent Submissions

  • Lehto, Siiri (2024)
    Tavoitteet: Stressin on todettu vaikuttavan aivojen emotionaalisiin ja kognitiivisiin prosesseihin, joilla on merkittävä rooli myös moraalisessa päätöksenteossa. Tätä kautta on mahdollista, että stressi vaikuttaa siihen, millaisia moraalisia päätöksiä ihmiset tekevät. Moraalipäätöksillä voi olla suuria vaikutuksia niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla, joten niiden välinen yhteys on sekä kiinnostava että tärkeä tutkimuskohde. Katsauksen tarkoituksena oli muodostaa käsitys siitä, miten stressi vaikuttaa moraaliseen päätöksentekoon, ja mitkä moderoivat tekijät tätä suhdetta selittävät. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin Terkko Navigatorin kaikista tietokannoista ja Google Scholarista hakusanoilla ”moral judgement/moral decision/moral reasoning/moral dilemma” ja ”stress” sekä olennaisten artikkeleiden lähdeluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusnäytön perusteella stressi vaikuttaa moraaliseen päätöksentekoon taustalla olevien kognitiivisten ja emotionaalisten prosessien kautta. Kun moraalidilemmassa harkitaan uhrausta yleisen edun vuoksi, näyttää stressi lisäävän deontologisia taipumuksia. Lisäksi on alustavaa näyttöä siitä, että stressi lisää altruistisia tekoja arkisemmissa moraalipulmissa. Viitteitä on myös siitä, että sukupuoli, sosiaalinen läheisyys ja persoonallisuuspiirteistä sovinnollisuus moderoivat stressin ja moraalisen päätöksenteon suhdetta. Tulevaisuudessa näiden moderoivien tekijöiden huomioiminen sekä moraalisen päätöksenteon mittareiden ulkoiseen validiteettiin panostaminen olisi erityisen tärkeää tulosten yleistettävyyden kannalta.
  • Johansson, Andreas (2024)
    Narrativ identitet beskriver hur vi bildar vår identitet genom att skildra integrerande berättelser om oss själva utgående från viktiga livshändelser (McAdams 2001). En växande litteratur stöder positiva sambandet mellan olika egenskaper, eller kvaliteter, av den narrativa identiteten och välbefinnande (Adler m.fl., 2016). Narrativ koherens är en kvalitet av den narrativa identiteten som beskriver hur sammanhängande de personliga narrativen är, och föreslås att fungera som en förutsättning för en fungerande narrativ identitet. Trots detta, konstaterade Adler och kolleger (2016) i sin översikt att det saknas empiriska undersökningar som redogör för sambandet mellan narrativa koherensen och välbefinnande. Syftet med denna avhandling är att ge en första inblick i och översikt av empiriska forskningen om sambandet mellan narrativ koherens och välbefinnande. En systematisk litteraturöversikt görs av de studier som de senaste 10 åren mätt sambandet mellan narrativ koherens och välbefinnande. Av de totalt 7 studier som examinerades, visade 5 åtminstone ett signifikant samband mellan narrativ koherens och välbefinnande. Både kausal- och tematisk koherens visade svaga till moderata samtidiga samband med välbefinnande. Även longitudinella samband hittades mellan narrativ koherens och välbefinnande. Socialt stöd och kultur kom upp som möjliga modererande faktorer.
  • Saris, Niklas (2024)
    Syfte: Denna avhandling undersöker effektiviteten av virtuell verklighet (VR) baserade interventioner för att minska stressen bland högskolestuderande. Genom att sammanställa och utvärdera befintliga studier om VR-interventioners påverkan på stressnivåer, syftar avhandlingen att besvara hur effektiva dessa interventioner är, samt analysera vilka specifika typer av VR-interventioner som har använts för att hantera stress och hur dessa skiljer sig åt gällande metodik och resultat. Metoder: Forskningsmaterialet hämtades från databaser som Web of Science, PubMed och Google Scholar med söktermer relaterade till "Virtual Reality", "VR", "Students", "Stress", "Well-being", och "University”. Också referenslistor från relevanta översiktsartiklar användes för att bredda sökresultaten. Resultat och slutsatser: Resultaten visar att VR-interventioner kan lindra stress och förbättra det psykologiska välbefinnandet bland universitetsstuderande. Interventionerna varierar dock i längd, metodik och syfte, vilket påverkar deras generaliserbarhet. Trots lovande resultat krävs ytterligare forskning för att standardisera mätinstrument och interventionsmetoder, vilket skulle förbättra jämförbarheten mellan studier och bidra till en djupare förståelse av VR:s roll i att främja mental hälsa. Framtidens forskning bör inkludera längre studier med randomiserade kontrollerade försök, med en kontrollgrupp, som gör motsvarande aktiviteter som VR försöksgruppen, för att klarlägga effektiviteten jämfört med traditionella interventionsmetoder.
  • Tiitinen, Taina (2024)
    Tavoitteet. Ääniongelmat ovat yleisiä ja ne ovat lisääntyneet. Niiden on havaittu heikentävän yksilöiden elämänlaatua ja niillä on todettu merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Terveydenhuollon resurssit ovat niukentuneet, mikä on lisännyt kansantaloudellisen analyysin tarvetta terveydenhuollon päätöksenteossa. Ääniongelmien taloudellisia vaikutuksia oli toistaiseksi tutkittu niukasti ja kokoavaa analyysiä kustannuksista ei ollut vielä tuotettu. Onkin perusteltua tarkastella ääniongelmien kustannuksia, jotta saataisiin kokonaisnäkemys niiden taloudellisten vaikutusten laajuudesta. Kustannuksia tarkastellaan tässä tutkielmassa CoI-lähestymistavalla (Cost of Illness), joka käsittää terveystaloustieteellisten kustannusarviointimenetelmien tutkimusperinteen. Kustannusten arvioinnin jälkeen voi edetä tutkimaan esimerkiksi ääniongelmien preventiivisten hoitojen hyötyjen ja kustannusten suhdetta. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku tehtiin PubMed-, Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista tammikuussa 2024. Hakulausekkeeseen sisällytettiin taloudelliseen arviointiin ja ääniongelmiin liittyviä termejä. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui tarkastelun jälkeen seitsemän artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli otettiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2012–2022. Aineisto analysoitiin poimimalla artikkeleista tämän kirjallisuuskatsauksen kannalta tärkeimmät tiedot ja pohtimalla niitä. Aineisto kuvattiin tarkemmin taulukkoon ja tiedoista luotiin tutkielmaan synteesi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkelit edustivat kolmenlaisia tutkimusasetelmia. Aineistot koostuivat terveys- ja korvaustietokannoista äänihäiriöiden taustadiagnooseilla (ICD-9) haetuista tiedoista, yksittäisen klinikan potilastiedoista ja opettajien, ammatillisen äänihäiriön riskiryhmässä olevien, kyselytutkimusvastauksista. Tutkimusartikkeleissa raportoitujen kustannusten välillä oli vaihtelua. Artikkeleissa oli raportoitu suoria ja epäsuoria kustannuksia erilaisista otoksista. Tuloksista ilmeni, että äänihäiriödiagnoosit ovat kasvussa ja siksi myös hoitojen (suorat) kustannukset ovat kasvaneet. Äänihäiriöiden yleistyminen ja niiden kustannusten nousu selittynee osin hoitojen patoutuneella kysynnällä; hoitoon hakeutuvien osuus on edelleen suhteellisen pieni. Leikkaushoidot kasvattavat suoria kustannuksia ja työpoissaoloja (epäsuoria kustannuksia). Hidas hoitoon pääsy nostaa kustannuksia, koska siihen liittyy sairauden pahenemista, vääriä diagnooseja ja hoitoja sekä elämänlaadun ja työn tuottavuuden heikentymistä. Nopea hoitoon pääsy onkin itsessään preventiivinen toimi. Ääniongelmat ovat opettajilla yleisiä ja niistä aiheutuu paljon epäsuoria kustannuksia, erityisesti työn tuottavuus heikkenee äänihäiriöissä. Ääniongelmien hoitojen tutkimiseen kannattaisi jatkossa panostaa yhä enemmän.
  • Jäntti, Jenni (2024)
    Tavoitteet. Keskosilla esiintyy kypsymättömyyttä syömisen kannalta keskeisissä toiminnoissa, sillä hermoston kypsyys, suun motorinen kehitys, sekä hengityksen, imemisen ja nielemisen rytmittäminen on alikehittynyttä. Syömistoimintojen kypsymättömyys vaikeuttaa ravinnon saantia suun kautta, ja usein keskoset saavat ravinnon osittain tai kokonaan nenämahaletkun kautta. Tutkimuksessa haluttiin tarkastella suun motorisen intervention vaikutuksia keskosten suun kautta syömisen valmiuksiin aikaisemmin tehtyjen tutkimusten pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia vaikutuksia keskosille suunnatulla suun motorisella interventiolla on suun kautta syömisen taitoihin ja voidaanko intervention avulla saavuttaa täysin suun kautta annettava ravitsemus aikaisemmin. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Haku suoritettiin tammikuussa 2024 Ovid Medline ja Scopus tietokantojen kautta hyödyntäen erilaisia hakutoimintoja. Hakulausekkeena Ovid Medlinessä toimi; (Oral motor intervention.mp) AND (PIOMI.mp.) AND (exp Infant, Premature/ or preterm infant*.mp.) ja Scopuksessa; ((TITLE-ABS-KEY ("premature infant*")) OR (TITLE-ABS-KEY ("preterm infant*"))) AND (TITLE-ABS-KEY ("oral motor intervention")) AND (TITLE-ABS-KEY(PIOMI)). Hakutuloksia karsittiin valintakriteereiden mukaan, jolloin lopulliseksi tutkimusaineistoksi muodostui kuusi vuosien 2011–2023 aikana tehtyä tutkimusartikkelia. Aineiston analysointi tehtiin poimimalla artikkeleista tutkimuksen kannalta tärkeimmät tiedot. Aineiston keskeisimmät sisällöt taulukoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että koeryhmän keskoset osoittivat parempia ruokintavalmiuksia intervention aikana ja sen jälkeen kontrolliryhmän keskosiin verrattuna, jonka seurauksena koeryhmän keskoset siirtyivät täysin suun kautta tapahtuvaan ruokintaan varhaisemmassa vaiheessa. Koeryhmän keskosilla imemisen kehittyminen oli nopeampaa, imemisen tehokkuus lisääntyi, suun motoriset taidot paranivat ja yhtäjaksoinen ruokinnan kesto pidentyi. Varhaisella keskosille suunnatulla interventiolla voi olla myönteisiä vaikutuksia suun motoristen taitojen kypsymisessä ja siirtymisessä täysin suun kautta annettavaan ruokintaan.