Browsing by Title
Now showing items 268-287 of 615
-
(2023)Tavoitteet. Nykyaikainen tietoyhteiskunta asettaa yhä suurempia vaatimuksia yksilön kyvylle prosessoida ja tulkita erilaisia tekstejä. Moni koululainen kuitenkin tarvitsee erityistä tukea oppiakseen lukemaan ikätasoisesti. Lukutaidon yksinkertaisen mallin mukaan toimiva lukutaito ja luetun ymmärtäminen edellyttävät riittävän hyviä lukusujuvuuden ja kielellisen ymmärtämisen taitoja. Puutteet toisessa tai molemmassa pohjataidossa johtavat kolmeen toisistaan erotettavissa olevaan lukemisvaikeuden muotoon. Aiemman tutkimuksen perusteella erityyppisiin lukemisvaikeuksiin saattaa liittyä tunnusomaisia piirteitä lukutaitoon yhteydessä olevissa kielelliskognitiivisissa taidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, analysoida ja koota yhteenvetoa siitä, minkälaisia lukutaidon yksinkertaisen mallin kuvailemia lukemisvaikeusryhmiä tutkimuksissa on löydetty ja miten ryhmien kielelliskognitiiviset taidot eroavat toisistaan. Lisäksi halutaan kartoittaa sitä, minkälaisia arviointimenetelmiä teknisen lukutaidon ja luetun ymmärtämisen testaamiseen on käytössä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoista tammikuussa 2023. Hakulausekkeeksi muotoutui (“simple view of reading”) AND (subgroup* OR subtype* OR “reader group*” OR “reader profile*”). Lopullinen aineisto koostui seitsemästä vuosina 2006–2022 julkaistusta artikkelista, joiden tuloksia analysoitiin ja vertailtiin keskenään. Kuvaukset tutkimuksista ja vastaukset tutkimuskysymyksiin kirjattiin ylös ja koottiin taulukkomuotoon. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksissa löydettiin kaikki lukutaidon yksinkertaisen mallin kuvaamat lukijatyypit selvästi edustettuina. Heikkoon tekniseen lukutaitoon vaikutti liittyvän erityisesti vaikeudet fonologisessa prosessoinnissa, nopeassa nimeämisessä ja kirjaintuntemuksessa, kun taas heikko kielellinen ymmärtäminen oli vahvimmin yhteydessä sanavaraston, morfologian hallinnan ja kielellisen muistin pulmiin. Nämä piirteet olivat pitkittäistutkimuksissa havaittavissa jo ennen tavoitteellisen lukiopetuksen alkua. Tutkimusten keskinäinen vertailu osoittautui kuitenkin haastavaksi, sillä esimerkiksi lukijaryhmien määrittelykriteereissä ja teknisen lukutaidon mittaustavoissa oli suurta vaihtelua. Tulokset antavat aihetta lukutaidon arviointiin kattavasti sekä lukusujuvuuden että luetun ymmärtämisen osalta eri tavoin ilmenevien lukemisvaikeuksien tunnistamiseksi. Lukutaidon ohella nykyistä suurempaa huomiota tulisi kiinnittää lapsen varhaisiin kuullun ymmärtämisen ja puheilmaisun taitoihin, jotka vaikuttavat vahvasti ennakoivan myöhempää lukutaitoa.
-
(2018)Objective. The topic of this study is classification in psychology and the aim is to introduce, why classification is important in psychology, what classification is used for in psychology and how classification is done in psychology. In addition the study introduces attributes and assumptions of the most common statistical methods used in psychology. The aim was to create a coherent totality, which can be used when either choosing a method for study or evaluating methods of previous studies. The study also describes common challenges regarding classification and ways to evaluate classification solutions. The statistical methods focus on unsupervised learning methods, which are used when the structure and number of classes are unknown. Hierarchical, centroid-based and distribution based clustering are introduced alongside with latent class analysis. For supervised learning methods, neural networks, Bayesian methods and decision trees are considered. Methods. Since this study is based on statistics, most of the literature used is considering statistical methods. In addition, studies of psychology which use methods relevant for this study are used as reference. Results. Classification in psychology is important in measuring, communicating about and understanding phenomena. It has made diagnostics, recognizing risk groups and specifying attributes and features possible. Classification has also challenges. Psychological phenomena can be heterogenetic, unstable and used parameters do not necessarily measure intended phenomenon. Classification methods are numerous and every method has its own attributes, weaknesses and strengths. And every solution is only a data dependent model. Statistical methods are in totality useful tools in psychological studies and literature. Understanding of these statistical methods enables producing accurate models and also evaluating them.
-
(2021)Elinympäristömme on ilmastokriisin ja kaupungistumisen myötä jatkuvassa muutoksessa, jonka vuoksi ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen toimintaan on tärkeää ymmärtää. Tämän katsauksen tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia luonnollisilla ympäristöillä on ihmisten kognitioon urbaaniin tai rakennettuun ympäristöön verrattuna. Lisäksi pohditaan mahdollisia vaikuttavia tekijöitä kokoamalla ja tarkastelemalla ilmiötä selittäviä teorioita, erityisesti tarkkaavaisuuden palautumisteoriaa ja stressinvähentymisteoriaa, sekä tarkastellaan nykyisen tutkimuksen painopisteitä, rajoitteita ja mahdollisia tulevaisuuden tutkimuksen suuntia. Katsauksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista aineistohakua Google Scholar -hakupalvelusta. Mukaan valikoitui kahdeksan tutkimusta, joissa tutkittiin luonnon vaikutusta ihmisen kognitioon digit span -testien avulla. Kontakti luontoympäristöön täytyi tapahtua aktuaalisesti eikä virtuaalisten kanavien kautta. Tutkittavien tuli olla täysi-ikäisiä, eikä heillä saanut olla mielenterveyden häiriöitä. Pois jätettiin myös ainoastaan ikääntyneitä käsittelevät tutkimukset. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksien tulosten perusteella voidaan osoittaa, että luonnollisilla ympäristöillä on ihmisten kognitiivista toimintaa tukevia vaikutuksia. Lisäksi mieliala raportoitiin paremmaksi luontoympäristövierailujen jälkeen, ja luontoympäristöt myös koettiin palauttavammaksi kuin urbaanit tai rakennetut ympäristöt. Tuloksista löytyy tukea tarkkaavaisuuden palautumisteorialle, jonka mukaan luonnon positiivinen vaikutus kognitioon saattaa olla seurausta luonnollisten ympäristöjen piirteistä, jotka mahdollistavat suunnatun tarkkaavaisuuden prosessien palautumisen. Mielialan ja kognitiivisten kykyjen yhteys taas ei tutkimusten perusteella ole aivan suoraviivainen, mikä ei ole täysin toisen suuren selittävän teorian, stressinvähentymisteorian, mukaista. Jatkotutkimuksia varten olisi hyödyllistä kehittää jokin objektiivinen keino määritellä ympäristön luonnollisuus, jolloin tutkimuksien vertaaminen keskenään olisi helpompaa. Lisäksi jatkossa olisi tärkeää kontrolloida myös muita tekijöitä, kuten kulttuurin ja ympäristössä vietetyn ajan vaikutusta tuloksiin. Lisätutkimustieto on erittäin tärkeää, sillä luonnon kognitiivisia kykyjä lisääviä vaikutuksia voitaisiin huomioida esimerkiksi interventiokehityksessä tai kaupunkisuunnittelussa.
-
(2017)Nature experiences are shown to be one crucial factor contributing well-being. This literature review assessed how nature experiences are related to psychological well-being, and also which factors might explain the links between nature experiences and well-being. The review indicated that nature experiences lower stress and enhance the recovery from cognitive load. Nature experiences have also been shown to enhance positive emotions such as joy and enthusiasm, and to reduce negative emotions. In the light of research information, nature experiences are also associated with reduction of symptoms of diagnosed mental disorders. In addition, exercising in nature has been shown to be one of the most prominent factors of well-being. It has been suggested that the association between nature experiences and psychological well-being can be partly influenced by the changes in the cortisol level of an individual. In the background of the links of nature and well-being experiences are also the unique features such as personality traits, and, that in what kind of nature environment the experience takes place. Based on the literature review, nature experiences seem to have mainly positive connections to psychological well-being. Further research information of the possible negative effects of natural experiences should be gained. Further studies would also be needed for the causal links between nature experiences and well-being. The well-being effects of different kind of nature environments should also be investigated more thoroughly. In addition, the literature has highlighted a need for more active utilization of research information for promoting well-being and mental health in practice. This literature review may be useful in the design of various interventions in which nature is utilized, as well as projects aiming to enhance well-being.
-
(2020)Objectives. Alzheimer’s disease’s (AD) prevalence is currently explosively increasing because of progressive aging of the population. It causes serious problems among individuals and in community basis. AD is a progressive disease which causes gradual deterioration of different aspects of cognition (especially memory), behavioral- and emotional symptoms and problems with social relationships and everyday life. Non-pharmacological treatments are needed for comprehensive rehabilitation because medical interventions have very limited effectiveness. The goal of this review is to answer the question: Are creative therapies (music-. dance/movement- and art therapies) effective treatments as a part of comprehensive rehabilitation of AD? Method. Literature of this review was searched from PubMed, PsychINFO and Google Scholar database. Results and conclusion. Research about creative therapies are still very limited but there is already evidence especially about how music therapy can positively affect patients’ behavioral symptoms and emotional problems. Still there is lack of evidence about effectiveness of creative therapies to cognitive problems of AD.
-
(2019)Tavoitteet. Afasialla tarkoitetaan kielellisen tiedon käsittelyn häiriötä, joka syntyy kielenoppimisiän jälkeen aivovaurion tai toimintahäiriön seurauksena. Afasian yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö, joka kielellisten taitojen lisäksi heikentää usein myös muita kognitiivisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että afasian saaneilla esiintyy usein häiriöitä lyhytkestoisessa kielellisessä muistissa, jolla viitataan kykyyn pitää kielellistä tietoa hetkellisesti mielessä, jotta sanat voidaan tuottaa tai ymmärtää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten lyhytkestoisen kielellisen muistin häiriöt vaihtelevat afasiassa ja selvittää, miten ne ovat yhteydessä afasiaoireistoon. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta: Scopus, Ovid Medline ja Web of Science. Hakulausekkeessa käytettiin termejä verbal short-term memory, verbal STM, aphasia, language, phonological, lexical, semantic ja severity. Aineistoon hyväksyttiin englanninkieliset, vertaisarvioidut artikkelit, jotka vastasivat jompaankumpaan tutkimuskysymykseen. Hakulausekkeella saatiin tulokseksi 216 artikkelia, joista aineistoon valikoitui viisi. Lisäksi aineistoon poimittiin yksi artikkeli hakulausekkeen ulkopuolelta. Lopullinen aineisto koostui kuudesta artikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että afasian yhteydessä lyhytkestoinen kielellinen muisti yleensä heikkenee, mutta ei kaikilla olennaisesti. Yksilötasolla lyhytkestoisessa kielellisessä muistissa esiintyi voimakasta vaihtelua, jolloin häiriö kohdistui sanojen ja/tai niiden järjestyksen mielessä pitämiseen tai selektiivisesti fonologisen tai leksikaalis-semanttisen tiedon ylläpitoon muistissa. Lisäksi lyhytkestoinen kielellinen muisti vaihteli sen mukaan, miten sitä mitattiin. Lyhytkestoinen kielellinen muisti oli yhteydessä afasian vaikeusasteeseen, sanahaun tarkkuuteen ja tutkittavien kielellisiin taitoihin tai kielen prosessoinnin häiriön tasoon, mutta vain sanojen muistamisen osalta. Fonologisilla taidoilla oli leksikaalis-semanttisia taitoja suurempi merkitys suoriutumisessa muistia mittaavista tehtävistä. Tulokset antoivat tukea kieleen perustuville lyhytkestoisen kielellisen muistin malleille, lukuun ottamatta järjestyksen muistamista. Lyhytkestoisen kielellisen muistin arviointia voidaan käyttää apuna lievempien kielellisten häiriöiden diagnosoinnissa sekä arvioimaan tutkittavan oppimiskykyä.
-
(2019)The integration of immigrants into Finnish society has become an increasingly important social and equality issue, which underlines the importance of supporting the integration and development of immigrant children. The immigrants in the migration process can be burdened with risks, which can be realized especially among young people because they can also be affected by the difficult situation of their parents in addition to their own stressful experiences. With regard to the mental well-being, research suggests that the majority of immigrant children are doing well, but a small number have persistent problems, that according to research seems to be due an accumulation of stress. The need for support for children and adolescents with an immigrant background is emerged in education, where they perform worse than the general population, which can be influenced by language skills in addition to the mental load. There have been various attempts to solve these problems, one of them being musical interventions; they could support, for example, emotional regulation skills that could alleviate cumulative stress. In addition, it could support parenthood and thus contribute to the overall well-being of the immigrant family. Past research demonstrate that musical interventions have potential in supporting language development, and language has been rased as one of the most important areas where migrant children needs to be supported. This paper examines research evidence on the potential of music training, music interventions and musical interaction in supporting the development of young immigrants. The search of the literature was conducted using OvidMedline database. There is very little research on supporting the development of immigrant children through music, limited to a few studies conducted outside Finland. Individual studies indicated the potential benefits of music interventions in increasing orientation to mainstream culture and supporting language learning especially in terms of phonological awareness. There is preliminary evidence on the impact of music interventions on internalizing and externalizing behavior problems and the effect was found in the externalizing symptoms. It is important to be able to provide migrant children support which is not obstructed by for example lack of language skills. If music interventions are greeted with satisfaction among parents, such as in previous studies, parents might integrate better in health care system, thus supporting the well-being of the whole family, which would also support the child's development.
-
(2022)Tavoitteet: Tutkielman tavoitteena on valaista masennukseen liitettyjen yleisimpien kognitiivisten vääristymien – tarkkaavaisuusvinouman, muistitoimintojen vinouman sekä tiedon prosessoinnin vinouman – olemusta sekä niiden hermostollista perustaa. Tutkielmassa on tarkoituksena selvittää, mitkä aivoalueet ovat yhteydessä näihin masennuksen kanssa yleisimmin esiintyviin kognitiivisiin vinoumiin. Menetelmät: Kirjallisuushaku toteutettiin käyttämällä PubMedin tietokantaa sekä Google Scholaria. Hakusanoina käytettiin ”neural mechanisms/substrates/processes/correlates”, ”neuroscience”, ”cognitive bias”, “biased attention”, “biased memory”, “biased processing” ja “depression”. Tutkielmaan valittiin erityisesti artikkeleita, jotka olivat keskittyneet vinoumien hermostollisiin taustatekijöihin. Johtopäätökset: Vinoumilla ovat selvästi omat erilliset hermostolliset taustatekijänsä. Tarkkaavaisuuden vinouma painottuu erityisesti aivokuorelle sekä tumakkeisiin, muistitoimintojen vinouma mantelitumakkeisiin ja tiedon prosessoinnin vinouma etenkin etuotsalohkon sekä ohimolohkon aivokuorelle. Vinoumien hermostollisten taustatekijöiden ymmärtämistä voidaan hyödyntää masennuksen sekä lääkkeellistä että terapeuttista hoitoa suunniteltaessa. Se myös auttaa laajentamaan ymmärrystä kognitiivisista vinoumista sekä masennuksesta ilmiönä. Vinoumien hermostollisen taustan ymmärtäminen auttaa erittelemään vinoumia toisistaan, mutta myös yhdistämään niitä masennuksen taustalla oleviin hermostollisiin ominaisuuksiin.
-
(2018)Depression is a significant personal and societal burden, and it is unequally divided in population. The most important risk factors for depression are gender, age, socioeconomic status, marital status and negative experiences in childhood. This literary review considers the connection of depression and socioeconomic status. The study considers 18 exploratory articles of the topic. Low socioeconomic status is associated with psychiatric morbidity. The association with depression is more incoherent, but still significant. Low socioeconomic status is connected especially with the prevalence of depression, that is 1.8 times higher in the lowest class compared to the highest class. The connection with the incidence of depression is weaker. Socioeconomic background has an influence on depression already in childhood, and the socioeconomic background is also inherited in generations. The connection is two-directional because depression can also have negative effects on one’s socioeconomic status. Many physiological, behavioral and social factors have an impact on the connection of depression and socioeconomic status. The social distribution of depression is mainly explained with the stress theory, that focuses on the stress exposure, and on the other hand on social resources to cope with that stress. Lifestyle, diseases, social support, psychosocial stress and access to health care are some important mediators of the connection. That is how the problems are accumulating to those in the weakest positions. In summary, depression is more common in the lowest socioeconomic class. Society structures support the resources on some of its members, and exposes those same individuals to fewer harmful experiences. Also, those in the lower socioeconomic class might be easier left outside of mental care. It is important to take these things into account in political decision-making, mental care and health care.
-
(2021)Tavoitteet: Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö, jolla on merkittäviä yksilökohtaisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Masennuksen neurobiologisten mekanismien ymmärtäminen on tärkeää niin ennaltaehkäisyn kuin hoitomenetelmien kehittämisen kannalta. Masennukseen on liitettävissä poikkeavuuksia aivojen rakenteessa, ja aivojen muovautuvuuteen pohjautuvien teorioiden mukaan myös masennuksesta toipumiseen saattaa liittyä muutoksia aivojen rakenteessa. Lisäksi masennuksen hoidossa käytettävillä tyypillisillä masennuslääkkeillä ja ketamiinilla on todettu olevan aivojen muovautuvuutta lisäävä vaikutus. Tämän katsauksen tavoitteena on selvittää, liittyykö masennuksesta toipumiseen ja masennuksen lääkehoitoon muutoksia aivojen rakenteessa. Menetelmät: Katsauksessa käsitellyt tutkimukset haettiin Scopus- ja PubMed-tietokannoista hakusanoilla ”major depression”, ”remission”, ”antidepressant”, ”ketamine”, ”MRI” ja ”longitudinal”. Katsaukseen otettiin mukaan sellaiset tutkimukset, joissa osallistujat olivat aikuisia ja masennuspotilailla oli pelkästään unipolaarisen masennuksen diagnoosi. Hakua täydennettiin ottamalla mukaan artikkelien viitteistä löytyneitä sopivia tutkimuksia. Tulokset ja johtopäätökset: Masennuksesta toipumiseen liittyi muutoksia aivojen rakenteessa, jotka erosivat masennuksen taudinkuvaan liitettävistä poikkeamista. Myös tyypillisten masennuslääkkeiden ja ketamiinin seurauksena havaittiin jonkin verran muutoksia aivojen rakenteessa. Aivojen alueet, joilla muutoksia havaittiin, vaihtelivat paljon tutkimusten välillä, mutta vastasivat pitkälti aiempien aihetta käsittelevien tutkimusten löydöksiä. Muutoksia havaittiin mm. usealla otsalohkon aivokuoren alueella, hippokampuksessa ja amygdalassa. Masennuksesta toipumiseen ja masennuslääkitykseen liittyy siis jossain määrin aivojen rakenteellista muovautuvuutta, mutta lisää tutkimusta tarvitaan masennukseen liittyvien monimutkaisten neurobiologisten prosessien ymmärtämiseksi.
-
(2022)Objectives. The aim of the bachelor’s thesis was to examine how many studies of antidepressant trials remain unpublished and whether outcomes of published and unpublished trials differ – that is, whether the publication bias affects the publication of antidepressant studies. Publication bias occurs when positive or expected results are more likely to be published than negative or unexpected ones. The use of antidepressants is constantly increasing, which is why it is also important to study and make more transparent the reliability of related research. Methods. The study was conducted as a literature review. The final data of the study consisted of four peer-reviewed studies, which were searched in five different databases during May 2022. The analysis of the data was carried out qualitatively. Results and conclusions. The results of this study suggest that publication bias highlights the positive results of antidepressant trials. Less than a third of negative results end up being published, with almost all positive results being published. Thus, the available research does not really correspond to all the research that has been done, as a result of which the efficacy of antidepressants is probably judged to be better than the truth. Despite the actions taken to eradicate the bias, the phenomenon can still be considered a significant problem, although some improvement may have taken place.
-
(2016)Intellectual disability (ID) is defined as a difficulty to learn and understand new things. Intellectual disability is divided into mild, moderate and severe disability by the abilities of an individual. Abilities and strengths of an individual vary a lot in the disabled population. Unlike thought before, depression and other psychiatric disorders are even more popular in people with intellectual disability than what they are in the general population. The purpose of this thesis was to examine symptoms and problems with diagnostic methods of depression in people with ID. Due to limitations in mental and cognitive capacity, there is differences in symptoms between general population and people with ID, which also makes diagnosing more difficult. Standard diagnostic criteria and treatments developed for general population can effectively be used to detect and treat depression with mild ID. The same criteria and treatments do not again work on depression associated with moderate to severe ID. Neither have the efforts to build own criteria for people with ID worked so far. According to researches and reviews I examined, almost all of the most potential methods have originally been developed for general people and are based on self-reports. Due to lack of conceptual and language skills, behavioural equivalents like aggression and other challenging behaviour are in a bigger role in diagnosis. Most sources point out the challenging behaviour as a symptom of depression anyway to be very debatable. There is no consensus whether it is a part of depression or ID and at the moment a common opinion seems to be that challenging behaviour should not be used as diagnostic criteria of depression. After all adequate diagnostic criteria or methods for people with severe ID do not seem to yet exist. Improving the criteria and methods would be important for people with ID to get the treatment and quality of life they deserve.
-
(2023)Tavoitteet: Lukuisat poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet, että parisuhteen osapuolten masennusoireiden välillä on yhteys. Ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin yhteys on seurausta valikoivasta pariutumisesta ja missä määrin kumppaneiden vaikutuksista toisiinsa. Erityisesti viimeisen 15 vuoden aikana aiheesta on tehty enenevissä määrin myös pitkittäistutkimuksia. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii selkeyttämään tutkimusalueen kokonaiskuvaa tekemällä yhteenvedon kumppaneiden masennusoireiden yhteyksiä tarkastelevien pitkittäistutkimusten tuloksista. Menetelmät: Kirjallisuushaussa hyödynnettiin Psychinfo- ja Medline-tietokantoja sekä katsaukseen valittujen tutkimusten lähdeluetteloita. Yhteensä löydettiin 17 pitkittäistutkimusta, joissa tarkasteltiin kumppaneiden masennusoireiden välisiä yhteyksiä. Tulokset ja johtopäätökset: Valikoitumisen tai parisuhteen vaikutusten rooleista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä, sillä tutkimustuloksissa on huomattavaa vaihtelua. Valikoitumisen ja parisuhteen vaikutusten erottamiseksi pariskuntia tulisi jatkossa seurata jo ennen parisuhteen alkua, minkä rekisteritutkimus mahdollistaa. Erityisesti mendelistinen satunnaistaminen yhdistettynä rekisteriseurantaan voisi edistää ymmärrystä pariskuntien masennusoireilun samankaltaisuuden syistä.
-
(2019)Masennus on valitettavan yleinen mielialahäiriö. Lisäksi sen yleisyyden on todettu lisääntyneen huomattavasti, mutta silti sen tutkimus ja hoito eivät ole tuottaneet vielä toivottua tulosta. Tämän takia on ehdotettu, että sitä pitää tarkastella oireiden verkostona. Verkostoteorian mukaan taustalla ei ole masennusta aiheuttavaa taustatekijää vaan jokin verkostossa keskeinen masennusoire saa aikaan muita oireita ja näin syntyy kokonaisuus, jota kutsumme masennukseksi. Yksi näkökulma masennuksen taustalle on, että masennus olisi evoluution saatossa syntynyt adaptaatio. Tutkijoiden enemmistön näkemys vaikuttaisi kuitenkin olevan, että kliininen masennus olisi adaptiivisista reaktioista syntynyt toimintahäiriö. Yksittäiset masennusoireet voisivat mahdollisesti olla adaptiivisia, mutta diagnostiset kriteerit täyttävässä kliinisessä masennuksessa oireet esiintyvät ryppäissä. Masennusoireet riippuvat enemmän tilanteesta kuin henkilöstä. Ihmisen kohdatessa erilaisia vastoinkäymisiä oireprofiilit eroavat selkeästi toisistaan. Kun menettää läheisen tai epäonnistuu itselleen tärkeässä tavoitteessa, syntyy erilaisia masennusoirekokonaisuuksia. Masennuksen hoidon kannalta olisi ratkaisevaa ymmärtää, mitkä oireet ovat riskitekijöitä laukaisemaan masennuksen missäkin tilanteessa. Sen ehkäiseminen olisi helpompaa, jos tiedettäisiin, mitkä tekijät aiheuttavat nyky-yhteiskunnassa masennusta. Masennuksen yleisyys saattaa johtua stressaavasta työkulttuurista ja helposti yksinäisestä yksilökeskeisestä kulttuurista. Verkostoteoria voisi tuoda uutta ymmärrystä siihen, missä vaiheessa todennäköisesti adaptiiviset reaktiot muuttuvat diagnosoitavan masennuksen oireverkostoksi.
-
(2020)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko äänen akustisten piirteiden mittausta käyttää apuna masennustilan havaitsemisessa. Tutkimusongelmana on selvittää, voidaanko muutokset tietyissä äänen akustisessa piirteessä, kuten esimerkiksi perustaajuudessa ja voimakkuudessa, yhdistää masennukseen. Aiheesta tehdyn tutkimusten pohjalta on havaittu, että masennuksen vaikutus näkyy mm. puhenopeudessa, äänen voimakkuuden vaihtelussa ja tauotuksessa. Tutkimuksen avulla pyritään saamaan selville, voidaanko akustisten piirteiden mittausta käyttää apuna masennuksen diagnosoimisessa. Masennus on merkittävästi yhteydessä itsemurhariskiin. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää keinoja sen havaitsemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta masennuksen kielteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja yksilön elämänlaatuun saadaan minimoitua. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusartikkeleita haettiin kolmesta tietokannasta, joita ovat Ovid Medline, Scopus ja Web of Science. Hakulausekkeeksi muodostui (speech acoustics OR voice) AND depressive disorder. Tutkimusartikkeleita karsittiin valitsemalla tarkasteltaviksi artikkeleita, jotka abstraktinsa perusteella sopivat aineistoksi. Lopullinen aineisto valikoitui sen perusteella, kuinka hyvin ja ymmärrettävästi tutkimusartikkelin sisältö vastasi tutkittavaa aihetta. Masennuksen ja äänen akustisten piirteiden yhteyttä ei ole tutkittu kovin paljon, minkä vuoksi tutkielmaan soveltuvia tutkimusartikkeleita ei löytynyt paljon. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysiä eli tutkimusartikkelit käytiin läpi moneen kertaan ja niistä saadut vastaukset tutkimuskysymyksiin kirjattiin ylös. Tulokset ja johtopäätökset. Masentuneilla koehenkilöillä todettiin heikompi äänenvoimakkuus, korkeammat jitter-arvot sekä enemmän energiaa äänen spektrin korkeilla taajuuksilla verrattuna terveisiin henkilöihin. Masennuksen vaikeusasteen kasvaessa henkilön puhenopeus hidastui entisestään, tauoista tuli pidempiä ja ne vaihtelevat enemmän, myös perustaajuuden epäsäännöllinen vaihtelu lisääntyi. Tulosten perusteella on näyttöä siitä, että äänen akustisia piirteitä tutkimalla on mahdollista havaita masennus ja sen vaikeusaste.
-
(2024)Tavoitteet. Maskuliinisuuteen kuuluvat sekä maskuliiniset piirteet että maskuliiniset normit. Nämä piirteet ja normit voivat olla yhteydessä miesten hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttamalla miesten tapaan toimia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia maskuliinisuudella on miesten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Menetelmät. Katsauksen tutkimukset haettiin PubMed-tietokannasta hyödyntäen hakusanoja ”male”, ”gender role”, ”wellbeing”, ”mental health”, ”gender norm”, ”masculinity”, ”norms”, ”depression” ja ”anxiety” Tulokset ja johtopäätökset. Tarkasteltujen tutkimusten perusteella maskuliiniset piirteet tukevat miesten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Maskuliinisten normien vaikutus miesten hyvinvointiin ja mielenterveyteen riippuu tarkasteltavasta normista, osan normeista tukiessa ja osan heikentäessä miesten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Jatkossa tutkimuksessa tulisi kiinnittää huomiota otosten ja maskuliinisuuden mittarien edustavuuteen.
-
(2017)MDMA (3,4-methylenedioxymethamphetamine) was used as an adjunct to psychotherapy before recreational use of MDMA in the form of “ecstasy” led to its criminalization in the U.S. in 1985. However, MDMA has still been thought to have psychotherapeutically beneficial effects on socioemotional processing. Research into MDMA-assisted psychotherapy (MDMA-AP) for chronic, treatment-resistant post-traumatic stress disorder (PTSD) is moving into Phase III clinical trials in the U.S., and the approval of European Medicines Agency will also be sought. The purpose of this thesis was to assess the efficacy and psychological safety of MDMA-AP. Source material included, and was limited to, placebo-controlled & double-blind clinical (and experimental) studies of pure MDMA’s effects in humans, as well as follow-up and analysis studies based on them, from the last decade. The efficacy of MDMA-AP was found promising at least for chronic, treatment-resistant PTSD. However, MDMA-AP meetings that last for many hours do require, both from the therapists and the patients, more commitment and stamina than meetings of traditional length, and more research is needed on the role of therapists in MDMA-AP’s efficacy. Pure MDMA in a controlled setting was not found to have severe nor non-transient adverse psychological effects in the single doses (≤ 125 mg) used in the studies. Physiological effects were also mostly mild, transient, and highly predictable. The most considerable risks in participating in MDMA-AP treatment might be cardiovascular. MDMA-AP was not found to predispose the participants to problem use of illegal substances outside the research setting; rather, successful treatment protects from it.
-
(2023)The aim of this review is to create an understanding of the state of meditation research and the differences between different meditation techniques by examining the techniques themselves. Although research on mindfulness has grown exponentially, other meditation techniques have received little attention. Consequently, there is currently no consensus on how to classify these techniques or what meditation is, nor is there a unifying theory of meditation. One way to approach the topic is to examine the differences between the more studied meditation techniques. These techniques include mindfulness meditation, focused attention meditation, and loving-kindness meditation. In mindfulness, attention is kept from focusing on any single stimulus, with the purpose of noticing as much as possible. In focused attention meditation one maintains focus on a single stimulus and returns to it when attention wanders. In loving-kindness meditation, love and compassion are cultivated towards oneself, loved ones, and eventually all people. The differences in the effects of these techniques can be observed in attention, brain activation, heart rate, creativity, and phenomenology.
-
(2017)Already a long ago some patients suffering from nonfluent aphasia, having lost their ability to speak complitely or partly, have been noticed to be able to sing words and phrases. Various singing-based speech rehabilitation methods have been developed since then, melodic intonation therapy (MIT) being probably the most well known of them. MIT is an intensive rehabilitation method that consists of several elements: simple melodic intonation that follows the prosody of a normal speech, rhythmic syllables, left hand tapping and multiple repetitions. The aim of this review was to present literature concerning the effectiveness of MIT, and the behavioral and neural mechanisms behind it. Some evidence has been found of the effectiveness of MIT both in the acute phase of the disorder and in the sub-acute and chronic phases. In several studies MIT has been compared with regular speech therapy. However, only preliminary conclusion should be made based on these studies, since they often lacked adaquate control and had too small sample sizes. Also, there is no full consensus concerning the bahavioral mechanisms that make MIT effective. Some studies suggest that it is the rhythmic component that makes the method work. On the other hand, in some studies the melodic intonation in itself has been said to play a crucial role. Results from brain imaging studies suggest that the way in which MIT helps in the speech rehabilitation is that it activates the right hemisphare through singing. This was also the initial idea of the inventors of MIT. At least some aphasia patients having gone through MIT have showed increased activity in the right hemisphere, especially in the sub-acute phase, as well as anatomical changes in the right subcortical areas in association with the rehabilitation. For patients whose left hemisphere language areas are complitely distroyed, MIT may be an especially effective treatment method for language rehabilitation.
-
(2021)Tavoitteet. Teorioiden taustaoletukset muodostavat usein tieteenalan heikoimman lenkin. Joskus ne rajaavat teorian sovellusalueen niin kapeaksi, ettei teoria kuvaakaan todellisuutta, vaan imaginaarista mallimaailmaa, kuten taloustieteesssä. Joskus oletukset ovat niin sallivia, ettei niiden varaan voi rakentaa tieteellisyyden kriteerit täyttävää, falsifioitavaa teoriaa ollenkaan. Tutkielmassa esitellään ja problematisoidaan psykologian taustalta löytyvää dualismia ja sen vaikutuksia. Nykyaikainen dualismi liittää tietoisen mielen ja aivotoiminnan intiimisti toisiinsa, mutta käsittelee niitä silti erillisinä entiteetteinä ja, mikä ongelmallisinta, olettaa mielellä olevan kausaalisia vaikutuksia aivotoimintaan. Dualismi vaikuttaa paitsi teorianmuodostukseen ja jokapäiväisiin tutkimushypoteeseihin myös ihmiskuvaamme ja kliinisiin käytäntöihin psykologiassa ja psykiatriassa. Tutkielmassa dekonstruoidaan käsitteitä kuten holismi, biopsykososiaalinen malli, tiedonkäsittelyn hierarkia ja top-down -kausaliteetti ja kiinnitetään huomio siihen, miten käsitteet ovat omiaan aktivoimaan voimakkaan synnynnäisen illuusion tietoisen aivotoiminnan dualistisesta luonteesta. Menetelmät. Yleisimpiä dualismin ilmenemismuotoja havainnollistetaan esimerkein kymmenestä 2019-2021 ilmestyneestä artikkelista psykologian alan arvostetuimmassa julkaisussa vaikuttavuuskertoimella mitattuna. Artikkelit haettiin Google Scholarista hakumerkkijonolla "consciousness" AND "brain" AND "annual review of psychology". Tulokset ja johtopäätökset. Yhdestä artikkelista ei löytynyt dualistiseen ajatteluun viittaavaa tekstiä lainkaan, yksi oli eksplisiittisen dualistinen ja kahdeksassa dualistiseen ajatteluun viittaavaa kieltä löytyi vaihtelevia määriä. Dualismi ohjaa helposti ajattelua harhaan psykologiassa ja psykiatriassa ja johtaa havaintojen ja tutkimustulosten liian löyhään tulkintaan. Dualismista luopuminen rajaisi teorianmuodostuksen vapausasteita tavalla, joka mahdollistaisi teorioiden testaamisen sanan tieteellisessä merkityksessä. Tämä puolestaan tehostaisi luotettavan tiedon kumuloitumista psykologiassa.
Now showing items 268-287 of 615