Browsing by Title

The integration of immigrants into Finnish society has become an increasingly important social and equality issue, which underlines the importance of supporting the integration and development of immigrant children. The immigrants in the migration process can be burdened with risks, which can be realized especially among young people because they can also be affected by the difficult situation of their parents in addition to their own stressful experiences. With regard to the mental well-being, research suggests that the majority of immigrant children are doing well, but a small number have persistent problems, that according to research seems to be due an accumulation of stress. The need for support for children and adolescents with an immigrant background is emerged in education, where they perform worse than the general population, which can be influenced by language skills in addition to the mental load. There have been various attempts to solve these problems, one of them being musical interventions; they could support, for example, emotional regulation skills that could alleviate cumulative stress. In addition, it could support parenthood and thus contribute to the overall well-being of the immigrant family. Past research demonstrate that musical interventions have potential in supporting language development, and language has been rased as one of the most important areas where migrant children needs to be supported. This paper examines research evidence on the potential of music training, music interventions and musical interaction in supporting the development of young immigrants. The search of the literature was conducted using OvidMedline database. There is very little research on supporting the development of immigrant children through music, limited to a few studies conducted outside Finland. Individual studies indicated the potential benefits of music interventions in increasing orientation to mainstream culture and supporting language learning especially in terms of phonological awareness. There is preliminary evidence on the impact of music interventions on internalizing and externalizing behavior problems and the effect was found in the externalizing symptoms. It is important to be able to provide migrant children support which is not obstructed by for example lack of language skills. If music interventions are greeted with satisfaction among parents, such as in previous studies, parents might integrate better in health care system, thus supporting the well-being of the whole family, which would also support the child's development.

Depression is a significant personal and societal burden, and it is unequally divided in population. The most important risk factors for depression are gender, age, socioeconomic status, marital status and negative experiences in childhood. This literary review considers the connection of depression and socioeconomic status. The study considers 18 exploratory articles of the topic. Low socioeconomic status is associated with psychiatric morbidity. The association with depression is more incoherent, but still significant. Low socioeconomic status is connected especially with the prevalence of depression, that is 1.8 times higher in the lowest class compared to the highest class. The connection with the incidence of depression is weaker. Socioeconomic background has an influence on depression already in childhood, and the socioeconomic background is also inherited in generations. The connection is two-directional because depression can also have negative effects on one’s socioeconomic status. Many physiological, behavioral and social factors have an impact on the connection of depression and socioeconomic status. The social distribution of depression is mainly explained with the stress theory, that focuses on the stress exposure, and on the other hand on social resources to cope with that stress. Lifestyle, diseases, social support, psychosocial stress and access to health care are some important mediators of the connection. That is how the problems are accumulating to those in the weakest positions. In summary, depression is more common in the lowest socioeconomic class. Society structures support the resources on some of its members, and exposes those same individuals to fewer harmful experiences. Also, those in the lower socioeconomic class might be easier left outside of mental care. It is important to take these things into account in political decision-making, mental care and health care.

Objectives. The aim of the bachelor’s thesis was to examine how many studies of antidepressant trials remain unpublished and whether outcomes of published and unpublished trials differ – that is, whether the publication bias affects the publication of antidepressant studies. Publication bias occurs when positive or expected results are more likely to be published than negative or unexpected ones. The use of antidepressants is constantly increasing, which is why it is also important to study and make more transparent the reliability of related research. Methods. The study was conducted as a literature review. The final data of the study consisted of four peer-reviewed studies, which were searched in five different databases during May 2022. The analysis of the data was carried out qualitatively. Results and conclusions. The results of this study suggest that publication bias highlights the positive results of antidepressant trials. Less than a third of negative results end up being published, with almost all positive results being published. Thus, the available research does not really correspond to all the research that has been done, as a result of which the efficacy of antidepressants is probably judged to be better than the truth. Despite the actions taken to eradicate the bias, the phenomenon can still be considered a significant problem, although some improvement may have taken place.

Tavoitteet: Lukuisat poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet, että parisuhteen osapuolten masennusoireiden välillä on yhteys. Ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin yhteys on seurausta valikoivasta pariutumisesta ja missä määrin kumppaneiden vaikutuksista toisiinsa. Erityisesti viimeisen 15 vuoden aikana aiheesta on tehty enenevissä määrin myös pitkittäistutkimuksia. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii selkeyttämään tutkimusalueen kokonaiskuvaa tekemällä yhteenvedon kumppaneiden masennusoireiden yhteyksiä tarkastelevien pitkittäistutkimusten tuloksista. Menetelmät: Kirjallisuushaussa hyödynnettiin Psychinfo- ja Medline-tietokantoja sekä katsaukseen valittujen tutkimusten lähdeluetteloita. Yhteensä löydettiin 17 pitkittäistutkimusta, joissa tarkasteltiin kumppaneiden masennusoireiden välisiä yhteyksiä. Tulokset ja johtopäätökset: Valikoitumisen tai parisuhteen vaikutusten rooleista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä, sillä tutkimustuloksissa on huomattavaa vaihtelua. Valikoitumisen ja parisuhteen vaikutusten erottamiseksi pariskuntia tulisi jatkossa seurata jo ennen parisuhteen alkua, minkä rekisteritutkimus mahdollistaa. Erityisesti mendelistinen satunnaistaminen yhdistettynä rekisteriseurantaan voisi edistää ymmärrystä pariskuntien masennusoireilun samankaltaisuuden syistä.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko äänen akustisten piirteiden mittausta käyttää apuna masennustilan havaitsemisessa. Tutkimusongelmana on selvittää, voidaanko muutokset tietyissä äänen akustisessa piirteessä, kuten esimerkiksi perustaajuudessa ja voimakkuudessa, yhdistää masennukseen. Aiheesta tehdyn tutkimusten pohjalta on havaittu, että masennuksen vaikutus näkyy mm. puhenopeudessa, äänen voimakkuuden vaihtelussa ja tauotuksessa. Tutkimuksen avulla pyritään saamaan selville, voidaanko akustisten piirteiden mittausta käyttää apuna masennuksen diagnosoimisessa. Masennus on merkittävästi yhteydessä itsemurhariskiin. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää keinoja sen havaitsemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta masennuksen kielteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja yksilön elämänlaatuun saadaan minimoitua. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusartikkeleita haettiin kolmesta tietokannasta, joita ovat Ovid Medline, Scopus ja Web of Science. Hakulausekkeeksi muodostui (speech acoustics OR voice) AND depressive disorder. Tutkimusartikkeleita karsittiin valitsemalla tarkasteltaviksi artikkeleita, jotka abstraktinsa perusteella sopivat aineistoksi. Lopullinen aineisto valikoitui sen perusteella, kuinka hyvin ja ymmärrettävästi tutkimusartikkelin sisältö vastasi tutkittavaa aihetta. Masennuksen ja äänen akustisten piirteiden yhteyttä ei ole tutkittu kovin paljon, minkä vuoksi tutkielmaan soveltuvia tutkimusartikkeleita ei löytynyt paljon. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysiä eli tutkimusartikkelit käytiin läpi moneen kertaan ja niistä saadut vastaukset tutkimuskysymyksiin kirjattiin ylös. Tulokset ja johtopäätökset. Masentuneilla koehenkilöillä todettiin heikompi äänenvoimakkuus, korkeammat jitter-arvot sekä enemmän energiaa äänen spektrin korkeilla taajuuksilla verrattuna terveisiin henkilöihin. Masennuksen vaikeusasteen kasvaessa henkilön puhenopeus hidastui entisestään, tauoista tuli pidempiä ja ne vaihtelevat enemmän, myös perustaajuuden epäsäännöllinen vaihtelu lisääntyi. Tulosten perusteella on näyttöä siitä, että äänen akustisia piirteitä tutkimalla on mahdollista havaita masennus ja sen vaikeusaste.

MDMA (3,4-methylenedioxymethamphetamine) was used as an adjunct to psychotherapy before recreational use of MDMA in the form of “ecstasy” led to its criminalization in the U.S. in 1985. However, MDMA has still been thought to have psychotherapeutically beneficial effects on socioemotional processing. Research into MDMA-assisted psychotherapy (MDMA-AP) for chronic, treatment-resistant post-traumatic stress disorder (PTSD) is moving into Phase III clinical trials in the U.S., and the approval of European Medicines Agency will also be sought. The purpose of this thesis was to assess the efficacy and psychological safety of MDMA-AP. Source material included, and was limited to, placebo-controlled & double-blind clinical (and experimental) studies of pure MDMA’s effects in humans, as well as follow-up and analysis studies based on them, from the last decade. The efficacy of MDMA-AP was found promising at least for chronic, treatment-resistant PTSD. However, MDMA-AP meetings that last for many hours do require, both from the therapists and the patients, more commitment and stamina than meetings of traditional length, and more research is needed on the role of therapists in MDMA-AP’s efficacy. Pure MDMA in a controlled setting was not found to have severe nor non-transient adverse psychological effects in the single doses (≤ 125 mg) used in the studies. Physiological effects were also mostly mild, transient, and highly predictable. The most considerable risks in participating in MDMA-AP treatment might be cardiovascular. MDMA-AP was not found to predispose the participants to problem use of illegal substances outside the research setting; rather, successful treatment protects from it.

Already a long ago some patients suffering from nonfluent aphasia, having lost their ability to speak complitely or partly, have been noticed to be able to sing words and phrases. Various singing-based speech rehabilitation methods have been developed since then, melodic intonation therapy (MIT) being probably the most well known of them. MIT is an intensive rehabilitation method that consists of several elements: simple melodic intonation that follows the prosody of a normal speech, rhythmic syllables, left hand tapping and multiple repetitions. The aim of this review was to present literature concerning the effectiveness of MIT, and the behavioral and neural mechanisms behind it. Some evidence has been found of the effectiveness of MIT both in the acute phase of the disorder and in the sub-acute and chronic phases. In several studies MIT has been compared with regular speech therapy. However, only preliminary conclusion should be made based on these studies, since they often lacked adaquate control and had too small sample sizes. Also, there is no full consensus concerning the bahavioral mechanisms that make MIT effective. Some studies suggest that it is the rhythmic component that makes the method work. On the other hand, in some studies the melodic intonation in itself has been said to play a crucial role. Results from brain imaging studies suggest that the way in which MIT helps in the speech rehabilitation is that it activates the right hemisphare through singing. This was also the initial idea of the inventors of MIT. At least some aphasia patients having gone through MIT have showed increased activity in the right hemisphere, especially in the sub-acute phase, as well as anatomical changes in the right subcortical areas in association with the rehabilitation. For patients whose left hemisphere language areas are complitely distroyed, MIT may be an especially effective treatment method for language rehabilitation.

Tavoitteet Adoptiovanhemmat kohtaavat paljon sellaisia haasteita, joita biologiset vanhemmat eivät kohtaa. Adoptiovanhemmille ei kuitenkaan aina tarjota asianmukaista tukea adoptiolastensa kohtaamiselle, minkä takia kasvattaja-lapsisuhdetta edistäviä interventioita tarvittaisiin. Yksi tämänlainen interventiomuoto voisi olla mentalisaatioteoriaan nojaavat interventiot. Mentalisaatio tarkoittaa kykyä ymmärtää toisen ihmisen sisäisiä mielentiloja. Tällöin voisi ajatella, että mentalisaatioteoriaan pohjautuvat interventiot voisivat soveltua adoptioperheille ja niiden avulla voitaisiin edistää luottamusta ja yhteistyötä adoptiovanhempien ja -lasten välillä. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten mentalisaatioterapiaan perustuvat interventiot vaikuttavat adoptiovanhempien kokemaan stressiin, reflektiokykyyn sekä heidän adoptiolastensa internalisoiviin ja eksternalisoiviin haasteisiin, ja näin ollen koko adoptioperheen hyvinvointiin. Menetelmät Kirjallisuushaku tehtiin Google Scholar-, Ovid Medline-, Pubmed- sekä Web of Science - tietokantoihin käyttämällä hakusanoja "mentalization-based", "mentalization", "adoptive families" ja "adoption". Tulokset ja johtopäätökset Mentalisaatioterapiaan pohjautuvien interventioiden havaittiin vaikuttavan adoptioperheiden hyvinvointiin: useassa tutkimuksessa efektikoot vaihtelivat pienestä keskinkertaiseen. Osassa tutkimuksista vaikutukset jäivät kuitenkin ei-merkitseviksi. Usea interventio lisäsi adoptiovanhempien reflektiokykyä ja alensi stressiä. Tämän lisäksi eräs interventio vähensi adoptiolasten internalisoivia, mutta ei eksternalisoivia oireita. Adoptiolapset kuvailivat kuitenkin oireidensa vähentyneen yleisesti, kun taas adoptiovanhemmat eivät raportoineet tätä muutosta. Adoptioperheet kokivat interventiot subjektiivisesti toimiviksi, mutta jäivät kaipaamaan pidempiä hoitojaksoja. Jäi myös epäselväksi, koettiinko juuri mentalisaatioterapiaan pohjautuvat interventiot tehokkaiksi, vai oliko positiivisen muutoksen takana intervention pitäjän terapeuttinen läsnäolo ja tuki.

Increasing academic interest has been targeted towards psychological factors behind elite athletes' performances. Mental toughness (MT) is an umbrella term created to depict these characteristics. MT is commonly seen as a caravan of psychological resources that supports pursuing sporting goals in both practice and competitive situations. Emotion and thought regulation and traits and attitudes such as determination and dedication to sport have been thought to be some of the most pivotal examples of MT characteristics. Although there are naturally differences between the psychological demands of different sports and their practices and competitions, MT is still seen as an adept construct to describe the psychological characteristics supporting performing at the highest level. The aim of this review is to examine the common aspects of the definitions of MT, what is known about the development of MT, the associations with sports performances and the mechanisms MT works behind performance in elite sports context. In addition to the likely genetic basis of MT, also parents in childhood and coaches with other sports personnel during later sports career play a significant role in the development of MT. A training environment that is supporting and challenging at the same time is seen optimal considering the development of MT. Higher MT scores have been connected rather systematically with both better results and higher levels of competition. Of the characteristics of MT, control of negative thoughts and emotions, self-confidence and dedication to sports have been the ones to be associated most strongly with better performances. The meanings of thought and emotion control have been thought to emphasize in demanding, pressured situations and in adversities during sports career. Dedication, conscientiousness and determination are seen as important features behind purposeful training and creating and following competition plans. Practicing these, frequently highlighted as important, characteristics could be particularly beneficial for elite athletes from the early stages of the career. It has also been noted that many characteristics of MT, for example emotion regulation and perception of self-efficacy support also psychological well-being. Although the first MT development interventions have yielded promising results, the results are still relatively scarce and need more attention to be focused in future.

Tavoitteet: Mielikuvitusystävät ovat yleinen lapsuudessa esiintyvä mielikuvitusleikin muoto, johon on voitu liittää useita myönteisiä käyttötarkoituksia, mutta jonka kehityksellisistä vaikutuksista tiedetään vasta vähän. Mielikuvitusleikin on kuitenkin todettu olevan monella tapaa hyödyllistä sekä tyypillisesti kehittyville lapsille että autismikirjon lapsille, ja usein autismikirjoon liitettävistä mielikuvitusvaikeuksista huolimatta myös autismikirjon lapsilla voi olla mielikuvitusystäviä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, minkälaisia myönteisiä vaikutuksia mielikuvitusystävillä on lasten, ja erityisesti autismikirjon lasten kehityksessä, sekä selvittää mahdollisuuksia hyödyntää mielikuvitusystäviä tulevaisuudessa osana autismikirjon interventioita. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin pääasiassa Google Scholar -tietokannasta yhdistelemällä hakusanoja ”imaginary companions”, ”imagination”, ”pretend play”, ”development”, ”autism spectrum disorder” ja ”play intervention” sekä artikkelien lähdeluetteloita tarkastelemalla. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusnäytön perusteella mielikuvitusystävillä on myönteisiä vaikutuksia tyypillisesti kehittyvien lasten kehitykseen esimerkiksi erilaisilla mielen teorian osa-alueilla, kuten tunteiden ymmärtämisessä ja toisten näkökulmiin asettumisessa. Hyödyt vaikuttavat olevan samankaltaisia myös autismikirjon lapsilla, ja painottuvan erityisesti kehityksen sosiaalisille alueille. Lisäksi on alustavia viitteitä siitä, että lapset voivat oppia kannustettuna luomaan mielikuvitusystäviä osana interventioita. Tulevaisuudessa lisätutkimusta tarvitaan autismikirjon lasten mielikuvitusystävistä sekä mielikuvitusystäväinterventioista yhä paremman kehityksen tuen mahdollistamiseksi.