Browsing by Title

Work meaningfulness has been under increasing interest in the field of organizational psychology during the last years. Stronger experience of work meaningfulness have been found to correlate for example with job satisfaction, work engagement and workplace commitment. Due to these benefits, the organizations have also started to realize the importance of ensuring the meaningfulness of work for employees. However, the scholars lack mutual agreement of ways of increasing work meaningfulness. The goal of this thesis is to provide further knowledge of these means by integrating existing theoretical and empirical literature. This thesis was conducted as a review. The main sources of the thesis were recent review articles and empirical studies. Furthermore, this thesis investigates large number of theoretical papers on work meaningfulness. The primary database of references used in this review was Google Scholar. Research findings suggest that employee work meaningfulness can be improved in multiple ways. Based on the review, organizational ways of increasing meaningfulness are possible on the areas of job design, social environment and organizational practices. In particular, the studies demonstrate the importance of job crafting and task significance. Moreover, organizational culture and climate seem to correlate with experienced meaningfulness. All in all, based on this thesis, the importance of a holistic approach to work meaningfulness can be emphasized. Finally, the review highlights the importance of conducting more research based on meaningful work, especially with empirical and longitudinal settings. This additional research would greatly help organizational scholars to put the accumulated knowledge into practice.

Tavoitteet: Mobiilisovellusten käyttö yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti. Mobiilisovellusten yleistyessä on oleellista tutkia, voidaanko niitä käyttää apuna terveyden edistämisessä. Kansantautien ehkäisyä varten on oleellista edistää ihmisten terveellisiä elämäntapoja, kuten syömis- ja liikuntakäyttäytymistä. Tämä tutkielma käsittelee mobiilisovellusten vaikutusta syömis- ja liikuntakäyttäytymiseen ja pyrkii vastaamaan kysymyksiin, vaikuttavatko mobiilisovellukset kyseisiin elämäntapoihin ja jos vaikuttavat niin millä tavalla. Kyseistä aihetta on tutkittu laajalti, vaikka se onkin suhteellisen uusi tutkimusalue, mutta lisää tutkimusta tarvitaan, jotta mobiilisovellusten yhteys elämäntapoihin muodostuisi entistä selkeämmäksi. Tämän yhteyden tutkiminen voi mahdollistaa älylaitteiden välityksellä toteutettavien interventioiden toteuttamisen entistä tehokkaammin jatkossa. Menetelmät: Tässä tutkielmassa tarkasteltiin mobiilisovellusten ja syömis- ja liikuntakäyttäytymisen yhteyksiä kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkielma tarkasteli aiheesta tehtyjä aiempia tutkimuksia, katsauksia sekä meta-analyysejä ja näiden avulla loi kokonaiskuvan mobiilisovellusten vaikutuksista kyseisiin elämäntapoihin. Tulokset ja johtopäätökset: Mobiilisovellusten yhteyksistä syömis- tai liikuntakäyttäytymiseen ei voida olla varmoja. Tutkielmassa mukana olevat tutkimukset ja katsaukset antoivat epäjohdonmukaisia tuloksia, joidenkin löytäessä positiivisen yhteyden mobiilisovellusten ja syömisen ja/tai fyysisen aktiivisuuden välille. Epäjohdonmukaiset tulokset johtuivat mahdollisesti tutkimusten välisistä erilaisista määritelmistä terveelliselle syömiselle ja liikuntakäyttäytymiselle, joka vähensi tutkimusten välistä validiteettia. Epäjohdonmukaisten tulosten vuoksi on perusteltua tutkia kyseistä aihetta jatkossa vielä lisää ja tätä varten määritellä tarkemmin käsitteet, jota tutkimus käsittelee. Mielenkiintoisena tulevaisuuden tutkimusaiheena on vanhempien ikäryhmien tutkiminen ja mobiilisovellusten käyttö heidän terveytensä edistämiseksi, tutkimuksen ollessa vähäistä vanhempien ikäryhmien kohdalla. Viimeisenä johtopäätöksenä on pelillistämisen ja teorioiden käyttö ja niiden mahdolliset hyödyt. Pelillistäminen on tapa luoda mobiilisovelluksista viihdyttävämpiä ja paremmin mukaansatempaavia, joka voi tehostaa mobiilisovellusten kautta toteutettuja interventioita ja terveellisten elämäntapojen edistämistä. Teorioita käytetään apuna sovellusten kehittämisessä entistä tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi, niiden selittäessä mitkä tekijät ihmiset kokevat vaikuttavina ja miten ihmisten käyttäytymiseen voi vaikuttaa. Tämän vuoksi on perusteltua vielä tulevaisuudessa tutkia lisää pelillistämistä ja teorioiden käyttöä mobiilisovelluksissa ja kuinka niitä voidaan käyttää hyödyksi sovelluksia kehittäessä.

Tavoitteet Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on erityisen korkea riski sairastua masennukseen. Korkean riskin uskotaan perustuvan syrjinnän kokemisesta johtuvaan lisääntyneeseen kuormitukseen. Koska myös muut vähemmistöt - kuten etniset vähemmistöt – kokevat syrjintää ja yksilö voi kuulua useaan vähemmistöön samaan aikaan, on pohdittu, kumuloituuko eri vähemmistöasemiin liittyvä kuormitus yhteen ja johtaako tämä yhä heikompaan mielenterveyteen. Tässä katsauksessa selvitetään lisääkö sekä seksuaalivähemmistöön että etniseen vähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä nuoruudessa. Lisäksi perehdytään vähemmistöstatusten kanssa ilmeneviin suojaaviin tekijöihin ja arvioidaan, onko jonkin tai joidenkin vähemmistöasemien vaikutus masennusoireiden esiintyvyyteen voimakkaampi kuin toisten. Menetelmät Katsauksen lähdemateriaali hankittiin etsimällä artikkeleita Google Scholas -tietokannasta. Käytettyjä hakusanoja olivat ”sexual minority”, ”ethnic minority”, ”depression”, ”multiple minorities” ja ”adolescence”. Tulokset ja johtopäätökset Tuloksissa esiintyi merkittävää vaihtelua. Osa tuloksista tuki havaintoa, että moninkertaiseen vähemmistöön kuuluminen lisäsi masennusoireiden esiintyvyyttä, kun taas osa havaitsi, että esiintyvyys olikin pienempi suhteessa valkoiseen valtaväestöön. Katsauksen tutkimukset eivät ottaneet kantaa siihen, vaikuttaako joku tai jotkin vähemmistöasemista masennusoireiden ilmenemiseen toisia enemmän. Itsemyötätunnon, resilienssiä edistävän kasvatustavan ja vakaan etnisen identiteetin havaittiin toimivan suojaavina tekijöinä. Katsauksen tulosten perusteella ei voida tehdä selkeää päätelmää siitä lisääkö sekä etniseen vähemmistöön että seksuaalivähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä tai onko jonkin vähemmistöaseman vaikutus voimakkaampi kuin toisten. Sen sijaan tulokset korostivat suojaavien tekijöiden merkitystä ja tukevat vähemmistönuorille suunnattujen tukipalveluiden saatavuuden parantamista sekä tietoisuuden ja selviytymistaitojen lisäämistä koulutuksien ja työpajojen avulla.

Objectives Over the past decade the importance of psychological phenomena as part of political behavior has begun to be recognized and research on the subject has increased. The formation of political opinions is influenced by several psychological factors and individual characteristics of information processing. Studies have found that thinking style is associated with political orientation and with what type of needs motivate cognition. Thinking style and motivation together effect how information is viewed and what type of influences are adopted. Rejecting new information and accepting false news can have a problematic effect on political opinion-forming. The purpose of this review is to explain how political opinions are formed and what kind of differences in processing result in political differences. There is also an interest in what kinds of heuristics can influence opinion forming. Psychological factors that are examined include thinking style, epistemic and existential motivation, as well as rejection of science and acceptation of false information. Methods Studies were found using Helka-, PubMed- and Google Scholar databases and search terms "analytic thinking" + "political orientation", "fake news" + "political orientation" and "political psychology" + ”motivation”. In addition, articles were discovered with a manual search from the reference lists of found studies. Conclusions Several studies have found a link between intuitive thinking and conservative political orientation, but there are some differing results. Intuitive thinking could also be associated with epistemic and existential motivation, which have also been found to be stronger among politically conservative. Intuitive thinking together with epistemic and existential motivation expose to heuristics that influence the formation of political opinions. Furthermore, the rejection of information is also more common among intuitive and conservative people. The results regarding the predisposition to accept false news as true and its relation to thinking style and political orientation are more controversial and require further research. Studying the interaction of thinking style, motivation and stance on information could in future shed light on which psychological tendencies and characteristics can potentially lead to diverse political behavior.

Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, miten autismikirjon häiriö vaikuttaa tunteiden havaitsemiseen sellaisilla lapsilla ja nuorilla, joilla on autismikirjon häiriö. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaisia eroja eri tunnetilojen havaitsemisessa autismikirjon häiriön lapsilla ja nuorilla on. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu henkilöiden, joilla on autismikirjon häiriö, havaitsevan muiden ihmisten tunnetiloja poikkeavasti. Aspergerin oireyhtymä-diagnoosin saaneilla henkilöillä on havaittu olevan vaikeuksia jopa perustunteiden tunnistamisessa. Autismikirjon henkilöiden on havaittu tunnistavan iloisen kasvonilmeen lähes yhtä hyvin kuin tyypillisesti kehittyneet henkilöt, mutta esimerkiksi pelon tunnistaminen on heille vaikeampaa. Tämän lisäksi autismikirjon henkilöt tarvitsevat enemmän aikaa tunnetilan tunnistamiseen. Menetelmät. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuushaku suoritettiin helmikuussa 2018 kahdessa eri tietokannassa hakulausekkeella ”((autis* OR asd) AND emotion*) AND (reception OR recognition OR perception)”. Artikkeleita löytyi yhteensä 172 kappaletta, joista lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Kuudessa tutkimuksessa havaittiin autismikirjon lasten ja nuorten tunnistavan muiden ihmisten tunnetiloja merkitsevästi heikommin kuin tyypillisesti kehittyneet koehenkilöt. Ilo oli useassa tutkimuksessa autismikirjon henkilöille helpompi tunnistaa kuin kielteiset tunteet, kuten suru, viha ja pelko. Toisaalta, myöskin ilon tunnistaminen kasvonilmeistä oli autismikirjon henkilöille merkitsevästi vaikeampaa kuin tyypillisesti kehittyneille verrokeille yhdessä tutkimuksessa. Lisäksi ilon tunnistaminen kehon liikkeestä oli autismikirjon koehenkilöille merkitsevästi vaikeampaa kuin negatiivisten tunteiden tunnistaminen. Suurimmassa osassa katsaukseen valikoituneista tutkimuksista oli tutkittu ainoastaan hyvätasoisia autismikirjon henkilöitä. Tämän vuoksi katsauksen tutkimustuloksia ei voida yleistää koskemaan koko autismikirjoa, ja tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia myös heikkotasoisempien autismikirjon henkilöiden kykyä tunnistaa muiden ihmisten tunnetiloja. Lisäksi suurin osa tähän katsaukseen valikoituneista tutkimusartikkeleista tutki perustunteiden havaitsemista. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää ja erotella myöskin kompleksisten tunteiden havaitsemista autismikirjon häiriössä.

Objectives. Multisystemic therapy (MST) is one of the most studied interventions for adolescent conduct disorder and new results of the efficacy of it is published every year. Earlier reviews have come up to some extent with inconsistent results of the efficacy of MST. The objectives of this thesis were to view the most recent findings of treating adolescent conduct disorders with MST, to evaluate the reliability of this information and especially view those factors that make MST an efficient intervention. Methods. Background information, latest reviews, meta-analyses and randomised controlled trials were searched from Pubmed and Helka databases. Three of the most recent reviews or meta-analyses and six randomised controlled trials which were published after the latest review were included. Results and conclusions. The results of the efficacy of MST were mostly positive, but partly inconsistent. There was some variation in the quality of research methods and the accuracy of reporting the results which influenced the results of this review. The most efficient factors in MST were directing the treatment towards parenting skills as well as the multi-sidedness, flexibility and continuous follow- up of the efficacy of the treatment. If the treatment as usual is of good quality, MST may not bring any added value. All in all, MST is a useful intervention especially if there is not suitable clinical pathway for adolescent conduct disorder already.

Tavoitteet. Musiikilla ja kielellä on monia yhteisiä osa-alueita ja niiden molempien käsittely perustuu samanlaisiin kognitiivisiin kykyihin. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielellinen kehitys on epätyypillistä ilman selvää syytä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla voi olla vaikeuksia musiikin prosessoimisessa. Erityisesti ongelmia on havaittu rytminkäsittelyn taidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia taitoja arvioidaan ja millä menetelmillä tutkitaan musiikin havaitsemisen taitoja lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Lisäksi halutaan selvittää millaiset kehityksellisesti kielihäiriöisten lasten musiikilliset ja musiikin havaitsemisen taidot ovat verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin. Menetelmät. Menetelmänä tutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista helmikuussa 2023. Hakulausekkeena oli: ("specific language impairment*" OR "developmental language disorder*" OR "language delay" OR "developmental dysphasia") AND ("identification" OR "perception" OR "processing" OR "production" OR "awareness") AND (music*). Aineiston analyysin jälkeen tutkielmaan valikoitui 6 vertaisarvioitua artikkelia, jotka oli julkaistu vuosien 2015 ja 2020 välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Musiikillisia ja musiikin havaitsemisen taitoja arvioitiin useilla eri menetelmillä. Testeissä arvioitavia osa-alueita olivat rytmi, sävelkorkeus, melodia, tempo, sointiväri, laulutaito sekä muistiin tallennettujen musiikillisten sekvenssien tunnistaminen. Kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla oli vaikeuksia musiikin havaitsemisessa ja tuottamisessa. Jokaisessa tutkimuksessa vähintään yhdessä tutkitussa musiikillisuutta ja musiikin havaitsemisen taitoja arvioivassa osa-alueessa kehityksellisesti kielihäiriöiset lapset suoriutuivat heikosti verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa ja ne lisäävät musiikki-interventioiden vaikuttavuuden tutkimisen tarpeellisuutta kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla. Musiikki-interventioiden olisi hyvä olla sisällöltään sellaisia, että kaikki musiikin osa-alueet ovat monipuolisesti käytössä.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä yhteyksiä on musiikin ja puheen rytmin välillä. Lisäksi haluttiin tutkia, millä tavoin musiikilla ja musiikin rytmillä voi tukea puheen havaitsemista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet musiikin ja puheen rytmiä yhdistävän ainakin tietynlainen metrinen rakenne, joka esiintyy puheessa sanapainojen kautta. Lisäksi musiikin ja sen rytmin on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu mm. tukevan afasian kuntoutusta ja helpottavan kielen syntaktisten rakenteiden hahmottamista kehityksellisestä kielihäiriöstä kärsivillä lapsilla. Tutkielma toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Neljän tutkimusartikkelin aineisto haettiin kolmesta eri tietokannasta yhdellä hakulausekkeella. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä, teemaan vahvasti linkittyneitä termejä speech, music ja rhythm. Kaikissa tutkimusartikkeleissa tarkasteltiin musiikkia ja puheen rytmisiä ominaisuuksia. Tutkielmassa tultiin siihen tulokseen, että musiikin ja puheen rytmi ovat hierarkkisesti järjestäytyneitä ja puheen rytmi vastaa jollain tapaa musiikin metristä rytmiä. Lisäksi tutkimusartikkeleissa todettiin musiikin rytmin havaitsemisen olevan usein parempaa, jos tutkittavalla oli musiikkitaustaa tai hän oli harjoitellut musiikin rytmikuviota. Rytmikuvion harjoittelu paransi rytmin havaitsemista myös puheessa. Musiikin harrastuneisuus ja musiikkitausta voivatkin todennäköisesti parantaa puheen rytmin ja siinä esiintyvien tavujen ja äänteiden havaitsemista.

Objectives. Stroke cases are becoming more common due to the aging population. The consequences of stroke are significant and long-lasting both for individuals and for society. Stroke affects the everyday life of the patient by causing depression and deficits in cognitive, language and motor skills. Therefore, it is crucial to begin rehabilitation as soon as possible after the stroke. The wide-scale bilateral brain activation induced by music has recently motivated the use of music in stroke rehabilitation. The purpose of this bachelor’s thesis is to determine whether music listening and producing are effective methods in stroke rehabilitation. Methods. This thesis is a literature review based on the literature searched from PubMed and PsycInfo databases by using the keywords stroke, music, music listening, music therapy, music supported therapy and melodic intonation therapy. Results and conclusions. First of all, music listening improved the recovery of verbal memory and focused attention, and, secondly, reduced depression and confusion. The recovery of cognitive skills and mood induced changes in brain plasticity. Music-supported therapy (MST) combined with physical and occupational therapy improved the recovery of fine and gross motor skills of the hemiparetic upper extremity, therefore increasing the activity of the motor cortex. Music-supported therapy and melodic intonation therapy (MIT) enhanced the communication skills of the patients suffering from non-fluent aphasia. MST combined with speech therapy improved their spontaneous speech, and MIT improved their object naming and daily communication. All in all, music listening and producing seem to be effective rehabilitative methods, but more research is required to utilise music in a clinical setting.

Abstract Objective. Strokes are common diseases, and the stroke survivals may suffer from many symptoms that affect their everyday living. Efforts are made to develop efficient interventions for stroke survivals, some of which make use of the therapeutic effects of music. Music activates and increases blood flow in widespread neuronal networks and engaging in musical activities is correlated with neuroplastic changes in healthy subjects. This thesis presents findings of music supported interventions and their effects on the performance of stroke patients with different types of outcome measures. Method. This thesis is a review including studies examining the effects of music supported interventions on physical, social, cognitive or psychological functioning after stroke. Results and conclusions. The results suggest that music and especially rhythmic music facilitates the rehabilitation of gait after stroke. The studies examining the effects of music on cognitive and psychological functioning after stroke are underrepresented, but there is some evidence suggesting that music improves memory, attention and mood. Using music in stroke rehabilitation is a promising option, and it can readily be integrated in an existing rehabilitation program. In addition, merely listening to music as a part of the rehabilitation is feasible with minimal resources.