Browsing by Title
Now showing items 318-337 of 615
-
(2022)Tavoitteet Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on erityisen korkea riski sairastua masennukseen. Korkean riskin uskotaan perustuvan syrjinnän kokemisesta johtuvaan lisääntyneeseen kuormitukseen. Koska myös muut vähemmistöt - kuten etniset vähemmistöt – kokevat syrjintää ja yksilö voi kuulua useaan vähemmistöön samaan aikaan, on pohdittu, kumuloituuko eri vähemmistöasemiin liittyvä kuormitus yhteen ja johtaako tämä yhä heikompaan mielenterveyteen. Tässä katsauksessa selvitetään lisääkö sekä seksuaalivähemmistöön että etniseen vähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä nuoruudessa. Lisäksi perehdytään vähemmistöstatusten kanssa ilmeneviin suojaaviin tekijöihin ja arvioidaan, onko jonkin tai joidenkin vähemmistöasemien vaikutus masennusoireiden esiintyvyyteen voimakkaampi kuin toisten. Menetelmät Katsauksen lähdemateriaali hankittiin etsimällä artikkeleita Google Scholas -tietokannasta. Käytettyjä hakusanoja olivat ”sexual minority”, ”ethnic minority”, ”depression”, ”multiple minorities” ja ”adolescence”. Tulokset ja johtopäätökset Tuloksissa esiintyi merkittävää vaihtelua. Osa tuloksista tuki havaintoa, että moninkertaiseen vähemmistöön kuuluminen lisäsi masennusoireiden esiintyvyyttä, kun taas osa havaitsi, että esiintyvyys olikin pienempi suhteessa valkoiseen valtaväestöön. Katsauksen tutkimukset eivät ottaneet kantaa siihen, vaikuttaako joku tai jotkin vähemmistöasemista masennusoireiden ilmenemiseen toisia enemmän. Itsemyötätunnon, resilienssiä edistävän kasvatustavan ja vakaan etnisen identiteetin havaittiin toimivan suojaavina tekijöinä. Katsauksen tulosten perusteella ei voida tehdä selkeää päätelmää siitä lisääkö sekä etniseen vähemmistöön että seksuaalivähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä tai onko jonkin vähemmistöaseman vaikutus voimakkaampi kuin toisten. Sen sijaan tulokset korostivat suojaavien tekijöiden merkitystä ja tukevat vähemmistönuorille suunnattujen tukipalveluiden saatavuuden parantamista sekä tietoisuuden ja selviytymistaitojen lisäämistä koulutuksien ja työpajojen avulla.
-
(2021)Tavoitteet. Autismikirjon häiriö on neurologinen häiriö, johon liittyy sosiaalisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen ongelmia sekä toistavia käyttäytymismalleja, mielenkiinnon kohteita ja toimintoja. Kielellisiltä taidoiltaan autismikirjon lapset ovat heterogeeninen joukko. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että osalla autismikirjon lapsista on morfosyntaktisissa taidoissa samantyyppisiä haasteita kuin lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Morfosyntaktisten taitojen puutteet voivat vaikuttaa autismikirjon lapsen ekspressiiviseen ja reseptiiviseen kielitaitoon sekä käyttäytymiseen, oppimiseen ja sosiaaliseen suoriutumiseen. Muun muassa kehityksellisessä kielihäiriössä ilmenevien morfosyntaktisten vaikeuksien kuntoutuksesta on jo olemassa jonkin verran tutkimusta, mutta autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kuntoutukseen liittyvä tutkimus on vähäisempää. Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, millaista kuntoutusta puhuvien autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kehittämiseen keskittyvässä tutkimuksessa on käytetty ja millaisia tuloksia kuntoutuksella on saavutettu. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto haettiin Scopus- ja PubMed-tietokannoista hakulausekkeella (synta* OR morphosynta* OR gramma*) AND (autis* OR ASD OR asperger) AND (therap* OR treat* OR interven*) AND (children OR adolescent*). Aineistoksi valikoitui viisi vuosina 2010–2020 julkaistua tutkimusartikkelia. Aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kahdessa aineiston tutkimuksessa vertailtiin implisiittisiä ja eksplisiittis-implisiittisiä kuntoutusmenetelmiä, yhdessä käytettiin värisemantiikkaa ja kahdessa yhdistettiin implisiittisiä menetelmiä sekä kuvien systemaattista käyttöä. Tutkimuksissa käytetyt kuntoutusmenetelmät eivät jakautuneet kaikilta osin yksiselitteisesti implisiittisiin ja eksplisiittisiin menetelmiin. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa autismikirjon lasten morfosyntaktisiin taitoihin. Aineiston perusteella eksplisiittiset ja eksplisiittis-implisiittiset menetelmät vaikuttavat olevan pelkkiä implisiittisiä menetelmiä tehokkaampia autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kuntoutuksessa. Aineiston vähäisyyden ja tutkimusten metodologisten rajoitteiden vuoksi tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia ja aiheesta tarvitaan vielä paljon lisää tutkimusta.
-
(2020)Objectives Over the past decade the importance of psychological phenomena as part of political behavior has begun to be recognized and research on the subject has increased. The formation of political opinions is influenced by several psychological factors and individual characteristics of information processing. Studies have found that thinking style is associated with political orientation and with what type of needs motivate cognition. Thinking style and motivation together effect how information is viewed and what type of influences are adopted. Rejecting new information and accepting false news can have a problematic effect on political opinion-forming. The purpose of this review is to explain how political opinions are formed and what kind of differences in processing result in political differences. There is also an interest in what kinds of heuristics can influence opinion forming. Psychological factors that are examined include thinking style, epistemic and existential motivation, as well as rejection of science and acceptation of false information. Methods Studies were found using Helka-, PubMed- and Google Scholar databases and search terms "analytic thinking" + "political orientation", "fake news" + "political orientation" and "political psychology" + ”motivation”. In addition, articles were discovered with a manual search from the reference lists of found studies. Conclusions Several studies have found a link between intuitive thinking and conservative political orientation, but there are some differing results. Intuitive thinking could also be associated with epistemic and existential motivation, which have also been found to be stronger among politically conservative. Intuitive thinking together with epistemic and existential motivation expose to heuristics that influence the formation of political opinions. Furthermore, the rejection of information is also more common among intuitive and conservative people. The results regarding the predisposition to accept false news as true and its relation to thinking style and political orientation are more controversial and require further research. Studying the interaction of thinking style, motivation and stance on information could in future shed light on which psychological tendencies and characteristics can potentially lead to diverse political behavior.
-
(2017)Multiple sclerosis (MS) is an autoimmune disease, which usually has its onset in early adulthood. Both physical and neuropsychological symptoms are related to MS. Neuropsychological symptoms include cognitive and behavioral symptoms, and up to 65% of MS patients suffer from cognitive symptoms. The most common cognitive symptoms in literature are deficits in memory functions and information processing speed, and impairments in visual learning. The most often reported behavioral symptoms are instability, irritability, and inflexibility. There have been many attempts to find effective treatment and rehabilitation methods. Previously, studies of neuropsychological rehabilitation of MS were primarily concerned of rehabilitation of memory and learning ability functions whereas currently, the interest seems to be in the treatment possibilities of attentional processes and information processing speed. Pharmacological treatments (e.g. acetylcholinesterase inhibitor and natalizumab) for neuropsychological symptoms in MS have also been tested. Changes in behavior and habits may also be needed for relieving symptoms. It is possible to increase brain activation of MS patients with neuropsychological rehabilitation, and by using fMRI it has been shown that the brain of MS patients compensate the impaired brain functioning by increasing the brain activation. Rehabilitation is used to improve and maintain patient’s quality of life and ability to work. Neuropsychological rehabilitation may have long-term positive effects on patient’s quality of life. The purpose of this review is to consider what is currently known about the treatment and rehabilitation possibilities of the neuropsychological symptoms in multiple sclerosis. Problems with the studies conducted so far are small number of subjects and controls, and conflicting results between studies. That is why it is important to conduct more studies in order to find suitable and effective treatment and rehabilitation methods for neuropsychological symptoms in MS.
-
(2018)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, miten autismikirjon häiriö vaikuttaa tunteiden havaitsemiseen sellaisilla lapsilla ja nuorilla, joilla on autismikirjon häiriö. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaisia eroja eri tunnetilojen havaitsemisessa autismikirjon häiriön lapsilla ja nuorilla on. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu henkilöiden, joilla on autismikirjon häiriö, havaitsevan muiden ihmisten tunnetiloja poikkeavasti. Aspergerin oireyhtymä-diagnoosin saaneilla henkilöillä on havaittu olevan vaikeuksia jopa perustunteiden tunnistamisessa. Autismikirjon henkilöiden on havaittu tunnistavan iloisen kasvonilmeen lähes yhtä hyvin kuin tyypillisesti kehittyneet henkilöt, mutta esimerkiksi pelon tunnistaminen on heille vaikeampaa. Tämän lisäksi autismikirjon henkilöt tarvitsevat enemmän aikaa tunnetilan tunnistamiseen. Menetelmät. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuushaku suoritettiin helmikuussa 2018 kahdessa eri tietokannassa hakulausekkeella ”((autis* OR asd) AND emotion*) AND (reception OR recognition OR perception)”. Artikkeleita löytyi yhteensä 172 kappaletta, joista lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Kuudessa tutkimuksessa havaittiin autismikirjon lasten ja nuorten tunnistavan muiden ihmisten tunnetiloja merkitsevästi heikommin kuin tyypillisesti kehittyneet koehenkilöt. Ilo oli useassa tutkimuksessa autismikirjon henkilöille helpompi tunnistaa kuin kielteiset tunteet, kuten suru, viha ja pelko. Toisaalta, myöskin ilon tunnistaminen kasvonilmeistä oli autismikirjon henkilöille merkitsevästi vaikeampaa kuin tyypillisesti kehittyneille verrokeille yhdessä tutkimuksessa. Lisäksi ilon tunnistaminen kehon liikkeestä oli autismikirjon koehenkilöille merkitsevästi vaikeampaa kuin negatiivisten tunteiden tunnistaminen. Suurimmassa osassa katsaukseen valikoituneista tutkimuksista oli tutkittu ainoastaan hyvätasoisia autismikirjon henkilöitä. Tämän vuoksi katsauksen tutkimustuloksia ei voida yleistää koskemaan koko autismikirjoa, ja tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia myös heikkotasoisempien autismikirjon henkilöiden kykyä tunnistaa muiden ihmisten tunnetiloja. Lisäksi suurin osa tähän katsaukseen valikoituneista tutkimusartikkeleista tutki perustunteiden havaitsemista. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää ja erotella myöskin kompleksisten tunteiden havaitsemista autismikirjon häiriössä.
-
(2022)Tavoitteet. Muistisairauksiin liittyvä kognition etenevä rappeutuminen johtaa kommunikaatiokyvyn heikkenemiseen, jolloin vastuu kommunikaation onnistumisesta siirtyy yhä enemmän muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuskumppaneille. Lähes kaikilla muistisairailla ihmisillä esiintyy jossakin sairauden vaiheessa myös käytösoireita, jotka heikentävät heidän elämänlaatuaan ja kuormittavat heidän hoitajiaan. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että hoitajien kommunikaatiokoulutus parantaa niitä tietoja ja taitoja, jotka liittyvät kommunikaatioon muistisairaiden ihmisten kanssa. Tässä tutkielmassa kuvataan koulutusinterventioita ja selvitetään, onko hoitajien kommunikaatiokoulutuksella vaikutusta myös muistisairaiden ihmisten käyttäytymiseen ja heidän hoitajiensa kokemaan kuormittuneisuuteen. Menetelmät. Tutkimuksessa menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoista. Hakulausekkeena oli ("com-municat* train*" OR "communicat* educat*" OR "communicat* intervent*" OR "communicat* teach*") AND (dement* OR "memory disorder*" OR alzheimer*) AND (nurs* OR "formal caregiver*"). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkeleissa kuvatut koulutusinterventiot olivat sisällöltään ja metodeiltaan hyvin erilaisia. Niillä kaikilla todettiin olleen myönteisiä vaikutuksia. Hoitajien kommunikaatioon liittyvät tiedot ja taidot paranivat interventioiden jälkeen kunkin intervention tavoitteiden mukaisesti. Neljässä viidestä tutkimuksesta, joissa arvioitiin vaikutuksia muistisairaiden ihmisten käyttäytymiseen, havaittiin merkittäviä myönteisiä muutoksia. Kaikissa hoitajien hyvinvointia arvioineissa tutkimuksissa todettiin intervention jälkeen joko kuormittuneisuuden kokemuksen vähenemistä tai minäpystyvyyden kokemuksen vahvistumista.
-
(2018)Objectives. Multisystemic therapy (MST) is one of the most studied interventions for adolescent conduct disorder and new results of the efficacy of it is published every year. Earlier reviews have come up to some extent with inconsistent results of the efficacy of MST. The objectives of this thesis were to view the most recent findings of treating adolescent conduct disorders with MST, to evaluate the reliability of this information and especially view those factors that make MST an efficient intervention. Methods. Background information, latest reviews, meta-analyses and randomised controlled trials were searched from Pubmed and Helka databases. Three of the most recent reviews or meta-analyses and six randomised controlled trials which were published after the latest review were included. Results and conclusions. The results of the efficacy of MST were mostly positive, but partly inconsistent. There was some variation in the quality of research methods and the accuracy of reporting the results which influenced the results of this review. The most efficient factors in MST were directing the treatment towards parenting skills as well as the multi-sidedness, flexibility and continuous follow- up of the efficacy of the treatment. If the treatment as usual is of good quality, MST may not bring any added value. All in all, MST is a useful intervention especially if there is not suitable clinical pathway for adolescent conduct disorder already.
-
(2022)Objectives. The purpose of this Bachelor’s thesis was to evaluate the efficacy of music-based interventions in the treatment of dyslexia. Additionally, the processes through which engaging in musical activities affects reading ability were explored. Literacy is essential to independence and agency, and deficits in reading ability can have long-term impacts not only on learning ability and academic and career-related prospects, but also on holistic wellbeing. Consequently, the early detection and efficient treatment of dyslexia are important. According to prior research, music training positively affects reading ability and auditive processing abilities linked to dyslexia. The aim of this literary review was to determine whether music-based interventions could be implemented in dyslexia treatment. Methods. A literary search was conducted using PubMed and Google Scholar databases and keywords linked to dyslexia and music-based interventions. The inclusion criteria for experimental studies were that the participants were found to have dyslexia and that the intervention entailed some form of music training. Some of the literary sources were found through the references of studies included. In addition, sources concerning the etiology and symptoms of dyslexia as well as the cognitive and neural outcomes of music training were included. Results and conclusions. The literary search showed that experimental studies on music-based interventions are scarce. Furthermore, the studies included in this review differed from each other for example in terms of study design and the characteristics of the interventions, and therefore the efficacy of music-based interventions cannot be determined reliably. However, research points to music-based interventions having a positive effect on both auditive processing abilities and skills that support and constitute reading ability. Additionally, music-based interventions can improve working memory and academic performance, and thus alleviate the negative effects of dyslexia. In conclusion, although music training appears to be a promising and versatile intervention method in dyslexia treatment, further research is needed to determine its efficacy and possibilities of its implementation.
-
(2023)Tavoitteet. Musiikilla ja kielellä on monia yhteisiä osa-alueita ja niiden molempien käsittely perustuu samanlaisiin kognitiivisiin kykyihin. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielellinen kehitys on epätyypillistä ilman selvää syytä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla voi olla vaikeuksia musiikin prosessoimisessa. Erityisesti ongelmia on havaittu rytminkäsittelyn taidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia taitoja arvioidaan ja millä menetelmillä tutkitaan musiikin havaitsemisen taitoja lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Lisäksi halutaan selvittää millaiset kehityksellisesti kielihäiriöisten lasten musiikilliset ja musiikin havaitsemisen taidot ovat verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin. Menetelmät. Menetelmänä tutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista helmikuussa 2023. Hakulausekkeena oli: ("specific language impairment*" OR "developmental language disorder*" OR "language delay" OR "developmental dysphasia") AND ("identification" OR "perception" OR "processing" OR "production" OR "awareness") AND (music*). Aineiston analyysin jälkeen tutkielmaan valikoitui 6 vertaisarvioitua artikkelia, jotka oli julkaistu vuosien 2015 ja 2020 välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Musiikillisia ja musiikin havaitsemisen taitoja arvioitiin useilla eri menetelmillä. Testeissä arvioitavia osa-alueita olivat rytmi, sävelkorkeus, melodia, tempo, sointiväri, laulutaito sekä muistiin tallennettujen musiikillisten sekvenssien tunnistaminen. Kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla oli vaikeuksia musiikin havaitsemisessa ja tuottamisessa. Jokaisessa tutkimuksessa vähintään yhdessä tutkitussa musiikillisuutta ja musiikin havaitsemisen taitoja arvioivassa osa-alueessa kehityksellisesti kielihäiriöiset lapset suoriutuivat heikosti verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa ja ne lisäävät musiikki-interventioiden vaikuttavuuden tutkimisen tarpeellisuutta kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla. Musiikki-interventioiden olisi hyvä olla sisällöltään sellaisia, että kaikki musiikin osa-alueet ovat monipuolisesti käytössä.
-
(2023)Objectives. In the modern times, music and music therapy have emerged as versatile forms of treatment and rehabilitation. Music is also common means of regulating emotions by humans. Problems with emotion regulation can predict and maintain various psychopathological phenomena. The objective of this literary review was to examine if music and music therapy can be beneficial concerning emotion regulation and its possible problems. Methods. Articles for this review were searched in the PubMed and Google Scholar databases. Ultimately, nine articles addressing connection between music and emotion regulation were selected. These articles consisted of interventions and studies concerning beneficial use of music in respect of emotion regulation. Results and conclusions. The research evidence finds that music and music therapy can be used diversely in emotion regulation and the focusing interventions. The effects of the interventions were mostly significant, improving one or several aspects of emotion regulation, such as emotion awareness and confidence in regulating one’s emotions. It was also observed that music can be used as a beneficial or detrimental means of regulating one’s emotions. This should be taken into consideration when designing music therapy focused treatment, for example. The studies selected for this review were vastly different concerning their methods, and it was difficult to create a more detailed image of the potential for music and music therapy to support emotion regulation. However, the field of research in question is still young and this review gives encouraging evidence for the future of music and music therapy in emotion regulation.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä yhteyksiä on musiikin ja puheen rytmin välillä. Lisäksi haluttiin tutkia, millä tavoin musiikilla ja musiikin rytmillä voi tukea puheen havaitsemista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet musiikin ja puheen rytmiä yhdistävän ainakin tietynlainen metrinen rakenne, joka esiintyy puheessa sanapainojen kautta. Lisäksi musiikin ja sen rytmin on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu mm. tukevan afasian kuntoutusta ja helpottavan kielen syntaktisten rakenteiden hahmottamista kehityksellisestä kielihäiriöstä kärsivillä lapsilla. Tutkielma toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Neljän tutkimusartikkelin aineisto haettiin kolmesta eri tietokannasta yhdellä hakulausekkeella. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä, teemaan vahvasti linkittyneitä termejä speech, music ja rhythm. Kaikissa tutkimusartikkeleissa tarkasteltiin musiikkia ja puheen rytmisiä ominaisuuksia. Tutkielmassa tultiin siihen tulokseen, että musiikin ja puheen rytmi ovat hierarkkisesti järjestäytyneitä ja puheen rytmi vastaa jollain tapaa musiikin metristä rytmiä. Lisäksi tutkimusartikkeleissa todettiin musiikin rytmin havaitsemisen olevan usein parempaa, jos tutkittavalla oli musiikkitaustaa tai hän oli harjoitellut musiikin rytmikuviota. Rytmikuvion harjoittelu paransi rytmin havaitsemista myös puheessa. Musiikin harrastuneisuus ja musiikkitausta voivatkin todennäköisesti parantaa puheen rytmin ja siinä esiintyvien tavujen ja äänteiden havaitsemista.
-
(2023)Tavoitteet. Autismikirjon häiriö on kehityksellinen keskushermoston häiriö, joka vaikuttaa yksilön tapaan olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Haasteet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vaikuttavat yksilön osallistumismahdollisuuksiin, sosiaalisten suhteiden rakentamiseen sekä elämänlaatuun. Musiikki-interventiot saattavat aiempien tutkimusten perusteella tarjota työkalun sosiaalisten vuorovaikutushaasteiden kuntoutukseen. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin musiikkia hyödynnetään autismikirjon sosiaalisten vuorovaikutusvaikeuksien kuntoutuksessa. Lisäksi tavoitteena on tarkastella, kuinka vaikuttavia musiikkia hyödyntävät interventiot ovat kyseisten haasteiden kuntoutuksessa. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin helmikuussa 2023 OvidMedline ja Scopus -tietokannoista. Hakulausekkeena käytettiin (autism* OR autistic*) AND (music* OR music therapy) AND (“social skill*” OR “social behav*”’). Lopulliseen aineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka olivat julkaistu vuosina 2014–2023. Aineistoa analysoitiin kokoamalla ja taulukoimalla tutkimusten keskeiset asiat sekä peilaamalla niitä tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Musiikkia hyödynnettiin autismikirjon sosiaalisten vuorovaikutusvaikeuksien kuntoutuksessa pitkälti musiikkiterapian muodossa. Interventioissa painottui aktiivinen musiikin luominen yhdessä hyödyntäen erilaisia soittimia sekä laulamista. Interventioissa oli suurta vaihtelua sisällön sekä keston kannalta. Interventioiden tulokset olivat hieman vaihtelevia sosiaalisen vuorovaikutuksen kehityksen kannalta. Suuressa osassa tutkimuksia havaittiin kuitenkin positiivista kehitystä lasten vuorovaikutuksessa sekä sosiaalisissa taidoissa. Tulosten perusteella musiikin käyttö interventioissa on monipuolinen työkalu, joka voi kannustaa erityisesti vuorotteluun vertaisten kanssa sekä tukea jaetun tarkkaavuuden taitojen kehittämistä. Tulosten yleistettävyyden sekä menetelmien kehittämisen kannalta tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää eri ikäryhmistä sekä interventioista.
-
(2020)Objectives. Stroke cases are becoming more common due to the aging population. The consequences of stroke are significant and long-lasting both for individuals and for society. Stroke affects the everyday life of the patient by causing depression and deficits in cognitive, language and motor skills. Therefore, it is crucial to begin rehabilitation as soon as possible after the stroke. The wide-scale bilateral brain activation induced by music has recently motivated the use of music in stroke rehabilitation. The purpose of this bachelor’s thesis is to determine whether music listening and producing are effective methods in stroke rehabilitation. Methods. This thesis is a literature review based on the literature searched from PubMed and PsycInfo databases by using the keywords stroke, music, music listening, music therapy, music supported therapy and melodic intonation therapy. Results and conclusions. First of all, music listening improved the recovery of verbal memory and focused attention, and, secondly, reduced depression and confusion. The recovery of cognitive skills and mood induced changes in brain plasticity. Music-supported therapy (MST) combined with physical and occupational therapy improved the recovery of fine and gross motor skills of the hemiparetic upper extremity, therefore increasing the activity of the motor cortex. Music-supported therapy and melodic intonation therapy (MIT) enhanced the communication skills of the patients suffering from non-fluent aphasia. MST combined with speech therapy improved their spontaneous speech, and MIT improved their object naming and daily communication. All in all, music listening and producing seem to be effective rehabilitative methods, but more research is required to utilise music in a clinical setting.
-
(2021)Musiikki on tärkeä tunteidenkäsittelyn ja kommunikoinnin kanava ja musiikkia voidaankin löytää lähes kaikista kulttuureista ympäri maailman. Yksi tärkeimpiä syitä musiikin kuuntelulle on pyrkimys säädellä omia tunnetiloja. Useimmiten ihmiset kuuntelevat mieluiten musiikkia, joka vastaa tunnesisällöltään heidän sen hetkistä tunnetilaansa, jolloin musiikki voi auttaa vahvistamaan tunnetilaa. Musiikki voi myös itsessään herättää tunteita ja musiikin herättämien tunteiden käsittelyä voidaan kuvata kaksivaiheisena prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa tunneärsykkeitä käsitellään esitietoisella tasolla ja sitä voidaan tarkastella kehon fysiologisista vasteista. Toinen vaihe kuvaa puolestaan korkeamman tason tietoisia kognitiivisia prosesseja, joissa arvioidaan musiikin herättämiä tunnekokemuksia. Monet musiikin tunnekokemuksia tarkastelevat tutkimukset nojaavat kielellisiin kuvauksiin omista tunnekokemuksista, ja vaativatkin siten tunteiden kognitiivisen prosessoinnin kykyä. Koska musiikki herättää tunteita ja musiikkitunteiden käsittely on monipuolista, on kiinnostavaa selvittää, miten musiikin herättämiä tunteita käsitellään, jos tunteiden käsittelyssä ylipäänsä on haasteita. Tällaiset haasteet ovat tyypillisiä autismikirjossa, ja ne ilmenevätkin usein erityisesti tunteiden tunnistamisen vaikeutena. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että tunteidenkäsittelyn ongelmat eivät liitykään välttämättä suoraan autismikirjon häiriöihin itsessään, vaan selittyvät aleksitymian yleisyydellä autismikirjon häiriöissä. Aleksitymia (kirj. "olla ilman sanoja tunteille") on sub-kliininen oireyhtymä, jota kuvaa vaikeus arvioida omia tunnekokemuksia ja kuvata niitä sanallisesti. Aleksityminen henkilö voikin esimerkiksi kokea olonsa epämukavaksi, mutta ei osaa erotella onko kyse esimerkiksi surusta, kiukusta tai vaikkapa nälästä. Aleksitymian vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi arvioitaessa tunnetiloja kasvojen ilmeistä tai äänensävyistä. Näissä tutkimuksissa erot autismikirjon häiriöihin kuuluvien ja neurotyypillisten verrokkien välillä ovat kadonneet, kun on otettu huomioon aleksitymian vaikutukset. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten musiikin tunnesisältöjä prosessoidaan autismikirjossa ja mikä vaikutus aleksitymialla on erityisesti musiikin tunnesisältöjen kognitiiviseen ja kielelliseen prosessointiin.
-
(2017)Abstract Objective. Strokes are common diseases, and the stroke survivals may suffer from many symptoms that affect their everyday living. Efforts are made to develop efficient interventions for stroke survivals, some of which make use of the therapeutic effects of music. Music activates and increases blood flow in widespread neuronal networks and engaging in musical activities is correlated with neuroplastic changes in healthy subjects. This thesis presents findings of music supported interventions and their effects on the performance of stroke patients with different types of outcome measures. Method. This thesis is a review including studies examining the effects of music supported interventions on physical, social, cognitive or psychological functioning after stroke. Results and conclusions. The results suggest that music and especially rhythmic music facilitates the rehabilitation of gait after stroke. The studies examining the effects of music on cognitive and psychological functioning after stroke are underrepresented, but there is some evidence suggesting that music improves memory, attention and mood. Using music in stroke rehabilitation is a promising option, and it can readily be integrated in an existing rehabilitation program. In addition, merely listening to music as a part of the rehabilitation is feasible with minimal resources.
-
(2023)Aim. Music and language share many similarities and require similar cognitive processes. Music has a wide range of positive effects on different areas of children’s development. Because of this, researchers have been interested in exploring the connection between music activities and children’s language development. Phonological awareness is one area of language abilities. It is one of the best predictors of the development of reading skills, which is why it is crucial to notice delays in the development of phonological awareness early. The aim of the thesis was to find out what is known about the connection between music and the development of phonological awareness and whether musical activities affect its development. Methods. Literature search was done in PubMed and Google Scholar databases using keywords “music AND language development “ and “music AND language AND children” during autumn 2022. The review was limited to examining the development of phonological awareness in preschool aged children. Conclusions. Musical activities were found to be positively related to the development of children’s phonological awareness. This was reflected in the better performance of children who participated in musical activities in a wide range of tests measuring different phonological awareness skills. However, in some studies, no difference in performance between the music activity group and the other groups was observed. These results promote the integration of various musical activities into kindergartens which could develop children’s linguistic skills and support language development before the development of reading skills.
-
(2018)Many studies have shown that music training is connected to many cognitive skills. Recently, studies have focused on whether there could be an association between music training and executive functions. Executive functions consist of many components which can be divided to three main functions. They are inhibition, cognitive flexibility and working memory. It has been argued that executive functions are connected to academic skills in children. However, it is challenging to examine the association between music training and executive functions, because the definition of executive functions isn’t clear and there are many different tests to measure it. The aim of this literature review is to clarify the definition of executive functions and examine whether music training is associated with its components. The review covers only studies focused on preschool and elementary school aged children with no cognitive or developmental disorders. In general, several studies suggest that a positive association between music training and executive functions exists. The association has been examined either comparing structured music training to some other activity or musically trained children to musically untrained children. The studies showed that music training improved performance in tasks that measure inhibition, cognitive flexibility and working memory. In addition, music group performed better in most tasks compered to visual art group, science group and passive control group. However, the difference between groups wasn’t found in all of the studies when measuring inhibitory control and selective attention. Also, in one study it was noticed that the longer the participants had been training music, the better they performed in tasks which measures different components of executive functions. It seems that music training can be used to improve child’s executive function skills. Music training could play an important role for example in schools when supporting children’s executive function skills. In addition, it has been showed that executive functions are associated with subsequent academic achievement. Therefore, supporting executive functions could be a way to support school performance in general. However, it is still uncertain whether music training has some special impact compared to other activities. Therefore, more research about the subject is needed.
-
(2019)Tavoitteet. Musiikki ja kieli koostuvat hyvin samankaltaisista elementeistä ja niitä prosessoidaan osittain samoilla aivoalueilla ja samanlaisilla aivomekanismeilla. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että jos lapset suoriutuvat musiikillisia taitoja mittaavista tehtävistä hyvin, he menestyvät usein myös kielellisissä testeissä verrokkejaan paremmin. Lukutaidon saavuttamisen kannalta erityisen tärkeässä asemassa pidetään fonologista tietoisuutta. Sen kehittäminen musiikillisten keinojen avulla on aiemmissa tutkimuksissa esimerkiksi helpottanut lukivaikeuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia musiikillisia keinoja alle kouluikäisten, tyypillisesti kehittyneiden lasten fonologisen tietoisuuden kehittämiseksi on käytetty ja miten kestoltaan ja musiikillisilta keinoiltaan erilaiset musiikki-interventiot ovat vaikuttaneet fonologisen tietoisuuden kehittymiseen. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kahdesta kansainvälisestä elektronisesta tietokannasta, jotka olivat Scopus ja Web of Science. Hakusanoina käytettiin valitun aiheen englanninkielisiä termejä phonological awareness, phonological skills ja music. Tuloksia rajattiin valintakriteereiden perusteella, ja päädyttiin viiteen kriteerit täyttävään interventiotutkimukseen, jotka oli julkaistu vuosina 2009-2018. Aineistosta poimittiin vastauksia erityisesti asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja olennaisimpia asioita esitettiin myös taulukoissa. Tulokset ja johtopäätökset. Valituissa tutkimuksissa oli käytössä hyvin erilaisia musiikillisia keinoja. Useissa tutkimuksissa soitettiin instrumentteja ja laulettiin lastenlauluja. Joissakin opeteltiin alkeellisia musiikinkirjoitusmenetelmiä ja tanssittiin rytmiltään erilaisten kappaleiden tahtiin. Yhdessä tutkimuksessa lapset eivät koskeneet lainkaan fyysisiin soittimiin vaan opiskelu tapahtui tietokoneohjelman avulla. Lyhin interventio kesti 20 päivää ja pisin 13 kuukautta. Kolmessa tutkimuksessa fonologinen tietoisuus kasvoi tilastollisesti merkitsevästi jollakin mitatulla fonologisen tietoisuuden osa-alueella alku- ja loppumittauksen välillä. Selkeää vastausta siihen, mikä intervention keston ja intensiivisyyden tulisi olla, jotta fonologinen tietoisuus kasvaa tilastollisesti merkitsevästi, ei saatu. Intervention pituus ei siis suoraan ole yhteydessä sen tehokkuuteen, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin seikat, kuten todennäköisesti käytetyt menetelmät. Aiheesta tarvitaan lisää sellaista tutkimusta, jossa varioidaan sekä käytettyjä musiikillisia keinoja että intervention kestoa ja intensiivisyyttä, jotta saadaan selville millaiset interventiot kehittävät kaikkein tehokkaimmin alle kouluikäisten lasten fonologista tietoisuutta.
-
(2022)Objectives. Prenatal depression is one of the most common mental disorders during pregnancy. It not only causes notable distress to the mother but also to the rest of the family. When choosing treatment, the well-being of the fetus should also be taken into consideration. Music has been proven to have benefits as a treatment method but not any notable adverse effects. This suggests that it could be a practical treatment method in treating prenatal depression. The aim of this review is to find out whether music interventions could be effective methods to treat prenatal depression. In addition, it is examined how these music interventions have been carried out and what could be their possible contributing factors. Methods. The literary research was done on PubMed database. The words used for title and abstract were “depress*” and “music” and “antenatal” or “antepartum” or “prenatal”. In addition, the references of the found meta-analyses and reviews were scoped. All studies included had to be based on a randomized controlled trial. Five research papers were selected into this review. All the subjects were pregnant women who volunteered to participate in the studies. Results and conclusions. The reviewed studies in this review suggest that music interventions can reduce the amount of depression symptoms on pregnant women. The studies found for this review carried out music interventions as music interventions that were focused on listening to music and as music interventions that were focused on singing. However, this review cannot answer which one of these interventions is more effective in the treatment of prenatal depression. Possible mechanisms of action could be related to adding enjoyable action to one’s daily life that aid relaxation. However, there is not a lot of research literature concerning the subject, and, in the future, it is relevant that there would be studies comparing different music-interventions on pregnant women. This is of essence because music interventions could have efficient and cost-effective usage in the future for the treatment of prenatal depression.
-
(2023)Tavoitteet: Lapsen synnynnäisen tai esikielellisen kuulovamman kuntoutuksen tavoitteena on turvata puheen ja kielen mahdollisimman tyypillinen kehitys. Puheen ja kielen kehitykselle keskeistä on puheen havaitseminen, jota kuulolaiteteknologia tukee kuulovammaisella lapsella. Pelkästään kuulolaiteteknologian käyttö ei kuitenkaan tuo puheen havaitsemista lähelle normaalikuuloisen lapsen tasoa, vaan lisäksi tarvitaan säännöllistä puheterapiakuntoutusta. Vaikka kuntoutuksen myötä lapsen puheen havaitseminen kehittyy useimmiten suhteellisen hyvälle tasolle, on puheen havaitsemisessa tyypillisesti haasteita esimerkiksi taustahälyisissä tilanteissa tai puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen osalta. Puheen havaitsemisen kuntoutuksen osana musiikki-interventiot ovat viime vuosikymmenen aikana kiinnittäneet tutkijoiden huomion, sillä niiden positiiviset vaikutukset puheen havaitsemiseen tunnetaan normaalikuuloisilla lapsilla ja muusikoilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja kuvata, millaisia musiikki-interventioita puheen havaitsemisen tukena on viime vuosina käytetty kuulovammaisilla lapsilla, sekä kuvata ja analysoida, millaisia vaikutuksia musiikki-interventioilla on puheen havaitsemiseen liittyvissä tehtävissä suoriutumiseen kuulovammaisilla lapsilla. Menetelmät: Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli (music W/2 (interventio* OR training*)) AND (hearing W/2 (impair* OR loss)) OR (deaf OR deafness ) AND (speech OR language) AND (child* OR pediatric). Tiedonhaku suoritettiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoissa helmikuussa 2023. Tutkimukseen valikoitui haun myötä viisi artikkelia. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2014-2020. Tulokset ja johtopäätökset: Musiikki-interventiot kuulovammaisten lasten puheen havaitsemisen tukena olivat toteutukseltaan hyvin vaihtelevia, monipuolisia ja kuitenkin yhtenevästi lasta osallistavia. Interventioiden kesto ja intensiteetti vaihteli, samoin intervention sisällöt. Musiikki-interventioiden vaikutukset puheen havaitsemiseen liittyvissä tehtävissä suoriutumiseen kuulovammaisilla lapsilla olivat vaihtelevia ja osin myös vastakkaisia. Joukossa oli kuitenkin positiivisia ja lupaavia tuloksia, etenkin puheen taustahälyssä havaitsemisen ja puheen prosodisten piirteiden tunnistamisen osalta. Tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, ja lisätutkimusta ja lisänäyttöä aiheesta tarvitaan johtopäätösten ja kliinisten sovellusten eteenpäinviemiseksi.
Now showing items 318-337 of 615