Browsing by Title
Now showing items 328-347 of 615
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä yhteyksiä on musiikin ja puheen rytmin välillä. Lisäksi haluttiin tutkia, millä tavoin musiikilla ja musiikin rytmillä voi tukea puheen havaitsemista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet musiikin ja puheen rytmiä yhdistävän ainakin tietynlainen metrinen rakenne, joka esiintyy puheessa sanapainojen kautta. Lisäksi musiikin ja sen rytmin on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu mm. tukevan afasian kuntoutusta ja helpottavan kielen syntaktisten rakenteiden hahmottamista kehityksellisestä kielihäiriöstä kärsivillä lapsilla. Tutkielma toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Neljän tutkimusartikkelin aineisto haettiin kolmesta eri tietokannasta yhdellä hakulausekkeella. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä, teemaan vahvasti linkittyneitä termejä speech, music ja rhythm. Kaikissa tutkimusartikkeleissa tarkasteltiin musiikkia ja puheen rytmisiä ominaisuuksia. Tutkielmassa tultiin siihen tulokseen, että musiikin ja puheen rytmi ovat hierarkkisesti järjestäytyneitä ja puheen rytmi vastaa jollain tapaa musiikin metristä rytmiä. Lisäksi tutkimusartikkeleissa todettiin musiikin rytmin havaitsemisen olevan usein parempaa, jos tutkittavalla oli musiikkitaustaa tai hän oli harjoitellut musiikin rytmikuviota. Rytmikuvion harjoittelu paransi rytmin havaitsemista myös puheessa. Musiikin harrastuneisuus ja musiikkitausta voivatkin todennäköisesti parantaa puheen rytmin ja siinä esiintyvien tavujen ja äänteiden havaitsemista.
-
(2023)Tavoitteet. Autismikirjon häiriö on kehityksellinen keskushermoston häiriö, joka vaikuttaa yksilön tapaan olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Haasteet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vaikuttavat yksilön osallistumismahdollisuuksiin, sosiaalisten suhteiden rakentamiseen sekä elämänlaatuun. Musiikki-interventiot saattavat aiempien tutkimusten perusteella tarjota työkalun sosiaalisten vuorovaikutushaasteiden kuntoutukseen. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin musiikkia hyödynnetään autismikirjon sosiaalisten vuorovaikutusvaikeuksien kuntoutuksessa. Lisäksi tavoitteena on tarkastella, kuinka vaikuttavia musiikkia hyödyntävät interventiot ovat kyseisten haasteiden kuntoutuksessa. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin helmikuussa 2023 OvidMedline ja Scopus -tietokannoista. Hakulausekkeena käytettiin (autism* OR autistic*) AND (music* OR music therapy) AND (“social skill*” OR “social behav*”’). Lopulliseen aineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka olivat julkaistu vuosina 2014–2023. Aineistoa analysoitiin kokoamalla ja taulukoimalla tutkimusten keskeiset asiat sekä peilaamalla niitä tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Musiikkia hyödynnettiin autismikirjon sosiaalisten vuorovaikutusvaikeuksien kuntoutuksessa pitkälti musiikkiterapian muodossa. Interventioissa painottui aktiivinen musiikin luominen yhdessä hyödyntäen erilaisia soittimia sekä laulamista. Interventioissa oli suurta vaihtelua sisällön sekä keston kannalta. Interventioiden tulokset olivat hieman vaihtelevia sosiaalisen vuorovaikutuksen kehityksen kannalta. Suuressa osassa tutkimuksia havaittiin kuitenkin positiivista kehitystä lasten vuorovaikutuksessa sekä sosiaalisissa taidoissa. Tulosten perusteella musiikin käyttö interventioissa on monipuolinen työkalu, joka voi kannustaa erityisesti vuorotteluun vertaisten kanssa sekä tukea jaetun tarkkaavuuden taitojen kehittämistä. Tulosten yleistettävyyden sekä menetelmien kehittämisen kannalta tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää eri ikäryhmistä sekä interventioista.
-
(2020)Objectives. Stroke cases are becoming more common due to the aging population. The consequences of stroke are significant and long-lasting both for individuals and for society. Stroke affects the everyday life of the patient by causing depression and deficits in cognitive, language and motor skills. Therefore, it is crucial to begin rehabilitation as soon as possible after the stroke. The wide-scale bilateral brain activation induced by music has recently motivated the use of music in stroke rehabilitation. The purpose of this bachelor’s thesis is to determine whether music listening and producing are effective methods in stroke rehabilitation. Methods. This thesis is a literature review based on the literature searched from PubMed and PsycInfo databases by using the keywords stroke, music, music listening, music therapy, music supported therapy and melodic intonation therapy. Results and conclusions. First of all, music listening improved the recovery of verbal memory and focused attention, and, secondly, reduced depression and confusion. The recovery of cognitive skills and mood induced changes in brain plasticity. Music-supported therapy (MST) combined with physical and occupational therapy improved the recovery of fine and gross motor skills of the hemiparetic upper extremity, therefore increasing the activity of the motor cortex. Music-supported therapy and melodic intonation therapy (MIT) enhanced the communication skills of the patients suffering from non-fluent aphasia. MST combined with speech therapy improved their spontaneous speech, and MIT improved their object naming and daily communication. All in all, music listening and producing seem to be effective rehabilitative methods, but more research is required to utilise music in a clinical setting.
-
(2021)Musiikki on tärkeä tunteidenkäsittelyn ja kommunikoinnin kanava ja musiikkia voidaankin löytää lähes kaikista kulttuureista ympäri maailman. Yksi tärkeimpiä syitä musiikin kuuntelulle on pyrkimys säädellä omia tunnetiloja. Useimmiten ihmiset kuuntelevat mieluiten musiikkia, joka vastaa tunnesisällöltään heidän sen hetkistä tunnetilaansa, jolloin musiikki voi auttaa vahvistamaan tunnetilaa. Musiikki voi myös itsessään herättää tunteita ja musiikin herättämien tunteiden käsittelyä voidaan kuvata kaksivaiheisena prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa tunneärsykkeitä käsitellään esitietoisella tasolla ja sitä voidaan tarkastella kehon fysiologisista vasteista. Toinen vaihe kuvaa puolestaan korkeamman tason tietoisia kognitiivisia prosesseja, joissa arvioidaan musiikin herättämiä tunnekokemuksia. Monet musiikin tunnekokemuksia tarkastelevat tutkimukset nojaavat kielellisiin kuvauksiin omista tunnekokemuksista, ja vaativatkin siten tunteiden kognitiivisen prosessoinnin kykyä. Koska musiikki herättää tunteita ja musiikkitunteiden käsittely on monipuolista, on kiinnostavaa selvittää, miten musiikin herättämiä tunteita käsitellään, jos tunteiden käsittelyssä ylipäänsä on haasteita. Tällaiset haasteet ovat tyypillisiä autismikirjossa, ja ne ilmenevätkin usein erityisesti tunteiden tunnistamisen vaikeutena. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että tunteidenkäsittelyn ongelmat eivät liitykään välttämättä suoraan autismikirjon häiriöihin itsessään, vaan selittyvät aleksitymian yleisyydellä autismikirjon häiriöissä. Aleksitymia (kirj. "olla ilman sanoja tunteille") on sub-kliininen oireyhtymä, jota kuvaa vaikeus arvioida omia tunnekokemuksia ja kuvata niitä sanallisesti. Aleksityminen henkilö voikin esimerkiksi kokea olonsa epämukavaksi, mutta ei osaa erotella onko kyse esimerkiksi surusta, kiukusta tai vaikkapa nälästä. Aleksitymian vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi arvioitaessa tunnetiloja kasvojen ilmeistä tai äänensävyistä. Näissä tutkimuksissa erot autismikirjon häiriöihin kuuluvien ja neurotyypillisten verrokkien välillä ovat kadonneet, kun on otettu huomioon aleksitymian vaikutukset. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten musiikin tunnesisältöjä prosessoidaan autismikirjossa ja mikä vaikutus aleksitymialla on erityisesti musiikin tunnesisältöjen kognitiiviseen ja kielelliseen prosessointiin.
-
(2017)Abstract Objective. Strokes are common diseases, and the stroke survivals may suffer from many symptoms that affect their everyday living. Efforts are made to develop efficient interventions for stroke survivals, some of which make use of the therapeutic effects of music. Music activates and increases blood flow in widespread neuronal networks and engaging in musical activities is correlated with neuroplastic changes in healthy subjects. This thesis presents findings of music supported interventions and their effects on the performance of stroke patients with different types of outcome measures. Method. This thesis is a review including studies examining the effects of music supported interventions on physical, social, cognitive or psychological functioning after stroke. Results and conclusions. The results suggest that music and especially rhythmic music facilitates the rehabilitation of gait after stroke. The studies examining the effects of music on cognitive and psychological functioning after stroke are underrepresented, but there is some evidence suggesting that music improves memory, attention and mood. Using music in stroke rehabilitation is a promising option, and it can readily be integrated in an existing rehabilitation program. In addition, merely listening to music as a part of the rehabilitation is feasible with minimal resources.
-
(2023)Aim. Music and language share many similarities and require similar cognitive processes. Music has a wide range of positive effects on different areas of children’s development. Because of this, researchers have been interested in exploring the connection between music activities and children’s language development. Phonological awareness is one area of language abilities. It is one of the best predictors of the development of reading skills, which is why it is crucial to notice delays in the development of phonological awareness early. The aim of the thesis was to find out what is known about the connection between music and the development of phonological awareness and whether musical activities affect its development. Methods. Literature search was done in PubMed and Google Scholar databases using keywords “music AND language development “ and “music AND language AND children” during autumn 2022. The review was limited to examining the development of phonological awareness in preschool aged children. Conclusions. Musical activities were found to be positively related to the development of children’s phonological awareness. This was reflected in the better performance of children who participated in musical activities in a wide range of tests measuring different phonological awareness skills. However, in some studies, no difference in performance between the music activity group and the other groups was observed. These results promote the integration of various musical activities into kindergartens which could develop children’s linguistic skills and support language development before the development of reading skills.
-
(2018)Many studies have shown that music training is connected to many cognitive skills. Recently, studies have focused on whether there could be an association between music training and executive functions. Executive functions consist of many components which can be divided to three main functions. They are inhibition, cognitive flexibility and working memory. It has been argued that executive functions are connected to academic skills in children. However, it is challenging to examine the association between music training and executive functions, because the definition of executive functions isn’t clear and there are many different tests to measure it. The aim of this literature review is to clarify the definition of executive functions and examine whether music training is associated with its components. The review covers only studies focused on preschool and elementary school aged children with no cognitive or developmental disorders. In general, several studies suggest that a positive association between music training and executive functions exists. The association has been examined either comparing structured music training to some other activity or musically trained children to musically untrained children. The studies showed that music training improved performance in tasks that measure inhibition, cognitive flexibility and working memory. In addition, music group performed better in most tasks compered to visual art group, science group and passive control group. However, the difference between groups wasn’t found in all of the studies when measuring inhibitory control and selective attention. Also, in one study it was noticed that the longer the participants had been training music, the better they performed in tasks which measures different components of executive functions. It seems that music training can be used to improve child’s executive function skills. Music training could play an important role for example in schools when supporting children’s executive function skills. In addition, it has been showed that executive functions are associated with subsequent academic achievement. Therefore, supporting executive functions could be a way to support school performance in general. However, it is still uncertain whether music training has some special impact compared to other activities. Therefore, more research about the subject is needed.
-
(2019)Tavoitteet. Musiikki ja kieli koostuvat hyvin samankaltaisista elementeistä ja niitä prosessoidaan osittain samoilla aivoalueilla ja samanlaisilla aivomekanismeilla. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että jos lapset suoriutuvat musiikillisia taitoja mittaavista tehtävistä hyvin, he menestyvät usein myös kielellisissä testeissä verrokkejaan paremmin. Lukutaidon saavuttamisen kannalta erityisen tärkeässä asemassa pidetään fonologista tietoisuutta. Sen kehittäminen musiikillisten keinojen avulla on aiemmissa tutkimuksissa esimerkiksi helpottanut lukivaikeuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia musiikillisia keinoja alle kouluikäisten, tyypillisesti kehittyneiden lasten fonologisen tietoisuuden kehittämiseksi on käytetty ja miten kestoltaan ja musiikillisilta keinoiltaan erilaiset musiikki-interventiot ovat vaikuttaneet fonologisen tietoisuuden kehittymiseen. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kahdesta kansainvälisestä elektronisesta tietokannasta, jotka olivat Scopus ja Web of Science. Hakusanoina käytettiin valitun aiheen englanninkielisiä termejä phonological awareness, phonological skills ja music. Tuloksia rajattiin valintakriteereiden perusteella, ja päädyttiin viiteen kriteerit täyttävään interventiotutkimukseen, jotka oli julkaistu vuosina 2009-2018. Aineistosta poimittiin vastauksia erityisesti asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja olennaisimpia asioita esitettiin myös taulukoissa. Tulokset ja johtopäätökset. Valituissa tutkimuksissa oli käytössä hyvin erilaisia musiikillisia keinoja. Useissa tutkimuksissa soitettiin instrumentteja ja laulettiin lastenlauluja. Joissakin opeteltiin alkeellisia musiikinkirjoitusmenetelmiä ja tanssittiin rytmiltään erilaisten kappaleiden tahtiin. Yhdessä tutkimuksessa lapset eivät koskeneet lainkaan fyysisiin soittimiin vaan opiskelu tapahtui tietokoneohjelman avulla. Lyhin interventio kesti 20 päivää ja pisin 13 kuukautta. Kolmessa tutkimuksessa fonologinen tietoisuus kasvoi tilastollisesti merkitsevästi jollakin mitatulla fonologisen tietoisuuden osa-alueella alku- ja loppumittauksen välillä. Selkeää vastausta siihen, mikä intervention keston ja intensiivisyyden tulisi olla, jotta fonologinen tietoisuus kasvaa tilastollisesti merkitsevästi, ei saatu. Intervention pituus ei siis suoraan ole yhteydessä sen tehokkuuteen, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin seikat, kuten todennäköisesti käytetyt menetelmät. Aiheesta tarvitaan lisää sellaista tutkimusta, jossa varioidaan sekä käytettyjä musiikillisia keinoja että intervention kestoa ja intensiivisyyttä, jotta saadaan selville millaiset interventiot kehittävät kaikkein tehokkaimmin alle kouluikäisten lasten fonologista tietoisuutta.
-
(2022)Objectives. Prenatal depression is one of the most common mental disorders during pregnancy. It not only causes notable distress to the mother but also to the rest of the family. When choosing treatment, the well-being of the fetus should also be taken into consideration. Music has been proven to have benefits as a treatment method but not any notable adverse effects. This suggests that it could be a practical treatment method in treating prenatal depression. The aim of this review is to find out whether music interventions could be effective methods to treat prenatal depression. In addition, it is examined how these music interventions have been carried out and what could be their possible contributing factors. Methods. The literary research was done on PubMed database. The words used for title and abstract were “depress*” and “music” and “antenatal” or “antepartum” or “prenatal”. In addition, the references of the found meta-analyses and reviews were scoped. All studies included had to be based on a randomized controlled trial. Five research papers were selected into this review. All the subjects were pregnant women who volunteered to participate in the studies. Results and conclusions. The reviewed studies in this review suggest that music interventions can reduce the amount of depression symptoms on pregnant women. The studies found for this review carried out music interventions as music interventions that were focused on listening to music and as music interventions that were focused on singing. However, this review cannot answer which one of these interventions is more effective in the treatment of prenatal depression. Possible mechanisms of action could be related to adding enjoyable action to one’s daily life that aid relaxation. However, there is not a lot of research literature concerning the subject, and, in the future, it is relevant that there would be studies comparing different music-interventions on pregnant women. This is of essence because music interventions could have efficient and cost-effective usage in the future for the treatment of prenatal depression.
-
(2023)Tavoitteet: Lapsen synnynnäisen tai esikielellisen kuulovamman kuntoutuksen tavoitteena on turvata puheen ja kielen mahdollisimman tyypillinen kehitys. Puheen ja kielen kehitykselle keskeistä on puheen havaitseminen, jota kuulolaiteteknologia tukee kuulovammaisella lapsella. Pelkästään kuulolaiteteknologian käyttö ei kuitenkaan tuo puheen havaitsemista lähelle normaalikuuloisen lapsen tasoa, vaan lisäksi tarvitaan säännöllistä puheterapiakuntoutusta. Vaikka kuntoutuksen myötä lapsen puheen havaitseminen kehittyy useimmiten suhteellisen hyvälle tasolle, on puheen havaitsemisessa tyypillisesti haasteita esimerkiksi taustahälyisissä tilanteissa tai puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen osalta. Puheen havaitsemisen kuntoutuksen osana musiikki-interventiot ovat viime vuosikymmenen aikana kiinnittäneet tutkijoiden huomion, sillä niiden positiiviset vaikutukset puheen havaitsemiseen tunnetaan normaalikuuloisilla lapsilla ja muusikoilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja kuvata, millaisia musiikki-interventioita puheen havaitsemisen tukena on viime vuosina käytetty kuulovammaisilla lapsilla, sekä kuvata ja analysoida, millaisia vaikutuksia musiikki-interventioilla on puheen havaitsemiseen liittyvissä tehtävissä suoriutumiseen kuulovammaisilla lapsilla. Menetelmät: Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli (music W/2 (interventio* OR training*)) AND (hearing W/2 (impair* OR loss)) OR (deaf OR deafness ) AND (speech OR language) AND (child* OR pediatric). Tiedonhaku suoritettiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoissa helmikuussa 2023. Tutkimukseen valikoitui haun myötä viisi artikkelia. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2014-2020. Tulokset ja johtopäätökset: Musiikki-interventiot kuulovammaisten lasten puheen havaitsemisen tukena olivat toteutukseltaan hyvin vaihtelevia, monipuolisia ja kuitenkin yhtenevästi lasta osallistavia. Interventioiden kesto ja intensiteetti vaihteli, samoin intervention sisällöt. Musiikki-interventioiden vaikutukset puheen havaitsemiseen liittyvissä tehtävissä suoriutumiseen kuulovammaisilla lapsilla olivat vaihtelevia ja osin myös vastakkaisia. Joukossa oli kuitenkin positiivisia ja lupaavia tuloksia, etenkin puheen taustahälyssä havaitsemisen ja puheen prosodisten piirteiden tunnistamisen osalta. Tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, ja lisätutkimusta ja lisänäyttöä aiheesta tarvitaan johtopäätösten ja kliinisten sovellusten eteenpäinviemiseksi.
-
Musiikki kielen oppimisen edistäjänä - miten laulaminen voi tukea toisen/vieraan kielen omaksumista (2019)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että musiikin harrastaminen parantaa kuulohavaintojen erottelukykyä ja siihen liittyviä muistin, tarkkaavuuden ja ennakoivien prosessien toimintoja. Musiikin harrastamisen hyödyt ulottuvat tätä kautta myös äidinkielen ja toisen/vieraan kielen omaksumiseen. Laulut sisältävät musiikillisia elementtejä kuten melodian, ennustettavan rytmin, mutta myös sanoja. Täten musikaalisten elementtien prosessointi lauluja opetellessa voisi tukea fonologista prosessointia enemmän kuin instrumenttia soittaessa. Tutkimuksessa selvitetään voiko laulaminen tukea lasten toisen/vieraan kielen omaksumista ja mitkä mekanismit laulamisessa mahdollisesti oppimista auttavat. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin aineistohaun kautta kolmesta kansainvälisestä viitetietokannasta hakulausekkeella (second OR L2 OR foreign) AND language AND (learning OR acquisition) AND (singing OR song) AND (child* OR toddler OR preschool). Aineisto koostui kuudesta vertaisarvioidusta artikkelijulkaisusta, jotka olivat ilmestyneet kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosina 2010–2018. Tulokset ja johtopäätökset. Valikoitujen kuuden tutkimusartikkelin perusteella voidaan sanoa, että laulaminen voi tukea toisen/vieraan kielen omaksumista. Neljän tutkimusartikkelin mukaan laulun avulla toista tai vierasta kieltä opetetut oppivat kieltä tilastollisesti merkitsevästi ainakin jollain mitattavalla kielen osa-alueella. Kahdessa tutkimusartikkelissa oppimista havaittiin vain niin vähän, ettei tulos ollut tilastollisesti merkitsevä. Yhdessäkään kuudesta tutkimuksesta ei tutkittu suoranaisesti sitä, millä mekanismeilla laulaminen tukee toisen/vieraan kielen omaksumista. Aiheesta tarvitaan lisää laadukasta tutkimustietoa. Jatkotutkimuksissa tulisi hyödyntää jo olemassa olevia tutkimuksia. Erityisesti kaivattaisiin satunnaistettuja, kontrolloituja ja kokeellisia tutkimuksia, joissa tulisi tutkia myös sitä, millä mekanismeilla laulaminen tukee toisen/vieraan kielen omaksumista.
-
(2022)Tiivistelmä: Tavoitteet. Tämän katsauksen tavoitteena on arvioida tutkimusnäyttöä musiikkiterapian toimivuudesta minimaalisen tietoisuuden tilan potilaiden hoidossa. Minimaalisen tietoisuuden tila tarkoittaa pitkittynyttä muuttunutta tietoisuuden tilaa, jolle on tyypillistä epäjohdonmukaisesti esiintyvä, mutta selvä kyky reagoida ympäristöönsä ja osoittaa siten merkkejä tietoisesta prosessoinnista. Useita hoitokeinoja on tutkittu tilan kuntouttamiseksi, mutta hyödyt ovat olleet rajalliset. Musiikkiterapiaa on ehdotettu kustannustehokkaaksi ja hyvinvointia lisääväksi hoitovälineeksi minimaalisen tietoisuuden tilan kuntoutuksessa. Yleisimmin ehdotettuja vaikutusmekanismeja on kaksi. Niin kutsutussa vireystila ja mieliala -hypoteesissa musiikin kognitiivista toimintaa edistävät vaikutukset johtuvat musiikin aikaansaamista hermoston vasteista, vireystilan noususta ja vaikutuksesta mielialaan. On myös ehdotettu yksilölle merkityksellisen musiikin virittävän aivoissa elämänkerrallista aktivaatiota, kuten muistelua, tunteita ja itseen liittyvää prosessointia. Menetelmät. Kirjallisuushaut tehtiin PubMed-, Scopus- ja Google Scholar -tietokantoihin. Hakusanoina käytettiin termejä “minimally conscious state”, “music therapy” ja “disorders of consciousness”. Tulokset ja johtopäätökset. Useissa musiikkiterapian toimivuuteen keskittyvissä tutkimuksissa on havaittu musiikin olevan yhteydessä parempaan potilaan lopputulemaan, esimerkiksi parempiin pisteisiin tietoisen toiminnan mittareissa ja vähäisempään behavioraalisten häiriöiden esiintyvyyteen. Metodologisesti laadukasta tutkimusta tarvitaan lisää tarkempien vaikutusmekanismien ymmärtämiseksi, toimivuuden varmistamiseksi ja vaikutusten pysyvyyden selvittämiseksi. Potilaat ovat keskenään erilaisia iän, vamman etiologian, diagnoosin, ja sen ajan suhteen, mikä on kulunut aivovamman tapahtumisesta. Lisätietoa tarvitaan siitä, miten nämä potilaiden tilanteiden yksilölliset piirteet vaikuttavat musiikkiterapian toimivuuteen. Tällä hetkellä ei ole yleisesti käytettyä, standardisoitua musiikkiterapiaa ja erilaisia menetelmiä vertailevaa tutkimusta tarvitaan, jotta suositusten tekeminen olisi mahdollista.
-
(2022)Tämä katsaus selvittää musiikkiterapian kognitiivis-affektiivisia vaikutusmekanismeja depression hoidossa. Tavoitteena on tarkastella musiikkiterapian ja musiikin vaikutuksia depression keskeisimpien oireiden näkökulmasta. Lisäksi katsauksessa sivutaan musiikkiterapian vaikutuksia depressioon liittyvän matalan toimintakyvyn sekä sairauden kanssa usein samanaikaisesti ilmenevien ahdistuneisuusoireiden suhteen. Depression ydinoireita ovat mielialan lasku tai turtuus sekä mielihyvän puute. Musiikkiterapia ja musiikki vahvistavat positiivista affektiivisuutta, kuten ilon, hauskuuden ja toivon tunteita. Musiikkiterapia vahvistaa usein depressiossa merkittävästi heikentyneitä itsetuntoa, minäpystyvyyttä ja toimijuuden kokemusta. Musiikkiterapia tuottaa syvää rentoutumista, mikä edistää mielialan nousemista ja mielihyvän lisääntymistä. Sekä musiikkiin liittyvä käytös että itse musiikki tuottavat mielihyvää. Ryhmämuotoinen musiikkiterapia voi olla erityisen hyödyllistä sosiaalisista oireista kuten yksinäisyydestä kärsiville, sillä se luo sosiaalista koheesiota ja edesauttaa sosiaalisten suhteiden luomista. Musiikkiterapia edistää terapeuttisen allianssin muodostumista, mikä voi lisätä hoitomyönteisyyttä sekä sitoutuneisuutta hoitoon. Mielialaan ja mielihyvän puutteeseen liittyvien oireiden lisäksi depression taudinkuvaan liittyvät olennaisesti kognitiiviset oireet. Keskeisimpiä näistä on toiminnanohjauksen heikentyminen, johon liittyy oppimiskyvyn heikkeneminen, negatiivisten ajatusvinoumien vallitsevuus ja ruminaatio. Erityisesti ekspressiivinen musiikkiterapia vaatii toiminnanohjauksen prosessien laaja-alaista aktiivisuutta. Yksi musiikkiterapian keskeisimmistä vaikutusmekanismeista on neuroplastisiteetin lisääntyminen, jolloin kognitiivinen joustavuus voi parantua ja ajatusvinoumat sekä ruminaatio vähentyä. Musiikilla on potentiaalia tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn ja vireystilan säätelyn prosessien kannalta, mikä mahdollistaa läsnäolon nykyhetkessä. Depressioon liittyy usein subjektiivisesti koettua ajan kulun hidastumista, jota musiikkiterapia voi nopeuttaa flow-kokemusten myötä. Musiikkia ja musiikkiterapiaa voidaan pitää eräänlaisena aikakoneena, jonka avulla pystytään sekä juurtumaan nykyhetkeen että matkaamaan menneisyyden avainhetkiin ja tarkastelemaan mielenterveyden ongelmien juurisyitä. Musiikkiterapialla onkin monia muistiin, erityisesti autobiografiseen muistiin, liittyviä vaikutusmekanismeja. Musiikkiterapia on valtavan potentiaalinen hoitomuoto, sillä se tarjoaa vaihtoehdon perinteisille psykoterapioille ja lääkehoidolle. Erityisesti toimintakyvyn tai kognition rajotteiden kohdalla musiikkiterapia on perinteistä psykoterapiaa inklusiivisempi vaihtoehto. Musiikkiterapia on matalariskinen ja erityisen hyvin siedetty hoitomuoto. Tutkimukset ovat osoittaneet musiikkiterapian lievittävän masennusoireita keskisuurin tai suurin efektikoin standardihoidon lisänä, mutta pitkäaikainen vaikuttavuus on tosin vielä kyseenalainen. Vaikutusmekanismitutkimuksella voitaisiin selvittää, mitkä vaikutusmekanismit tehoavat minkäkin tyyppisiin depression profiileihin tai oireisiin, kuten matalaan toimintakykyyn, ahdistuneisuuteen, yksinäisyyteen tai itsetuhoisuuteen. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin hoitoa räätälöidä yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Hoidon yksilöinti lisäisi sen tehokkuutta niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
-
(2020)Objective. Ambivalence refers to a state where there is incongruity between different factors driving an agent towards and away from change. An ambivalent person will sometimes act against change, even though they want to change and are aware of effective methods of change. In psychotherapy, ambivalence often manifests as the rejection of guidance, avoiding meaningful topics and engaging in other unproductive behaviors that work against the goals of treatment. The objective of this review is to examine the connection between ambivalence in psychotherapy clients and the outcome of treatment. Methods. A search was done using Google Scholar, Helka and PubMed databases. “Ambivalence” and “resistance” were used as keywords combined with ”psychotherapy”, ”therapy”, ”psychotherapy outcomes” and ”psychotherapy drop-out rate”. Predefined criteria were followed when choosing the final material. Results and conclusions. The evidence reviewed here indicates a possible connection between client ambivalence and the outcome of psychotherapy. Counter-change talk in client dialogue, which is used to measure client ambivalence, was found to be connected to resistance in psychotherapy, disconnects in the therapeutic relationship and poor outcome. However, the evidence was not unequivocal: one study found that clients who reported feeling ambivalent about treatment before the initiation of therapy had better outcomes when compared with clients who approached treatment with exaggerated positivity. Harmful ambivalence can be difficult to notice before additional problems arise. Psychotherapists should receive basic training on how to discern and solve ambivalence. Methods that are specifically designed to resolve ambivalence should also be integrated into standard practices more efficiently. Some examples of methods that are both effective and easy to integrate are the two-chair technique and motivational interviewing. In addition to paying more attention to ambivalence on the clinical field, more research is needed.
-
(2018)The aim of this review is to examine the mental health of immigrants and the riskfactors as well as factors which offer resilience towards mental disorders. The previous studies on immigrants’ mental health have been bringing up elevated risk and healthy immigrant effect. I will get into the examination through these and as themes I’ll have the three-phase trajectory of immigration and heterogeneity of immigrants. The three-phase trajectory includes the following phases: pre-migration, migration and post-migration. Each phase includes specific risks and vulnerabilities. Adversities in these phases have their effects on incidence of specific mental health issues. Factors post-migration can be moderating the effects that pre-migration has. Especially refugees and asylum seekers seem to have high amounts of psychological symptoms. Risk of post-traumatic stress disorder is significantly higher amongst refugees than what it is in general population. The risk can be even ten times higher for them. Other symptoms that can be found in immigrant populations are for example anxiety and depression symptoms. Overall research indicates heterogeneity of immigrants. They differ widely by the reasons and type of immigration, age, sex and socioeconomic status. Therefore mental health of them and their psychological symptoms vary as well. The best way to affect on mental health of immigrants is when they are encountered as individuals, taking into consideration their individual needs.
-
(2017)Tavoitteet. Myöhään puhumaan alkavat lapset ovat lapsia, joilla on 2 vuoden iässä pieni sanavarasto tai ei lainkaan sanoja, tai he eivät vielä yhdistele sanoja. Puolet näistä lapsista saavuttaa ikätoverinsa 4 vuoden ikään mennessä, ja tässä tutkimuksessa keskityttiin näihin lapsiin ja heidän myöhempiin kielellisiin taitoihinsa. Heillä puheen viive nähdään usein hyvänlaatuisena, mutta seurantatutkimukset eivät ole pelkästään positiivisia heidänkään kohdallaan. Vaikka yleisesti ottaen myöhään puhumaan alkaneet lapset pärjäävät kielellisesti keskitasoisesti kouluiässä, on huomattu, että heidän suoriutumisensa voi olla kielellisesti tyypillisesti kehittyneitä heikompaa. Aiemmassa tutkimuksessa on nähtävissä kaksi näkökulmaa: se, että viiveestä toivutaan, ja se, että viive on jossain määrin pysyvä ja lapset tulisi nähdä kielellisen erityisvaikeuden yhtenä alaryhmänä. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää tarkemmin myöhään puhumaan alkavien lasten kouluiän kielellisiä taitoja ja sitä, ennustaako lapsuuden pieni sanasto tai sanayhdistelmien puuttuminen (ns. late talker -status) myöhempiä taitoja. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Artikkeleja etsittiin kahdesta tietokannasta hakulausekkeella "late talk*" AND (outcome OR school)”. Tulokseksi saatiin 5 tutkimukseen sopivaa artikkelia. Tulokset saatiin näitä artikkeleja analysoimalla. Tulokset ja johtopäätökset. Myöhään puhumaan alkavien lasten kielellinen suoriutuminen kouluiässä oli keskitasoista, mutta usein verrokkeja hiukan huonompaa. Lapsuuden late talker -status ennusti myöhempiä kielellisiä taitoja, mutta vain osittain ja suurin osa vaihtelusta jäi selittymättä. Tutkimuksissa oli myös ristiriitaisia näkemyksiä siitä, onko myöhään puhumaan alkavilla lapsilla ennemmin riski myöhemmille kielellisille vai lukemisen vaikeuksille. Kielellisten taitojen ennustaminen on vaikeaa, eikä late talker -status yksinään automaattisesti johda kielellisiin vaikeuksiin. Aihetta olisi hyvä tutkia myös niin, että myöhään puhumaan alkavia lapsia verrattaisiin toisiinsa, jotta saataisiin selville, miksi osalla ongelmat jatkuvat ja osalla ei. Myös suomenkielinen tutkimus olisi tarpeen. Kuitenkin, jos lapsen ainoa ongelma on puheen viive, tukitoimiksi riittävät tilanteen seuraaminen ja vanhempien kannustaminen tukemaan lasta normaalin vuorovaikutuksen keinoin.
-
(2018)Tavoitteet. Noin 10–20 %:lla lapsista tuottavan puheen kehitys ei etene ikätasoi-sesti ja heihin viitataan kirjallisuudessa myöhään puhumaan oppivina lapsina (eng. late talker). Tutkimuksissa on havaittu, että noin puolet myöhään puhumaan oppivista lapsista saavuttaa tuottavan puheen kehityksessä ikätoverinsa kolman-nen ikävuoden aikana, mutta lopuilla puhekielen ongelmat jatkuvat. Tutkimuksis-sa on esitetty, että kielellisten ongelmien kuntoutus tulisi aloittaa mahdollisimman varhain ja tästä syystä kiinnostus myöhään puhumaan oppivien lasten varhaisia tukimenetelmiä kohtaan on kasvanut. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia varhaisia tukimenetelmiä myöhään puhumaan oppiville lapsille on olemassa ja eroavatko ne puhekielen kuntouttamisessa vaikuttavuudeltaan. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, joka on aineistolähtöinen tutkimusmenetelmä, jolla tuotetaan aiempaan tietoon perustuvaa kumulatiivista tietoa. Toistettavissa olevan kirjallisuushaun hakulau-sekkeena käytettiin (late talk*) AND ((early intervention) OR (early treatment)). Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineiston kahdessa artikkelissa arvioitiin pu-heterapeutin toteuttamien sanojen oppimismenetelmien vaikuttavuutta lapsen tuottavaan sanastoon. Kuudessa artikkelissa tutkittiin tutkijoiden ohjeistuksella tapahtuvan vanhempien toteuttaman intervention vaikuttavuutta etenkin lapsen tuottavaan sanastoon, mutta myös laajemmin puhekielen taitojen kehitykseen. Tutkimuksissa saatiin positiivisia tuloksia intervention vaikuttavuudesta sekä tuot-tavaan että ymmärtävään puheeseen. Tutkimustulokset tukevat sitä näkemystä, että myöhään puhumaan oppivat lapset voivat hyötyä varhaisista tukimenetelmis-tä.
-
(2022)Being able to feel empathy, understand, and help others are all important in everyday social situations as well as for the survival of the human species. For this reason, it is important to research the processes behind prosocial behaviour. Compassion is one of the processes connected to prosocial behaviour, and it has been linked to feelings of warmth and concern as well as approach behaviour. This literary study investigates the association between compassion and prosocial behaviour. The aim is also to discuss possible mediating factors between compassion and prosocial behaviour. The hypothesis is that compassion is linked to increased prosocial behaviour. The method of data collection for the study was a literacy search on Scopus database. Five individual studies, consisting of seven relevant experimental set ups, were included in this literary study. The associations between compassion and prosocial behaviour were investigated using self-reports, behavioural measurements, and functional brain imaging. Three of the studies investigated the effects of compassion training to prosociality, and one of them also utilised functional brain imaging. One of the studies investigated changes in neural responses after a compassion intervention. Even though the study didn’t directly measure prosocial behaviour, the results are still important for investigating the neural correlates of compassion. Two of the studies investigated the links between self-reported compassion and prosocial behaviour. The results in this study indicate that compassion has an increasing effect on prosocial behaviour. A correlation between increased compassion and increased prosocial behaviour was found in all the studies, and activation of the brain’s reward processes seems to explain the link. However, the results should be interpreted with caution, because compassion is hard to measure reliably, and the comparison between the studies is difficult due to the differences between the experimental set ups. In any case, the results indicate that compassion has an important role enhancing prosocial behaviour. Compassion is also a trainable skill, which opens opportunities for more structured interventions for increasing prosocial behaviour in the future.
-
(2022)Objective. Compassion is defined as a capability to experience one’s personal or another’s suffering and also feel motivated to relieve encountered suffering. Eating disorders are psychiatric disorders consisting of problems with food and eating-related behaviors which cause clinically significant distress. Eating disorder prevalence has seen a major surge in recent years. In addition, the disorders are quite often long-lasting, greatly reducing quality of life, and they are resistant to many of the commonplace treatment methods. The situation at hand actively motivates to seek and develop new and more effective treatments for eating disorders. Shame and self-criticism generally co-occur with eating disorders and are linked with greater psychopathology, while compassion works to some extent as an antagonist to them and is known to decrease psychopathology as well. Compassion can be learned and compassion-focused therapy (CFT, suom. myötätuntokeskeinen terapia) focuses on just that with its methods. The objective of this literature review is to examine the potential benefits and opportunities of compassion-focused therapy for the treatment of eating disorders. In addition, the focus is on the increased experience of shame that may be associated with eating disorders and the benefits of treating it. Methods. The literature for this review was gathered from PubMed-, Scopus, and Google Scholar - databases combining the search terms “eating disorders” and “compassion-focused therapy”. Results and conclusions. According to several studies, compassion-focused therapy has been found to be beneficial in treating eating disorders. The shame and self-criticism associated with eating disorders are alleviated with compassionate training, which reduces both specific eating disorder symptomatology and, more broadly, psychopathology, which promotes treatment response to conventional therapies. Promisingly, Compassion-focused therapy has been found to work particularly well alongside standard treatment, thereby reaching for traits of psychopathology, such as symptom-sustaining feelings of shame which are not directly reached by other methods.
-
(2020)Tavoitteet. Mystiset kokemukset ovat harvinaislaatuisia kokemuksia, joita kuvaa vähentynyt tietoisuus itsestä ja voimakkaat yhteyden kokemukset ympäröivän maailman tai jonkin itseä suuremman voiman kanssa. Mystisiä kokemuksia pidetään yleensä hyvin merkityksellisinä, jopa elämän- ja maailmankatsomusta mullistavina kokemuksina, ja niille annetaan usein hengellisiä merkityksiä. Mystisiä kokemuksia on pyritty tutkimaan kartoittamalla tiettyjen aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä ilmeneviä hengellisiä kokemuksia sekä hengellisen harjoittamisen, erityisesti meditaation, aikaisia aivotapahtumia. Viime vuosina kiinnostavaa uutta tietoa mystisiin kokemuksiin liittyvistä aivotoiminnan muutoksista on saatu aiheuttamalla tällaisia kokemuksia niin kutsuttujen psykedeelisten aineiden avulla. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on luoda katsaus ajankohtaisiin teorioihin ja tutkimusnäyttöön mystisten kokemusten aikaisista aivotapahtumista. Menetelmät. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin hakemalla erityisesti viimeisen 20 vuoden aikana ilmestyneitä aihepiirin tieteellisiä tutkimuksia laajasti eri tietokantoja hyväksikäyttäen. Käytettyjä hakusanoja olivat muuan muassa: mystiset kokemukset ja aivokuvantamistutkimus ja mystisten kokemusten neuraaliset korrelaatit. Tulokset ja johtopäätökset. Mystisten kokemusten fenomenologiset piirteet viittaavat tunne- ja kehollista tietoa käsittelevien aivoalueiden rooliin näissä kokemuksissa, ja osalla näiden aivoalueiden toimintahäiriöistä kärsivistä ihmisistä esiintyy poikkeavia kehollisia kokemuksia, jotka saatetaan tulkita hengellisiksi tai mystisiksi. Sekä kokeneet meditaation harjoittajat että psykedeelisten aineiden vaikutuksen alla olevat henkilöt kuvaavat mystisen ykseyskokemuksen piirteet täyttäviä kokemuksia. Meditaation ja psykedeelisten aineiden piirissä tehdyn aivokuvantamistutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että mystisiin kokemuksiin saattaa liittyä aivojen lepotilaverkoston toiminnan muuttuminen tällaisten kokemusten aikana. Meditaatiotutkimuksessa lepotilaverkoston vähentynyt aktivaatio on yhdistetty mielen vaeltamisen lakkaamiseen meditatiivisen tilan aikana. Psykedeelisissä tiloissa lepotilaverkoston toiminnan vaimeneminen ja konnektiivisuuden heikentyminen on yhdistetty itsen katoamisen kokemuksiin. Lisäksi alustavaa tutkimusnäyttöä on lepotilaverkoston ja niin kutsuttujen tehtäväsuuntautuneiden aivoverkostojen keskinäisten suhteiden muuttumisesta mystisten ykseyskokemusten aikana. Meditaation harjoittaminen on pitkällinen prosessi, johon liittyy monia hienovaraisia muutoksia kokemuksessa ja aivotoiminnassa, eivätkä täysimittaiset mystiset kokemukset ole todennäköisesti tahdonalaisesti tuotettavissa tutkimusolosuhteissa. Sen sijaan psykedeelisten aineiden avulla pystytään melko luotettavasti aiheuttamaan täysimittaisia mystisiä kokemuksia laboratorio-oloissa, mikä saattaa avata uuden oven näiden kokemusten aivoperustan tutkimiseen.
Now showing items 328-347 of 615