Browsing by Title

Tavoitteet. Tämän katsauksen tavoitteena on jäsentää tutkimuskirjallisuutta, jossa käsitellään mielialan ja masennuksen yhteyttä suoliston mikrobiomiin. Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, joka ilmenee eriasteisena mielialan laskuna tai kiinnostuksen ja mielihyvän puutteena sellaisiin asioihin liittyen, jotka ovat ennen olleet palkitsevia. Suoli-aivoakseli mahdollistaa aivojen ja suoliston välisen kaksisuuntaisen viestinnän. Tätä yhteyttä moduloivia väyliä ovat endokriinisen järjestelmän hormonit, immuunijärjestelmä ja hermostolliset väylät. Lisäksi katsauksessa käydään läpi probioottien ja mielialan yhteyteen liittyvää tutkimusnäyttöä. Menetelmät. Kirjallisuushaut tehtiin syys-, loka-, marras- ja joulukuun aikana 2022 Google Scholar-, Ovid Medline- ja Scopus -tietokannoista. Hakusanoina hyödynnettiin termejä “gut microbiome”, “probiotic”, “mood” ja “depression”. Mukaan otettiin vain englanninkielisiä artikkeleita. Katsauksessa käsitellään mielialan ja mikrobiomin yhteyttä aikuisilla. Johtopäätökset. Alentunut mieliala vaikuttaa tutkimusten mukaan suoliston bakteerikantaan tyypillisesti niin, että mikrobiomin monimuotoisuus kapenee. Eri tutkimuksissa suoliston bakteerikannan ja mielialan yhteyden selittämisessä painotetaan vuoroin immuunijärjestelmän, vagushermon tai endokriinisen järjestelmän roolia mikrobiomissa tai mielialassa havaittujen muutosten selittämisessä. Vaikutusväylästä riippumatta useimmissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa on havaittu lupaavaa näyttöä probioottien myönteisistä vaikutuksista mielialaan. Myös esimerkiksi ulosteensiirtojen avulla toteutettavilla mikrobiomisiirroilla on havaittu olevan mielialaa kohentavia vaikutuksia. Kliinisissä tutkimuksissa psykiatrisista häiriöistä kärsivillä potilailla on useimmiten muita lääkityksiä ja hoitomuotoja, jotka voivat sekoittaa tutkimustuloksia. Lisätietoa tarvitaan probioottien mahdollisista interaktiovaikutuksista masennusoireiden hoidossa käytettävien lääkitysten, psykoterapian tai muiden hoitomuotojen kanssa.

Tavoitteet. Muistisairaudet ovat kasvava kansanterveydellinen ongelma. Keskeinen oire muistisairauksissa on kielen ja kommunikaation heikkeneminen, mikä johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää millaisia ryhmämuotoisia menetelmiä käytetään muistisairaiden kielellisten- ja kommunikatiivisten kykyjen kohentamiseen, ja mitä niiden vaikuttavuudesta voidaan todeta. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan menetelmien vaikutusta elämänlaatuun. Menetelmät. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Hakusanat hahmottuivat taustateoriaan perehtyessä ja hakulausekkeet neljään eri tietokantaan pyrittiin muotoilemaan mahdollisimman samankaltaisiksi. Aineistoon pyrittiin poimimaan kattavasti eri interventiomenetelmiä käsitteleviä alkuperäistutkimuksia inkluusiokriteerien puitteissa. Aineistoon päätyi seitsemän artikkelia, jotka analysoitiin tutkimuskysymysten valossa. Lisäksi pyrittiin koostamaan tietoa aineiston metodologisesta laadusta. Aineistosta pyrittiin luomaan synteesi, josta voitiin johtaa johtopäätöksiä sekä havaituista tiedollisista aukoista herääviä jatkokysymyksiä Tulokset ja johtopäätökset. Kielellisten kykyjen arviot olivat pääasiassa kognitiivisten testien osia, eikä kaikissa tutkimuksissa raportoitu osatestien tuloksia. Kognitiiviset kyvyt kohenivat viidessä niitä mittaavassa tutkimuksessa. Raportit kielellisten taitojen kohenemisesta koskivat vain joitain kielen osa-alueita, vaihdellen käytettyjen arviointimenetelmien mukaan. Kommunikointikyky parani merkitsevästi kahdessa kolmesta tutkimuksesta ja yhdessä tutkimuksessa nonverbaalisen kommunikaation todettiin kohentuneen. Kahdessa tutkimuksesta todettiin elämänlaadun parantumista, minkä lisäksi yhdessä tutkimuksessa elämänlaatu koheni vasta intervention ja seuranta-arvioinnin välillä. Kolmessa tutkimuksessa muutosta elämänlaadussa ei havaittu. Ryhmäinterventioilla voidaan kohentaa muistisairaiden kognitiivisia taitoja, mutta tarkemmin kielellisten kykyjen osalta ei voida sanoa mitään varmaa. Interventioiden vaikutuksesta kommunikaatiokykyyn saatiin aineistosta positiivisia viitteitä. Aineisto antaa viitteitä siitä, että ryhmämuotoiset menetelmät saattavat kohentaa muistisairaiden ihmisten elämänlaatua.

Conspiracy beliefs are widespread and they can have severe negative consequences both to the individual and to the society, such as the increase of negative health-related choices and prejudice. Previous studies have shown that in addition to various motives conspiracy beliefs are driven by different individual and societal psychological factors, such as implicit thinking and low sosioeconomic status. Much of the research has focused on what conspiracy beliefs are, what consequences they may have and what psychological factors may increase the risk for conspiracy beliefs. However, how to prevent and change conspiracy beliefs is less well known. The aim of this literature review was to discover how conspiracy beliefs can be prevented and changed. The studies for this literature review were searched from Google Scholar using the search terms "conspiracy beliefs meta analysis", "conspiracy beliefs review", "conspiracy theories review", "changing conspiracy beliefs", "conspiracy beliefs attitude change", "anti- conspiracy beliefs" and "reducing conspiracy beliefs", and from the reference lists of the articles found. According to this literature review, conspiracy beliefs could be prevented by providing individuals with information against conspiracy theories before information in favour of conspiracy theories, by priming individuals to think analytically or socially desirably, and by reducing individuals' experience of ostracism by strengthening their self-esteem. Rationalisation, ridiculing and influencing social norms were found to be effective ways of changing conspiracy beliefs after exposure to conspiracy theories. This literature review is one of the first ones to review information regarding the prevention and change of conspiracy beliefs. In future studies it would be essential to explore more extensively the psychological factors influencing conspiracy beliefs and the causal relationships between them in order to better target interventions and to prevent and change conspiracy beliefs and their negative consequences.

A transsexual person does not identify herself with her biological gender. By correcting ones gender a person can change her genderidentity both legally and physiologically. One of the area for gendercorrection is the voice. Frequency, resonance, intensity of voice are identified as genderdiscriminating. By correcting the voice thru voicetherapy or voicesurgery it can be corrected to correspond to the experinced gender. The goal in voice- and speechtherapy is to help the transsexual individual to accept oneself and to be accepted by others as a representant of the wished gender. This bachelorthesis wanted to investigate how the voice of a transsexual person correlates with quality of life. This thesis defines witch aspects of voice are crucial for quality of life for transsexual individuals. The method of this thesis was a descriptive review. The material was searched from the databases EBSCO, Pro quest and Pub Med and by manual search. As selection criterion studies had to be from the year 2006 or later, be written in swedish, english or finnish, be able to get in whole and peer reviewed. The studies should deal with transsexuals, be about quality of life or happiness and the angle of approach should be the voice. Seven studies were chosen. The results identified aspects of voice that was experienced as genderspecific and that influenced the experience of quality of life. These were: frecency of voice, the subjective judgement of voice was more important than others judgement of the transsexual persons voice,, the experience of a communication situation is dependent of who you talk to and when, and from a ICF-rehabilitation model point of view the psychologial and physiological aspects of voice have most impact in quality of life. The interaction between the different factors are more important for the experienced quality of life than the aspects on their own. In the voicerehabilitation work these results can be practiced to offer the most suitable care.

Målet med litteraturöversikten var att undersöka ifall det finns ett samband mellan skrämtid och välmående hos vuxna, och vad sambandets natur är ifall ett sådant uppdagades. Litteratursonderingen utfördes på databasen PubMed med sökorden ”Screen Time”, ”Well-being”, ”Adult” och ”Health”. Resultaten av översikten var tvetydiga. Några av artiklarna uppdagade ett tydligt samband mellan ökad skärmtid och minskat välmående, medan andra artiklar inte uppdagade något samband alls. Ingen av artiklarna uppdagade ändå ett positivt samband mellan välmående och skärmtid.

Tavoitteet. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikoinnin apuväline täyttää tarkoituksensa vain silloin, kun siihen valittu sanasto on apuvälineen käyttäjälle sopivaa. Lasten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikoinnin apuvälineiden sanaston valitsee usein joku muu kuin apuvälineen käyttäjä itse. Sanaston valinta voi olla haastava prosessi ja valitessaan sanastoa muut henkilöt päättävät, mistä apuvälineen käyttäjän on mahdollista kommunikoida. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tarkastella sitä, millaisia käytänteitä lasten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikoinnin apuvälineiden sanaston valintaan liittyen on olemassa ja millaisia sisällöllisiä piirteitä on sanastolla, jota nämä käytänteet nostavat esiin. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto haettiin aiheeseen liittyen keskeisimmistä termeistä koostuvalla hakulausekkeella neljästä eri tietokannasta. Aineisto koostui kahdeksasta englanninkielisestä tutkimusartikkelista vuosilta 2001–2015. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa havaittiin kaksi eroavien tutkimusasetelmien myötä muodostuvaa näkökulmaa, teoreettinen ja kliininen, joiden välillä tuloksissa oli sekä eroja että yhteneväisyyksiä. Keskeisimpänä sanaston valintaan liittyvänä käytänteenä esille nousi tyypillisesti kehittyvien lasten sanaston kerääminen. Muita havaittuja käytänteitä olivat lapsen yksilöllisten sanastotarpeiden kartoittaminen ja yhteistyö lähi-ihmisten kanssa sekä kommunikoinnin käyttötarkoitusten arviointi. Sanaston sisällöllisiin piirteisiin liittyen keskeisimmät tulokset olivat havainnot ydin- ja reunasanastosta, funktio- ja sisältösanastosta sekä semanttis-syntaktisten kategorioiden ja sanaluokkien monipuolisuudesta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikoinnin apuvälineiden sanaston valintaan liittyen on olemassa joitain toistuvia käytänteitä ja näiden esiin nostamalla sanastolla on tiettyjä toistuvia sisällöllisiä piirteitä. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin systemaattisia, joten sanaston valintaan liittyvässä kliinisessä työssä on syytä noudattaa kriittisyyttä.

Value promises and value profiles correlate weakly. The thesis introduces a measure for the similarity between the two. The measure shows clearly that the similarities exists. Never the less, the promises are only able to predict the profiles very weakly. The value promises had a clear over representation of universal values compared to the value profiles. The reasons behind this discrepancy remains unclear.

Tiivistelmä Tavoitteet Aiempien tutkimusten mukaan virheellisistä tuomioista kärsivät kokevat laaja-alaisia ongelmia. Nämä näkyvät esimerkiksi erilaisina häiriöinä ja traumoina. Etenkin seksuaalirikoksista tuomituilla elämänlaatua heikentävät stigma sekä syrjintä ja nämä vaikuttavat jopa vapauttavan päätöksen jälkeenkin. Tutkielman tavoitteena on selvittää seksuaalirikoksista virheellisesti syytettyjen tai tuomittujen miesten elämänlaatua. Menetelmät Aineisto haettiin Google Scholar -tietokannasta hakusanoilla wrongful convictions, unlawful convictions, sex crimes, sexual harassment, innocent sex offenders, rakenteellinen tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo, dna exoneration, male exoneration, innocence project, the amount of wrongful accusations, extent of miscarriage of injustice, psychological consequences/impact of wrongful conviction sekä mental health characteristics of exoneers. Lisäksi kyseisten julkaisujen lähdeluetteloista etsittiin kiinnostavia viittauksia. Tulokset ja johtopäätökset Katsauksen perusteella näyttää siltä, että virheellisesti tuomittujen miesten elämänlaatu heikkeni. Yleisimpiä elämänlaatua heikentäviä tekijöitä olivat ahdistuneisuus, masennus sekä PTSD. Lisäksi yleistä oli pelon kokemus vankilassaolon aikana. Erityisesti seksuaalirikoksista virheellisesti syytetyillä tai tuomituilla miehillä on korkea riski moniin psykiatrisiin ongelmiin ja siksi aihetta täytyy tutkia lisää. Tämä voi auttaa kohdentamaan myös yksilöllisempiä tukitoimia jatkossa.

Selective mutism is a children’s psychiatric disorder. Children with selective mutism won’t talk in certain situations, for example in school, despite talking at home with family members. Previously selective mutism was seen as an independent disorder. Research has shown that selective mutism has prominent comorbidity with anxiety disorder, therefore selective mutism is now seen as a specific children’s anxiety disorder or as a symptom of social phobia. Since anxiety plays a notable role in selective mutism, treatments to decrease anxiety have been used to treat selectively mute children. Selective mutism has been shown to be a resilient disorder. Longer duration of symptoms makes the treatment more challenging. Selective mutism is a rare disorder and because of that there is a limited amount of research of selective mutism and its treatment. Most of the research are case studies. Controlled experiments that includes control groups are rare. Clinicians may find it hard to propose a certain treatment for selectively mute patient since there is not unified treatment recommendations. Cognitive-behavioral interventions are primary when treating selective mutism. These interventions include for example self-modeling, stimulus fading and rewarding. Patient’s muteness creates extra challenge, and parents are usually essential help during the assessment and treatment. If therapeutic treatment doesn’t seem to be efficient, medical treatment can be considered. Selective serotonin reuptake inhibitor (SSRI), fluoxetine, is found to be effective when treating adults with social anxiety and some researchers have presented its applicability to treat children’s selective mutism. More research of the treatment of selective mutism is needed to be able to give the best evidence-based information for the clinicians who are dealing with selectively mute patients. Because selective mutism is such a rare disorder, it would be desirable to collect research data internationally and work together with researchers from different countries. Reliable estimations of treatment possibilities could be made if big enough data could be collected.

Tavoitteet. Selektiivinen mutismi on ahdistuneisuushäiriö, johon liittyy tilannekohtaista puhumisen vaikeutta sellaisissa tilanteissa, joissa puhumista odotetaan. Selektiivinen mutismi on yhteydessä muihin ahdistuneisuushäiriöihin, erityisesti sosiaalisten tilanteiden pelkoon, ja siihen voi liittyä myös kielellisiä häiriöitä. Tiettyä syytä selektiiviselle mutismille ei ole löytynyt, mutta esimerkiksi geeniperimää, haastavia perhesuhteita sekä traumataustaa on esitetty selittäviksi tekijöiksi. Joidenkin aiempien tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on korkeampi riski selektiiviseen mutismiin, mutta tutkimusnäyttö aiheesta on ristiriitaista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä piirteitä maahanmuuttajataustaisten lasten selektiiviseen mutismiin liittyy. Lisäksi tarkastellaan, millaisia perhetaustoja selektiivisesti mutistisilla maa-hanmuuttajataustaisilla lapsilla on. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integratiivista kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoista helmikuussa 2023. Hakulausekkeena oli (”selective mutism” OR ”elective mutism”) AND (immigra* OR migra* OR bilingua* OR multilingua*). Lopulliseen aineistoon valikoitui viisi tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2000–2018. Aineisto analysoitiin lukemalla tutkimukset sekä poimimalla niiden pääpiirteet ja vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Maahanmuuttajataustaisilla selektiivisesti mutistisilla lapsilla havaittiin esiintyvän merkittävää ahdistuneisuutta, jonka määrä oli yhteydessä mutistisen käyttäytymisen määrään. Selektiivinen mutismi alkoi oireilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla myöhemmässä iässä kuin ei-maahanmuuttajataustaisilla, ja siihen liittyi enemmän sosiaalista ahdistusta, mutta vähemmän neurologiseen kehityshäiriöön viittaavia piirteitä. Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla esiintyi enemmän prososiaalista käyttäytymistä ja heillä oli korkeampi sosiaalinen kyvykkyys. Maahanmuuttajataustaisten lasten mutistinen käytös oli yhteydessä vanhempien orientoitumiseen valtakulttuuria kohtaan, ja lisäksi selektiivinen mutismi oli yhteydessä traumaattisiin kokemuksiin, perheen sisäisen kommunikaation vaikeuksiin ja vanhempien välisiin konflikteihin. Näyttö maahanmuuttajataustaisten lasten selektiivisen mutismin piirteistä ja perhetaustoista on suuntaa antavaa, ja aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimusta, jotta ymmärrys maahanmuuttajataustaisten lasten selektiivisestä mutismista parantuisi ja jotta sitä voitaisiin hyödyntää kliinisessä työssä.