Browsing by Title
Now showing items 453-472 of 615
-
(2020)Tavoitteet. Primaari progressiivinen afasia (PPA) on etenevä muistisairaus, joka kuuluu otsaohimolohkorappeumiin. Kielelliset vaikeudet ovat sairauden keskeinen piirre. PPA:ta sairastavilla henkilöillä ilmenee sananlöytämisvaikeuksia, jotka näkyvät sekä luonnollisessa puheessa että nimeämistehtävissä. Näitä sananlöytämisvaikeuksia voidaan aiemman tutkimuksen perusteella kuntouttaa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä puheterapeuttisia menetelmiä sananlöytämisvaikeuksien kuntoutukseen on käytetty ja onko kuntoutus ollut vaikuttavaa PPA:ta sairastavien henkilöiden sanan löytämiseen. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta: Scopus, Ovid Medline ja Web of Science. Hakulausekkeissa esiintyivät sanat: primary progressive aphasia, semantic dementia, word/lexical retrieval, anomia, word-finding, treatment, intervention ja therapy. Hakulausekkeen käyttö tuotti yhteensä 121 artikkelia. Tutkielman aineistoksi valittiin kuusi artikkelia. Aineiston valintaan vaikuttivat mm. artikkelien kieli, ilmestymisvuosi, otoskoko ja se, miten hyvin ne vastasivat tutkimuskysymyksiin. Aineistoksi valituista kuudesta artikkelista poimittiin tutkimuskysymysten kannalta olennaiset asiat, jotka esitettiin tulososiossa. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella PPA:ssa esiintyviä sananlöytämisvaikeuksia voidaan kuntouttaa useilla menetelmillä. Menetelmistä suurin osa perustui kuvan nimeämiseen. Näissä menetelmissä kuntoutujille tarjottiin mm. semanttisia, fonologisia ja ortografisia vihjeitä nimeämisen tueksi. Lisäksi tutkimuksissa oli käytetty NARNIA-keskustelumenetelmää ja CIAT-ryhmäpelimenetelmää, jotka tähtäsivät kokonaisten lauseiden käyttöön. Suurin osa tutkimuksiin osallistuneista henkilöistä hyötyi kuntoutuksesta, mikä näkyi parantuneena sanan löytämisenä. Osalla vaikutus yleistyi laajemmaksi sanan löytämisen sujuvuudeksi eli yleistyi myös muihin kuin kuntoutuksessa harjoiteltuihin sanoihin. Koska PPA on etenevä sairaus, kuntoutuksella ei voida täysin estää kielellisten vaikeuksien ilmenemistä. Suoralla, puheterapeuttisella kuntoutuksella voidaan parantaa PPA:ta sairastavien henkilöiden sanan löytämistä ja siten edistää heidän kommunikointi- ja toimintakykyään.
-
(2017)Tavoitteet. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikoinnin apuväline täyttää tarkoituksensa vain silloin, kun siihen valittu sanasto on apuvälineen käyttäjälle sopivaa. Lasten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikoinnin apuvälineiden sanaston valitsee usein joku muu kuin apuvälineen käyttäjä itse. Sanaston valinta voi olla haastava prosessi ja valitessaan sanastoa muut henkilöt päättävät, mistä apuvälineen käyttäjän on mahdollista kommunikoida. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tarkastella sitä, millaisia käytänteitä lasten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikoinnin apuvälineiden sanaston valintaan liittyen on olemassa ja millaisia sisällöllisiä piirteitä on sanastolla, jota nämä käytänteet nostavat esiin. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto haettiin aiheeseen liittyen keskeisimmistä termeistä koostuvalla hakulausekkeella neljästä eri tietokannasta. Aineisto koostui kahdeksasta englanninkielisestä tutkimusartikkelista vuosilta 2001–2015. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa havaittiin kaksi eroavien tutkimusasetelmien myötä muodostuvaa näkökulmaa, teoreettinen ja kliininen, joiden välillä tuloksissa oli sekä eroja että yhteneväisyyksiä. Keskeisimpänä sanaston valintaan liittyvänä käytänteenä esille nousi tyypillisesti kehittyvien lasten sanaston kerääminen. Muita havaittuja käytänteitä olivat lapsen yksilöllisten sanastotarpeiden kartoittaminen ja yhteistyö lähi-ihmisten kanssa sekä kommunikoinnin käyttötarkoitusten arviointi. Sanaston sisällöllisiin piirteisiin liittyen keskeisimmät tulokset olivat havainnot ydin- ja reunasanastosta, funktio- ja sisältösanastosta sekä semanttis-syntaktisten kategorioiden ja sanaluokkien monipuolisuudesta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikoinnin apuvälineiden sanaston valintaan liittyen on olemassa joitain toistuvia käytänteitä ja näiden esiin nostamalla sanastolla on tiettyjä toistuvia sisällöllisiä piirteitä. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin systemaattisia, joten sanaston valintaan liittyvässä kliinisessä työssä on syytä noudattaa kriittisyyttä.
-
(2020)Word segmentation from continuous speech is an important step in the early development of speech and language. Even though there has been some research in this area, the exact mechanisms of word segmentation are not yet known. Most of the research has been conducted using behavioural methods that are based on the shifting of the infant’s attention, but these methods do not permit one to study the earliest steps of infant development. Recent advances in brain research methods have allowed the investigation of word segmentation in new-born babies, and new information shows that the basis for word segmentation is evident very early on in development, even from birth. The goal of this thesis is to review the recent findings on word segmentation abilities of infants under the age of one year. A literary search was conducted in the PubMed database using the search terms "word segmentation development infants". The articles chosen for this thesis were mostly experimental research articles on word segmentation skills, with the subjects being infants under the age of one year. Newer articles were preferred, and some additional articles were chosen from the references of already chosen articles. Based on the recent brain imaging experiments, even new-born infants can segment words from continuous speech. At least prosody and the transitional probabilities of syllables are word segmentation cues that are available to the new-born. Segmenting words from the edges of utterances seems to be easier than segmenting utterance medial words. Infant directed speech includes multiple amplified word segmentation cues in comparison to adult directed speech, and it seems to facilitate earlier word segmentation. The amount of speech an infant hears very early on might affect later word segmentation abilities. When social learning is possible, infants might segment words easier in social contexts, at least when compared to learning through videos. Word segmentation seems to utilize the same brain regions as phonological short-term memory and thus the development of phonological short-term memory might be connected to the development of word segmentation abilities.
-
(2017)Value promises and value profiles correlate weakly. The thesis introduces a measure for the similarity between the two. The measure shows clearly that the similarities exists. Never the less, the promises are only able to predict the profiles very weakly. The value promises had a clear over representation of universal values compared to the value profiles. The reasons behind this discrepancy remains unclear.
-
(2021)Objectives. Sex work stigma portrays sex workers merely as victims of some kind of external pressure, coercion or even their own bad choices, which is not the truth for all sex workers. Stigma has been proven to be associated with elevated symptoms of different mental illnesses among many stigmatized populations. Therefore this bachelor thesis aimed to examine if the same association exists among sex workers and what would be the possible effect of stigma on mental health. Instead of automatically victimizing all sexworkers it might be more useful to target help to the most vulnerable sexworkers while leaving those with less attention who like doing sexwork. Methods. Literature search was carried out using Google Scholar in spring 2021. At the beginning search focused on a general level about mental health of sexworkers using keywords such as ’sexwork’, ’prostitution’, ’prostitute’, ’mental health’, ’psychiatric disorder’, ’depression’ and ’anxiety’, which resulted in 59 studies for a later evaluation. Selected 59 studies included 10 studies regarding the association between stigma and mental health, of which two studies got later left out at random. Literature search was continued with a focus on stigma and mental health among sexworkers. After ’stigma’ was included in keywords, additional two studies were found. In total 10 studies were selected in this thesis. Results and conclusions. The prevalence of depression or elevated depressive symptoms were significantly higher among sexworkers compared to other low-paid people. Studies showed a positive significant association between sexwork related stigma and depressive symptoms. There were many limitations of this thesis that impacted the interpretation of results. Unfortunately the selected studies were not comparable due to many differences in samples and methodology, all studies were cross-sectional and most of them lacked a control group. Hence, these results aren’t generalizable to all sexworkers and conclusions can’t be made about the stability of depressive symptoms or the causal connection between them and stigma.
-
(2021)Tiivistelmä Tavoitteet Aiempien tutkimusten mukaan virheellisistä tuomioista kärsivät kokevat laaja-alaisia ongelmia. Nämä näkyvät esimerkiksi erilaisina häiriöinä ja traumoina. Etenkin seksuaalirikoksista tuomituilla elämänlaatua heikentävät stigma sekä syrjintä ja nämä vaikuttavat jopa vapauttavan päätöksen jälkeenkin. Tutkielman tavoitteena on selvittää seksuaalirikoksista virheellisesti syytettyjen tai tuomittujen miesten elämänlaatua. Menetelmät Aineisto haettiin Google Scholar -tietokannasta hakusanoilla wrongful convictions, unlawful convictions, sex crimes, sexual harassment, innocent sex offenders, rakenteellinen tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo, dna exoneration, male exoneration, innocence project, the amount of wrongful accusations, extent of miscarriage of injustice, psychological consequences/impact of wrongful conviction sekä mental health characteristics of exoneers. Lisäksi kyseisten julkaisujen lähdeluetteloista etsittiin kiinnostavia viittauksia. Tulokset ja johtopäätökset Katsauksen perusteella näyttää siltä, että virheellisesti tuomittujen miesten elämänlaatu heikkeni. Yleisimpiä elämänlaatua heikentäviä tekijöitä olivat ahdistuneisuus, masennus sekä PTSD. Lisäksi yleistä oli pelon kokemus vankilassaolon aikana. Erityisesti seksuaalirikoksista virheellisesti syytetyillä tai tuomituilla miehillä on korkea riski moniin psykiatrisiin ongelmiin ja siksi aihetta täytyy tutkia lisää. Tämä voi auttaa kohdentamaan myös yksilöllisempiä tukitoimia jatkossa.
-
Seksuaalisen hyväksikäytön yhteys käytösongelmiin: Lapsen sukupuolen merkitys yhteyden ilmenemisessä (2019)Childhood sexual abuse (CSA) is a traumatic experience, that can cause internalizing (e.g. anxiety symptoms) and externalizing (e.g. impulsivity) behavior problems to victims. Sexual abuse can also cause dysfunctions in emotion regulation. Emotion regulation is an important part of children’s emotional development, and dysregulation can mediate the relation between sexual abuse and behavior problems. The relationship between sexual abuse and behavioral problems can be affected by many factors, one of which is the victim’s gender. The aim of this literature review was to examine the gender differences in behavior problems in sexually abused children. This review takes a closer look on recent studies that have researched gender differences in internalizing behavior problems, externalizing behavior problems and emotion regulation. In addition, gender differences are examined in regards of trauma symptoms, substance abuse and criminal behavior. Based on this review the gender differences weren’t clear. There has been found gender differences in internalizing and externalizing behavioral problems, but the results weren’t systematic across different studies. There were conflicting results particularly in the externalizing problems. Some of the studies had found more externalizing problems in girl victims, whereas other studies had found more externalizing problems in boy victims. There were also studies that had not found any gender differences in neither internalizing nor externalizing behavior problems. The clearest gender differences were found in the effects sexual abuse had on emotion regulation. Boy victims were found to have lower emotion regulation than girl victims, which mediated boy’s externalizing problems, such as aggressive behavior. In adulthood male child victims had also been found guilty of more crimes than their female counterparts. Male victims had specifically been found guilty of sexual crimes. However, studies researching childhood sexual abuse have limitations that can affect their results. These limitations and the ambivalent results question if the gender differences can be generalized, and if it’s necessary to take gender into the account when planning intervention for the victim.
-
(2017)Selective mutism is a children’s psychiatric disorder. Children with selective mutism won’t talk in certain situations, for example in school, despite talking at home with family members. Previously selective mutism was seen as an independent disorder. Research has shown that selective mutism has prominent comorbidity with anxiety disorder, therefore selective mutism is now seen as a specific children’s anxiety disorder or as a symptom of social phobia. Since anxiety plays a notable role in selective mutism, treatments to decrease anxiety have been used to treat selectively mute children. Selective mutism has been shown to be a resilient disorder. Longer duration of symptoms makes the treatment more challenging. Selective mutism is a rare disorder and because of that there is a limited amount of research of selective mutism and its treatment. Most of the research are case studies. Controlled experiments that includes control groups are rare. Clinicians may find it hard to propose a certain treatment for selectively mute patient since there is not unified treatment recommendations. Cognitive-behavioral interventions are primary when treating selective mutism. These interventions include for example self-modeling, stimulus fading and rewarding. Patient’s muteness creates extra challenge, and parents are usually essential help during the assessment and treatment. If therapeutic treatment doesn’t seem to be efficient, medical treatment can be considered. Selective serotonin reuptake inhibitor (SSRI), fluoxetine, is found to be effective when treating adults with social anxiety and some researchers have presented its applicability to treat children’s selective mutism. More research of the treatment of selective mutism is needed to be able to give the best evidence-based information for the clinicians who are dealing with selectively mute patients. Because selective mutism is such a rare disorder, it would be desirable to collect research data internationally and work together with researchers from different countries. Reliable estimations of treatment possibilities could be made if big enough data could be collected.
-
(2019)Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisten kuntoutusmenetelmien avulla selektiivistä mutismia kuntoutetaan ja millä tavoin selektiivinen mutismi vaikuttaa kommunikaatioon. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään aiempaan tutkimustietoon koskien selektiivisen mutismin kuntoutuskeinoja ja selektiivisen mutismin vaikutuksia kommunikaatioon. Menetelmä. Tämä kirjallisuuskatsaus toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmiä hyödyntäen. Käytetty hakulauseke oli seuraavanlainen: ”selective mutism” AND ”selective mutism treatment” OR ”selective mutism intervention”. Soveltuvaa aineistoa haettiin PudMed, Cinahl ja Ovid Medline-tietokannoista ja aineistonkeruussa lopulliseen aineistoon valikoituneiden artikkeleiden tuli olla vertaisarvioituja, saatavilla kokonaan ja englanninkielisenä eivätkä ne saaneet olla kirjallisuuskatsauksia. Aineistoa analysoitiin tutkimuskysymysten kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan selektiivistä mutismia kuntoutettiin vaihtelevien kuntoutusmenetelmien avulla, jotka olivat pituudeltaan ja intensiteetiltään vaihtelevia yksilö- tai ryhmäterapiamuotoisia kuntoutusjaksoja tai pelkästään lääkinnällistä kuntoutusta. Selektiivinen mutismi rajoitti mutististen henkilöiden kommunikaatiota heidän lähiympäristöissään ja erilaisissa, kodin ulkopuolisissa sosiaalisissa tilanteissa.
-
(2023)Tavoitteet. Selektiivinen mutismi on ahdistuneisuushäiriö, johon liittyy tilannekohtaista puhumisen vaikeutta sellaisissa tilanteissa, joissa puhumista odotetaan. Selektiivinen mutismi on yhteydessä muihin ahdistuneisuushäiriöihin, erityisesti sosiaalisten tilanteiden pelkoon, ja siihen voi liittyä myös kielellisiä häiriöitä. Tiettyä syytä selektiiviselle mutismille ei ole löytynyt, mutta esimerkiksi geeniperimää, haastavia perhesuhteita sekä traumataustaa on esitetty selittäviksi tekijöiksi. Joidenkin aiempien tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on korkeampi riski selektiiviseen mutismiin, mutta tutkimusnäyttö aiheesta on ristiriitaista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä piirteitä maahanmuuttajataustaisten lasten selektiiviseen mutismiin liittyy. Lisäksi tarkastellaan, millaisia perhetaustoja selektiivisesti mutistisilla maa-hanmuuttajataustaisilla lapsilla on. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integratiivista kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoista helmikuussa 2023. Hakulausekkeena oli (”selective mutism” OR ”elective mutism”) AND (immigra* OR migra* OR bilingua* OR multilingua*). Lopulliseen aineistoon valikoitui viisi tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2000–2018. Aineisto analysoitiin lukemalla tutkimukset sekä poimimalla niiden pääpiirteet ja vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Maahanmuuttajataustaisilla selektiivisesti mutistisilla lapsilla havaittiin esiintyvän merkittävää ahdistuneisuutta, jonka määrä oli yhteydessä mutistisen käyttäytymisen määrään. Selektiivinen mutismi alkoi oireilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla myöhemmässä iässä kuin ei-maahanmuuttajataustaisilla, ja siihen liittyi enemmän sosiaalista ahdistusta, mutta vähemmän neurologiseen kehityshäiriöön viittaavia piirteitä. Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla esiintyi enemmän prososiaalista käyttäytymistä ja heillä oli korkeampi sosiaalinen kyvykkyys. Maahanmuuttajataustaisten lasten mutistinen käytös oli yhteydessä vanhempien orientoitumiseen valtakulttuuria kohtaan, ja lisäksi selektiivinen mutismi oli yhteydessä traumaattisiin kokemuksiin, perheen sisäisen kommunikaation vaikeuksiin ja vanhempien välisiin konflikteihin. Näyttö maahanmuuttajataustaisten lasten selektiivisen mutismin piirteistä ja perhetaustoista on suuntaa antavaa, ja aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimusta, jotta ymmärrys maahanmuuttajataustaisten lasten selektiivisestä mutismista parantuisi ja jotta sitä voitaisiin hyödyntää kliinisessä työssä.
-
(2022)Tavoitteet. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan selektiivisen mutismin ja mutismin vaikutuksia kommunikaatioon ja elämänlaatuun. Selektiivinen mutismi on sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriö, joka vaikuttaa puheen lisäksi myös yksilön osallistumiseen ja toimintakykyyn. Mutismilla taas tarkoitetaan elimellisestä syystä johtuvaa puheen puuttumista, jonka vaikutukset ihmisen elämään ovat myös merkittävät. Aiemmissa tutkimuksissa selektiivisen mutismin ja mutismin vaikutuksia kommunikaatioon ja elämänlaatuun on tutkittu vain vähän. Tämän tutkielman tavoitteena on koota yhteen selektiivisen mutismin ja mutismin vaikutuksia kommunikaatioon ja tarkastella, miten kyseiset häiriöt vaikuttavat yksilön elämänlaatuun. Menetelmät. Menetelmänä tässä tutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus-, Ovid Mediline- ja PsycInfo -tietokannoissa. Hakulausekkeena oli (((selective mutism) OR mutism) AND (quality of life) AND communicat*). Lopullinen tutkimusaineisto koostui viidestä tutkimusartikkelista, jotka käytiin läpi systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen perusteella selektiivinen mutismi ja mutismi vaikuttivat ihmisen kommunikaatioon ja elämänlaatuun merkittävästi. Tulokset vaihtelivat kuitenkin tutkimuksittain, riippuen arvion tekijästä ja tutkittavista. Tutkimusaineiston perusteella kommunikaatio-ongelmia esiintyi enemmän mutismin kuin selektiivisen mutismin kohdalla. Myös elämänlaatu koettiin heikommaksi elimellisestä syystä johtuvaa mutismia sairastavilla. Elämänlaadun arvioiminen olisi tärkeää ihmisillä, joilla on selektiivinen mutismi tai mutismi, jotta kuntoutuksen tarpeellisuus tulisi paremmin esiin. Häiriön vaikutuksia elämänlaatuun olisi hyvä tutkia enemmän myös siitä näkökulmasta, että kuntoutus osattaisiin kohdentaa niille osa-alueille, jotka parantavat elämänlaatua kaikista tehokkaimmin
-
(2023)Tavoitteet. Selektiivinen mutismi on lapsuudenajan ahdistuneisuushäiriö, jossa lapsi ei säännönmukaisesti kykene puhumaan tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, vaikka puhuu toisissa tutummissa tilanteissa ongelmitta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tunnistaa psykososiaalisia riskitekijöitä, jotka liittyvät selektiiviseen mutismiin. Menetelmät. Tutkimuksen aineistona käytettiin syksyllä 2023 Helkan tietokannasta löytyneitä vertaisarvioituja artikkeleita, joita haettiin hakusanoilla ”selective mutism” ja ”selektiivinen mutismi”. Tulokset ja johtopäätökset. Merkittävimmät psykososiaaliset riskitekijät selektiivisessä mutismissa liittyivät lapsen temperamenttiin, perhehistoriaan ja ympäristötekijöihin, kuten maahanmuuttotaustaan. Nämä tekijät voivat olla keskinäisesti toisiinsa vaikuttavia sekä osittain päällekkäisiä. Psykososiaalisten riskitekijöiden tutkiminen on avain selektiivisen mutismin varhaiseen tunnistamiseen ja siten asianmukaiseen hoitoon ohjaamiseen.
-
(2023)Tavoitteet. Sanasujuvuudella tarkoitetaan kielelliskognitiivista prosessia, jossa sanoja haetaan mentaalisesta leksikosta tiettyjen rajoitusten mukaisesti tyypillisimmin yhden minuutin aikana. Semanttisessa sanasujuvuudessa asioita nimetään semanttisista kategorioista ja foneemisessa sanasujuvuudessa sanoja nimetään tietyllä alkukirjaimella. Aiemman tutkimuksen perusteella on todettu, että sanasujuvuustaito ja siihen tarvittavat sanahakustrategiat kehittyvät lapsuudessa sekä, että semanttisessa sanasujuvuudessa suoriudutaan foneemista sanasujuvuustehtävää paremmin. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tutkimusaineistosta semanttisen ja foneemisen sanasujuvuuden kehitystä tyypillisesti kehittyvillä lapsilla ja vertailla eri tehtävätyyppien kehityslinjoja keskenään. Menetelmät. Kandidaatin tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, johon aineisto haettiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista. Tietokannoista aineistoon valikoitui neljä artikkelia sekä lisäksi yksi artikkeli poimittiin mukaan käsin. Lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui: ”verbal fluency” AND (”semantic fluency” OR semantic) AND (”phonemic fluency” OR phonemic OR “letter fluency”) AND Development AND (children OR childhood). Tulokset ja johtopäätökset. Semanttinen sanasujuvuus kehittyy lineaarisesti lapsuuden aikana, mutta vastaavaa selkeää kehityskulkua ei nähdä foneemisessa sanasujuvuudessa, vaikka lapset siinä suoriutuvat selkeästi aikuisia huonommin. Kehityslinjat eri kielissä olivat lähellä toisiaan. Sananhakustrategiat kehittyvät lapsuuden aikana ja ne tehostavat sanasujuvuustaitoa. Osassa sanahakustrategioissa saavutetaan aikuismainen taso lopputeini-iässä. Sukupuolen vaikutuksesta sanasujuvuuteen saatiin eriäviä tuloksia. Vanhempien koulutustason todettiin vaikuttavan semanttiseen sanasujuvuuteen, mutta ei foneemiseen sanasujuvuuteen. Semanttinen ja foneeminen sanasujuvuus on mitä todennäköisimmin kielenkäytön omat alataitonsa. Semanttiseen ja foneemiseen sanasujuvuuteen tarvitaan todennäköisesti osittain omia kognitiivisia taitojaan, mutta todennäköisesti osittain myös samoja. Tutkimusta sanasujuvuustaidon kehityksestä lapsilla tarvitaan lisää, jotta sanasujuvuustehtävien hyöty kliinisessä käytössä voidaan todistaa.
-
(2022)Tiivistelmä: Tavoitteet. Katsauksen tavoitteena oli koota tietoa serotoniinin ja masennuksen yhteydestä. Katsauksessa käsiteltiin masennuksen lääkkeellistä hoitoa erityisesti SSRI-lääkkeillä, koska niitä suositellaan ensilääkkeeksi masennuksen hoitoon ja ne ovat yksiä määrätyimmistä lääkkeistä maailmanlaajuisesti. Lisäksi selvitettiin stressin, inflammaation ja dopamiinin yhteyttä masennukseen. Katsauksessa kuvataan masennusta, sen oireita sekä lääkkeellistä hoitoa. Lääkehoidon neurologisia vaikutusmekanismeja käsitellään suhteessa serotoniinihypoteesiin. Lääkehoidon tehokkuutta ja hoitovasteeseen liittyvää viivettä tarkastellaan tarpeellisina lisätutkimuksen kohteina. Menetelmät. Katsauksen lähteet haettiin Google Scholar- hakupalvelusta käyttäen avainsanoja, kuten ”depression”, ”serotonin hypothesis”, ”serotonin receptors” ja ”SSRI”. Lisäksi hyödynnettiin jo löytyneiden lähteiden lähdeluetteloita. Kyseessä ei ole systemaattinen katsaus. Tulokset ja johtopäätökset. Masennusta aiheuttavia ja sille altistavia tekijöitä tulisi tutkia enemmän. Serotoniinin ja masennuksen yhteys vaihtelee tutkimuksittain, ja tulosten kontekstissa masennuslääkkeiden käyttöä tarkastellaan eri tavoilla. Masennuksen lääkehoito ei tehoa kaikille masentuneille, ja sen tehokkuutta pyritään lisäämään. Tulevaisuudessa masentuneen lääkehoitoa voitaisiin personoida biomarkkereiden avulla. Masennuksen hoidossa on tärkeää yhdistää lääkkeellinen ja terapeuttinen hoito, sekä muovata masentuneen elinympäristöä mielenterveyttä tukevaksi.
-
(2017)Surrogacy is an arrangement where a woman carries and gives birth to a child of another woman, who is unable to get pregnant because of complications with the uterus or other biological limitations. Surrogacy arrangements can be altruistic, where the surrogate acts of her own accord without financial reward, or commercial, where the surrogate and the surrogacy agency receive financial reward for the operation. In 2007 the Act on Assisted Fertility Treatments was passed in Finland to forbid all assisted fertility treatments that are aimed for surrogacy arrangements. No studies of Finnish surrogacy have been conducted to date and the Finnish governments’ justification of Act on Assisted Fertility Treatments was lacking psychological research evidence. This review examines the psychological impacts of surrogacy arrangements on all parties involved: the child, the surrogate and the intended parents. Based on the studies represented in this review, there are no major differences in psychological well-being between surrogacy children, children born after other types of assisted reproduction treatment, or after natural conception up to the age of 10. Surrogacy does not seem to cause severe or long-term psychological problems for surrogates, although the prevalence of post-birth depression showed mixed results. The surrogates report that the main motives for becoming a surrogate are altruistic and consider the relationships to the intended parents and the child mostly positive. Research shows that the intended parents’ psychological state does not differ from parents with a naturally conceived child or parents of children conceived by other assisted fertility treatments. The lack of genetic or gestational link between the child and the intended parents does not seem to reduce the quality of parenting. Even though published research is limited in terms of methodological quality and the origin of publications it would seem that psychological impacts of altruistic surrogacy arrangements do not cause long-term or substantial harm for the parties involved and therefore the Finnish Act on Assisted Fertility treatments’ prohibition of surrogacy is not justified from a psychological point of view.
-
(2018)Differing from the previous view of the development of diseases, the past few centuries research has recognised the developmental nature of diseases and the impact of prenatal factors. Different personality disorders have also been linked to adverse prenatal factors. Recent studies have focused on the effects of risk factors such as being born premature or small for gestational age, being exposed to prenatal stress or teratogens, and maternal nutrition during gestation. The effects of these factors on later personality disorders have differed according to the study and the methods it has used, but there seems to be a rather consistent connection between prenatal adversity and personality disorders. The most probable explanation for this is that an adverse prenatal environment affects the fetus’s neurodevelopment, causing a metaplastic state that exposes the individual to later adversity.
-
(2018)Sikiöaikainen alkoholialtistus voi aiheuttaa lapselle kognitiivisia, kielellisiä sekä käyttäytymisen ongelmia, joiden kirjoon viitataan kattotermillä FASD (fetal alcohol spectrum disorders). FASD-lapsilla ja -nuorilla on monenlaisia puheen ja kielen vaikeuksia, ja puheterapia on heidän yleisin kuntoutusmuotonsa Suomessa. Tutkimusta kielellisten taitojen arvioinnin ja kuntoutuksen pohjaksi on kuitenkin vasta vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä yhteen 2000-luvun tutkimustieto FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taidoista ja näin tarkentaa FASD-ryhmän kielellisten taitojen profiilia puheen ymmärtämisen taitojen osalta. Tutkimuksessa verrataan FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taitoja heidän älykkyyteensä sekä tyypillisesti kehittyvien verrokkien puheen ymmärtämisen taitoihin. Näin saadaan tietoa siitä, ovatko FASD-ryhmän puheen ymmärtämisen taidot ikätasolla ja toisaalta vastaavatko ne FASD-lapsen tai -nuoren yleistä kognitiivista taitotasoa. Tutkimus toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Hakulauseke ((”prenatal alcohol exposure”) OR (”fetal alcohol spectrum disorders”)) AND language AND (receptive OR comprehension OR IQ-matched) poimi neljästä tietokannasta yhteensä viisikymmentä artikkelia. Lopullisen aineiston muodostivat kuusi vuosina 2006–2013 julkaistua tapaus-verrokkitutkimusta, joissa puheen ymmärtämisen taitoja oli tutkittu osana laajempia kielellis-kognitiivisia tutkimuksia. 5–16-vuotiaiden FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taidot olivat tyypillisesti kehittyviä verrokkeja heikommat sekä sanojen että lauseiden ymmärtämisen tehtävissä. Tutkimustulokset FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taitojen ja älykkyyden yhteydestä olivat ristiriitaisia. Menetelmältään laadukkaimmassa tutkimuksessa puheen ymmärtämisen taidot ja älykkyys olivat yhteydessä, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella puheen ymmärtämisen taidot eivät todennäköisesti ole FASD-lasten ja -nuorten erityinen heikkous vaan linjassa heidän älykkyystasonsa kanssa, joten ymmärtämistaitoja ei voida suositella muita kielen osa-alueita tärkeämmäksi kuntoutuksen kohteeksi.
-
(2024)Tavoitteet. Monikielisyys on yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö, jota on viime aikoina tutkittu yhä enemmän myös lukemisen näkökulmasta. Lukemista voidaan tutkia esimerkiksi sanantunnistuksen kautta. Yksi moderneimmista sanantunnistusta mittaavista menetelmistä on silmänliiketutkimus, jonka avulla lukijan silmänliikkeistä voidaan kerätä täsmällistä tietoa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista tutkimusta monikielisten aikuisten sanantunnistuksesta lukemisen osa-alueena on tehty silmänliiketutkimusmenetelmän avulla. Tarkastelussa keskitytään erityisesti erilaisten silmänliikkeiden ja sanantunnistuksen taustalla vaikuttavan kielellisen prosessoinnin välisiin yhteyksiin sekä lainalaisuuksiin, joita silmänliiketutkimuksen keinoin voidaan havaita monikielisten aikuisten sanantunnistuksesta. Menetelmät. Kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin Scopus- ja ERIC (Proquest) -tietokannoissa. Hakulausekkeita olivat ( TITLE-ABS-KEY ( "eye* movement*" OR "eye* track*" ) AND TITLE-ABS-KEY ( multilingual* OR "multi* lingual*" OR bilingual* OR "bi* lingual*" ) AND TITLE-ABS-KEY ( reading* OR read ) AND NOT TITLE-ABS-KEY ( child* OR adolescent* OR teen* ) ) sekä (("eye* movement*" OR "eye* track*") AND (multilingual* OR "multi* lingual*" OR bilingual* OR "bi* lingual*") AND (reading* OR read) NOT (child* OR adolescent* OR teen*)). Tutkimusaineistoksi saatiin kuusi vuosina 2007-2023 julkaistua artikkelia. Aineiston analysoinnissa keskityttiin tutkimuskysymyksissä esitettyihin näkökulmiin. Keskeisimmät tiedot taulukoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Monikielisten aikuisten sanantunnistusta pystyttiin tarkastelemaan silmänliiketutkimusmenetelmän avulla monipuolisesti. Silmänliikkeiden nähtiin pääasiallisesti ilmentävän sanantunnistuksen taustalla vaikuttavan kielellisen prosessoinnin eri vaiheita, mutta tutkimusten välillä oli eroja sekä vaiheiden lukumäärään että erilaisten silmänliikemittojen luokitteluun liittyen. Lisäksi sanantunnistukseen linkittyvässä monikielellisessä prosessoinnissa nähtiin tutkimusten välillä sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia, joissain tutkimuksissa esiteltiin myös kehitysehdotuksia jo olemassa oleviin monikielisen sanantunnistuksen malleihin. Tulosten perusteella aiheesta tarvitaan lisätutkimusta, jota olisi tärkeää soveltaa myös logopedian alalla esimerkiksi arviointimenetelmien kehittämisessä
-
(2022)Cognitive Interview (CI) was designed to help eyewitnesses remember what they witnessed in greater detail. The CI has been widely researched ever since its’ development and nowadays there are even more than just one type of CI. The so far most researched variant is Enhanced Cognitive Interview (ECI). Then there is also Modified Cognitive Interview (MCI). Both the CI and the ECI include four mnemonics: context reinstatement, report all, change order and change perspective. Additionally, the ECI also includes rapport building, unlike the CI. The aim of this thesis is to examine whether an MCI can be used in a way that preserves the benefits of the CI. The thesis will also assess whether the MCI takes statistically significantly less time to conduct in comparison to the full ECI. Previous studies have suggested that the change order and change perspective mnemonics would be less useful in comparison to the other two mnemonics. The articles used in this thesis were searched from the Helsinki University Library’s Helka-database using the following keywords: “cognitive interview”, ” memory” and “modified” or “cognitive interview”, ” eyewitness” and ”memory” or ”cognitive interview”, ”enhancing” and ”recall” or ”memory” and ”confabulation” or ”age”, ”memory” and ”education”. Some of the sources were also found via the already chosen articles by entering the source into Pubmed- and Psycinfo-databases. It was found that the CI, ECI and MCI all produce more information in comparison to other interviewing methods used to interview witnesses. However, the ECI and the MCI seemed to also produce the most memory confabulations. The view, that both the change perspective and change order mnemonics are the least useful when interviewing eyewitnesses, was supported by the results. The change perspectives mnemonic can also be considered problematic when it comes to legal proceedings, as it can be viewed as hearsay evidence. The MCI was found to take statistically significantly less time to conduct when compared to the full ECI, when both the change order and change perspective mnemonics were omitted. This is an important finding since a shorter interview would save resources. However, the shortened MCI should be used with caution since it does inflict more memory confabulations in comparison to other methods. Therefore, the MCI should only be used when limited resources rule out the use of the full ECI.
-
(2023)Tavoitteet. Sähköisesti kuulohermoa stimuloiva sisäkorvaistute voi tarjota vaikeasti kuulovammaiselle lapselle mahdollisuuden päästä käsiksi kuulonvaraiseen tietoon, ja on fonologisen kehityksen edellytys. Kuitenkin sähköisesti ja akustisesti stimuloitu hermosolu toimivat eri tavoin, ja tämän takia sisäkorvaistutteella äänien ja puheen havaitseminen ei ole samanlaista kuin terveen kuulon kanssa. Aikaisempi tutkimus on todistanut aikaisen implantoinnin tärkeäksi sisäkorvaistutelapsille, sillä näin heillä on mahdollisuus saada kuulokokemusta herkkyyskausien aikana. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää ja havainnoida sisäkorvaistutelasten fonologista kehitystä, sekä luoda aiheesta suomenkielistä tietoa. Tutkielmassa tarkastellaan sisäkorvaistutelasten ja normaalikuuloisten lasten fonologisen kehityksen eroavaisuuksia. Lisäksi selvitetään, miten implantointi-ikä sekä kuuloikä vaikuttavat fonologiseen kehitykseen sisäkorvaistutelapsilla. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Virallinen tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus -tietokannoissa alkuvuodesta 2023. Valmiiksi rajatun aiheen myötä hakulausekkeen muodostaminen oli yksinkertaista. Hakulausekkeena oli: (”cochlear implantation” OR ”cochlear* implant*) AND (phonolog* adj3/W3 develop*) AND NOT INDEX (MEDLINE). Tällä lausekkeella kandidaatintutkielmaan valikoitui viisi vuosina 2018–2020 julkaistua tutkimusta. Aineisto analysoitiin huolellisesti, ja tutkimusten pääpiirteistä, sekä tutkimuskysymyksiin vastaavista kohdista muodostettiin taulukot. Tulokset ja johtopäätökset. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten fonologinen kehitys oli erilaista normaalikuuloisiin lapsiin verrattuna, ja kehitys eteni hitaammalla tahdilla. Sisäkorvaistutelapsilla esiintyi esimerkiksi enemmän fonologisia prosesseja kuin normaalikuuloisilla verrokeilla, ja heidän frikatiivin tuoton taidoissa, sekä äänen- ja konsonantintunnistuksen taidoissa oli eroa normaalikuuloisiin lapsiin verrattuna. Hyvään fonologisten taitojen tasoon sisäkorvaistutelapsilla oli yhteydessä matala implantointi-ikä, sekä suuri kuulokokemuksen määrä. Sisäkorvaistutelapset tulee implantoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta fonologinen kehitys pääsee tapahtumaan herkkyyskausien aikana. Tämä parantaa sisäkorvaistutelasten mahdollisuuksia ottaa ikätoverinsa kiinni puheen ja kielen kehityksessä. Aiheesta olisi tärkeää saada lisää suomenkielistä tutkimusta, jotta tuloksia voisi paremmin yleistää kliiniseen työhön.
Now showing items 453-472 of 615