Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Voiko keskoslapsen ja isän vuorovaikutussuhteen tukemisesta musiikki-interventiolla olla hyötyä lapsen kehitykselle? 
    Kuha, Tiia (2020)
    Preterm birth increases risks for developmental delays, behavioral problems and challenges in social relationships. In addition to the risks related to prematurity, preterm birth is often very stressful and may affect parents’ ability to form a relationship with their newborn baby. The relationship and attachment between a child and their parent is an essential part of the child’s development and may also be crucial for their future well-being. Due to the importance of parent-child interaction for future development of the child and how the stress of giving birth preterm may hinder parental responsiveness, it would be important to support and secure the development of attachment between the preterm baby and their parent. One suggested way of support is through music intervention. Music interventions have been noted to have positive affections to preterm infant’s physical condition and relaxation, as well as to the parents’ well-being by lowering their stress levels and anxiety. Interventions for preterm infants have focused mostly on mother-child relationship even though it is known that both parents, often being a mother and a father, create their own roles as parents. Because of the different roles, parents also affect the child’s development slightly differently. As a result, there is a need for more research on the father-child relationship and its role in child development. In this bachelor’s thesis, I investigate if supporting the interaction between preterm infant and their father with music intervention could promote the child’s development. I searched relevant studies for the literature review from database OvidMedline and I used the following terms: preterm birth AND music therapy, preterm infants’ development, low or very low birthweight infants’ development, music-therapy, preterm birth AND fathers, fathering, parenting AND development, music-therapy AND development. In addition, I hand-searched reference lists from music therapy reviews. Only few studies reported long-term outcomes of music interventions on preterm infants. Nevertheless, there seems to be limited evidence that music intervention could enhance the interaction and relationship between preterm infant and their parent, which could also promote infant’s development. The beneficial effects were proposed to arise from enhanced reciprocal interaction between a child and their parent or from promoting parents’ well-being and giving them more resources to form a better relationship and interaction with their child. However, more research is required on short-term and long-term outcomes of music interventions for preterm infants and their parents, especially on interventions including fathers.
  • Voiko nuorten masennusta ehkäistä? : nuoruusiän masennusta ennalta-ehkäisevien kognitiivis-behavioraalisten ohjelmien vaikuttavuus ja käyttökelpoisuus 
    Huuskonen, Olga (2017)
    Depression during adolescence is a significant problem. Depression causes harm to adolescents and it is associated with many negative outcomes, including academic problems, impaired social relationships, substance abuse, mental health problems and suicide. Thus, prevention of adolescent depression is extremely important and many prevention programs have been developed to do so. The purpose of current thesis is to examine the effectiveness and applicability of cognitive-behavioral prevention programs for adolescent depression. Prevention programs are classified into three categories on basis of the populations to whom the interventions are directed. Universal programs are provided to all members of a target population, selective programs are targeted to individuals at elevated risk for depression, and indicative programs are provided to individuals who manifest subclinical depression symptoms. These programs differ in their effectiveness in depression prevention and in their applicability. Universal programs are more applicable and more inexpensive than selective or indicative programs. According to the existing findings, selective and indicative programs seem to be more effective in preventing depression in adolescence than universal programs and selective and indicative programs seem to be as effective. Longer programs and programs that have older adolescents and more female participants, seem to be more effective in preventing depression. The most common limitations of studies so far are the relatively short follow-ups. In future there is a need for longer follow-ups and more longitudinal studies.
  • Vuorovaikutus tekoälyteknologioiden kanssa ja vaikutukset kognitiivisiin prosesseihin 
    Räty, Sini (2020)
    Ihmisen tiedonkäsittelyn ja päätöksenteon tukena käytetään yhä enenemissä määrin teknologioita, jotka sisältävät tekoälyä. Näiden teknologioiden kanssa jatkuva vuorovaikuttaminen vaikuttaa myös meidän kognitiivisiin prosesseihimme. Sovellusten inhimillistämisen vuoksi ihmiset näyttäisivät suhtautuvan tekoälyä sisältävään teknologiaan eri tavalla kuin muihin teknologioihin. Tekoälysovelluksia käytetään ihmisen oman kognition tukena, mutta näiden teknologioiden käyttäminen ei ainoastaan paranna tiedonkäsittely- ja päätöksentekoprosessejamme vaan saattaa myös vääristää niitä. Tekoälyä sisältävät teknologiat mahdollistavat suurten datamäärien käsittelyn ja ne voivat olla apuna havaintoprosessiemme parantamisessa. Ihminen saattaa kuitenkin luottaa liikaa koneen tekemiin päätöksiin ja meidän voi olla vaikea ymmärtää tekoälysovellusten päätöksentekoprosesseja. Järjestelmät, jotka jäljittelevät ihmisten välisiä kommunikaatiotapoja helpottavat vuorovaikutustamme koneiden kanssa. Koneiden näyttäessä ihmismäisemmiltä tai niiden puhuessa ihmisen tavalla sovellamme niiden kanssa kommunikoimiseen samankaltaisia käytösnormeja, kun ihmisten kanssa kommunikoitaessa. Koneiden ihmisenkaltaisuus herättää meissä myös epämukavuuden tunteita. Tekoälyteknologioiden kehitys on tapahtunut niin nopeasti, ettei tutkimustietoa niiden vaikutuksista ihmisiin ole ehtinyt kertyä tarpeeksi. Psykologinen tieto on hyödyllistä näiden uusien sovellusten suunnittelussa ja tutkittaessa niiden vaikutuksia kognitiivisiin prosesseihin. Aiempi tutkimus ja teoriat ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja ihmisen kognitiivisista prosesseista toimivat hyvänä pohjana tutkittaessa tekoälyteknologioiden vaikutuksia meihin.
  • Yksinäisyyden ja ongelmallisen internetin käytön yhteys nuorilla ja nuorilla aikuisilla 
    Heikkinen, Tuukka (2020)
    Objective. Today almost everyone has access to the internet and thus the incidence of internet-related mental problems has also increased. Youth and young adults in particular are at risk for experiencing these problems because they use the internet more compared to the rest of the population. Loneliness is common among young people and they often gravitate toward the internet to alleviate their feelings of loneliness. This type of internet usage can be problematic, meaning that it is pathological, compulsive and harmful to the user. The objective of this review is to examine the association between loneliness and problematic internet use among youth and young adults. Methods. The studies that were included in this review were as recently published as possible and examined the association between loneliness or related experiences and problematic internet or Facebook use among youth and young adults. Keywords that were used to search for the studies were loneliness, problematic internet use, internet addiction, problematic facebook use, youth and young adults. The search was carried out utilizing the Google Scholar search engine. Results and conclusions. Based on this review there is a positive association of some magnitude between loneliness and problematic internet use. The association is likely bidirectional, meaning that problematic internet use causes feelings of loneliness and feelings of loneliness increase problematic internet use. In the future longitudinal studies are required to form a more thorough understanding of the phenomenon because loneliness and problematic internet use are both phenomena that develop relatively slowly over a long period of time. Problematic internet use as a phenomenon is diverse and appears to be widely connected to mental well-being, so understanding the causes behind it helps healthcare and educational institutions develop services to prevent it and its harmful effects.
  • Yksipuoliset huuli-suulakihalkiot : hammasvalliartikulaatiovirheiden esiintyvyys ja ennustettavuus 
    Mäkelin, Minnea (2019)
    Tavoitteet. Halkiopuhe ja sen erityispiirteet ovat kiinnostaneet tutkijoita jo pitkään. Skandina-viassa yleisin halkiotyyppi on huuli-suulakihalkio, joka vaikuttaa ääntöväylän rakenteisiin merkittävästi ja muuttaa samalla halkiopotilaan artikulaatiota. Tutkimus on aiemmin painottu-nut halkiotyyppien yleiseen käsittelyyn ja vasta viime vuosina on keskitytty yksityiskohtai-semmin tiettyihin halkiotyyppeihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli koota yhteen tutki-mustietoa hammasvalliartikulaatiovirheiden esiintyvyydestä yksipuolisissa huuli-suulakihalkioissa ja mahdollisuuksista ennustaa kyseisten äännevirheiden ilmaantuvuutta myöhemmällä iällä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena Ovid MEDLINE-, Pubmed- ja Scopus-tietokannoista. Hakulauseke oli ”cleft palate AND unilateral AND dental consonant”. Aineistoa rajattiin valintakriteereiden perusteella ensisijaisesti otsikoiden ja abst-raktien perusteella, toissijaisesti tarkastelemalla koko tekstiä. Artikkeleissa käsiteltiin ham-masvalliartikulaatiovirheiden esiintyvyyttä yleisesti halkiolapsilla sekä mahdollisia keinoja en-nakoida ilmaantuvia artikulaatiovirheitä. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsilla, joilla on yksipuolinen huuli-suulakihalkio (unilateral cleft lip and palate, UCLP), esiintyy hammasvalliäännevirheitä jopa kaksi kertaa enemmän kuin normaalisti kehittyvillä lapsilla. Suurin osa äännevirheistä on vääristymiä ja vain pieni osa korvauksia. /r/-virhe on äännevirheistä sitkein, ja neljännes halkiolapsista tarvitsee puhetera-piaa 6-vuotiaana. Pojilla esiintyy hammasvalliäännevirheitä huomattavasti enemmän kuin ty-töillä, ja he tarvitsevat puheterapiaa tyttöjä enemmän. Äännevirheiden esiintyvyys muuttuu lapsen kasvaessa, ja osa virheistä voi korjaantua spontaanisti. Halkiolasten PCC-A (per cent correct consonants adjusted for age), joka mittaa sekä artikulatorista että fonologista taitoa, on huomattavasti vertailuryhmän lasten arvoja pienempi. PCC-A:n avulla voidaan mahdolli-sesti ennustaa halkiolasten myöhäisempiä artikulatorisia ja fonologisia taitoja. Konsonanttien tuoton avulla tämä ei nykyisen tiedon perusteella ole vielä mahdollista.
  • Yli 60-vuotiaiden kielteinen kehonkuva sekä BED- ja bulimia nervosa-diagnooseihin liittyvä syömishäiriökäyttäytyminen 
    Kesola, Silja (2022)
    Tiivistelmä: Tavoitteet. Vanhenemiseen liittyy monia sellaisia ulkonäkömuutoksia, jotka muovaavat kehoa kauemmaksi länsimaisista kauneusihanteista sekä median ja populaarikulttuurin yleisestä kuvastosta. Vanhenemisen myötä heikentyvä kehon toimintakyky ja muuttuva ulkonäkö voivat olla yhteydessä kielteiseen kehonkuvaan ja kehotyytymättömyyden kokemuksiin, ja kielteinen kehonkuva voi puolestaan altistaa syömishäiriökäyttäytymiselle. Aiempaa tutkimusta juuri fysiologisen vanhenemisen ja syömishäiriökäyttäytymisen yhteydestä on vielä melko vähän, eivätkä tulokset yli 60-vuotiaiden kehonkuvasta ole täysin yhteneviä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä yli 60-vuotiaiden kehonkuvasta ja syömishäiriökäyttäytymisestä. Tutkielmassa esitellään fysiologisen ikääntymisen ja BED- ja bulimia nervosa -syömishäiriöiden mahdollisia yhteyksiä sekä huomioidaan kehonkuvan yhteys elämänlaadun eri osa-alueisiin. Kyseiset syömishäiriöt valittiin katsaukseen, sillä ahmintatyyppisten syömishäiriöiden yhteys globaalisti yleistyvään lihavuuteen on todettu. Lihavuus on puolestaan yhdistetty verrokkeja voimakkaampaan kognitiiviseen heikentymiseen. Menetelmät. Tutkielman aineistoa haettiin sekä PubMed- että Google Scholar-tietokannosta syksyn 2022 aikana. Hakusanoina käytettiin seuraavia yhdistelmiä: ”eating disorders AND the elderly”, ”eating disorders AND older people”, “eating disorders AND old people”, “disordered eating AND old people” sekä “aging AND body image” ja ”body image AND older people. Aineistoa haettiin myös artikkelien lähdeluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset. Löydettyjen artikkelien perusteella havaittiin, että sekä kehotyytymättömyyttä että ahmintaoireita esiintyi myös vanhuuden ikävaiheessa. Ahmintakohtauksia esiintyi useammin kuin oksentamista ja muita bulimia nervosaan liittyviä, ahminnan lihottavaa vaikutusta estäviä kompensaatiokeinoja. Kielteisen kehonkuvan havaittiin välittävän muun muassa korkeamman painoindeksin ja alhaisemman elämänlaadun yhteyttä sekä yhteyttä korkeamman painoindeksin ja vähäisemmän intuitiivisen syömisen välillä. Myös yli 60-vuotiaat kärsivät siis syömishäiriökäyttäytymisestä ja kehotyytymättömyydestä. Vaikuttaa myös siltä, että kielteisellä kehonkuvalla on merkittävä vaikutus myös yli 60-vuotiaiden elämän eri osa-alueisiin. Pitkittäistutkimusten toteuttaminen olisi tulevaisuudessa mielekästä, sillä niissä voitaisiin tarkastella sitä, miten kehonkuva kehittyy yli ajan, esimerkiksi keski-iästä vanhuuteen. Pitkittäistutkimukset voisivat valottaa sitä, onko vanhuuden syömishäiriökäyttäytyminen jatkumoa varhaisimpien ikävaiheiden ilmiöille vai ilmaantuuko vanhuuden ikävaiheessa uusia syömishäiriöitä, syömishäiriökäyttäytymistä ja kehotyytymättömyyttä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO