Browsing by Title
Now showing items 433-452 of 615
-
(2017)Romantic love is a diverse emotion, which evolves through time. It has fascinated human minds throughout our history. However, the neuroscience of romantic love has been studied for just under twenty years. The first study in the field was published by Bartels and Zeki in 2000. They described romantic love as an emotion consisting of cognitive, emotional, erotic and behavioural components. After that first study, there has been an increasing number of studies all over the world, and thus brain areas activated by love have become a bit more clear. Those areas include ventral tegmental area (VTA), cingulate cortex, striatum and its subareas, insula, cerebellum and different areas of the frontal cortex. The aim of this review is to paint a more elaborate picture of the activations found within those areas. The implications of the areas activated to love are also discussed whenever possible. Brain areas activated by love are also compared to the activations found in studies of maternal love and sexual desire. In the end, the limitations of previously conducted studies are discussed and possible trends for future studies of the neuroscience of romantic love are suggested.
-
(2020)Objectives. Prenatal maternal health and lifestyle choices are known risk factors for later child development, but mental risk factors such as prenatal stress are less known. There are estimates that about a half of all mental disorders begin by the age of 14, but the trajectory of developmental psychopathology can extend to a much earlier period, possibly even to the fetal period. The main objective of this review is to examine the association between prenatal maternal stress and childhood externalizing symptoms defined as conduct problems and hyperactivity. Additionally, it aims to find out which mechanisms explain this possible association. Methods. Information retrieval was conducted from two databases, Ovid Medline and PubMed. The keywords were prenatal stress, offspring externalizing symptoms, hyperactivity and conduct problems. Ten original research articles were found. These articles were published between 2005-2019 and examined two- to 12-year-old children. Results and conclusions. The results of the articles consistently indicate that prenatal maternal stress was associated with childhood behavioral problems and hyperactivity. This association remained after controlling for other prenatal risk factors. Possible mechanisms to explain this association were mother’s risen cortisol levels and children’s amygdala size. However, one article found the association between prenatal stress and childhood externalizing symptoms to exist only indirectly through hostile parenting, postnatal stress and children’s negative affectivity. The amount of stress experienced and the timing of stress during pregnancy had contradictory results on developing externalizing symptoms. Multiple stressors experienced simultaneously during pregnancy seems to be significant to developing symptoms and stress during the first half of pregnancy seemed to be more significant than stress during the latter half. Also, the association between prenatal stress and hyperactivity seems to be emphasized in boys. More research is needed on the mechanisms that explain the association between prenatal stress and externalizing symptoms in order to utilize information in prevention and intervention.
-
(2018)Autism spectrum disorder (ASD) is a neurodevelopmental disorder, which etiology is largely unknown. Genetic factors have been estimated to explain about 40-80 % of incidence of the disorder, but also environmental factors appear to play a major role in autism etiology. Studies based on hospital records and questionnaires, as well as animal experiments, suggest that inflammation during pregnancy could act as a risk factor for autism spectrum disorders. This review examines the studies, which focus on inflammatory biomarkers, cytokines and C-reactive protein (CRP). They offer detailed information on how prenatal inflammatory state may affect the neurobiological development of the fetus. Studies conducted so far indicate that high levels of certain cytokines during pregnancy are related to autism spectrum disorders. However, the studies do not unambiguously lend support to the association between maternal CRP –levels and autism. Even so, it appears that the mother's inflammatory state during pregnancy is related to neurodevelopmental problems of the fetus, especially when the inflammation has occurred in a critical phase of neurodevelopment. Mechanisms that could mediate the association between maternal inflammatory state and autism are discussed.
-
(2020)Aims. The aim of this study was to describe how the tri-process theory of rational thinking outlines the reflective mind and the measures that have been used to study it. Based on the theory, the modes of human information processing can be divided into the type 1 autonomic and implicit processes, and to the type 2 thinking processes that are more cognitively taxing and challenging. Type 2 processes enable logical and critical thinking. The type 2 processes can be further divided into the algorithmic mind and the reflective mind. While the algorithmic mind enables logical reasoning, the reflective mind operates between the autonomic and the algorithmic minds, overseeing the autonomous thoughts and transferring the information processing to the algorithmic mind when necessary, and overriding the autonomic responses when needed. Until now, the reflective mind has been studied through self- report measures related to thinking dispositions and through problem-solving tasks. This review describes and evaluates the measures of need for cognition, actively open-minded thinking and cognitive reflection test, and the findings from previous studies based on them. Methods. The review is based on the tri-process theory of rational thought, and the literature of the need for cognition, actively open-minded thinking and the cognitive reflection test. Conclusions. Based on this study, the reflective mind has been previously studied with a diverse set of measures that reflect its definition. The functioning of the reflective mind revolves around the attitudes related to knowledge, beliefs, motivation, general knowledge, and its activity in situations that require reasoning. The measures mentioned in this study cover most of these elements, but they do not comprise the effect that general knowledge and beliefs about the world have on the reflective mind. In the future, it would be beneficial to utilize also measures that take into account the lacking perceptions people have about the phenomena of the surrounding world.
-
(2019)The present review describes the multidimensional connection between REM sleep and emotional processing as a possible mechanism for explaining depression. Previous studies have found abnormalities in the amount and structure of REM sleep in depressed patients and those who have a high risk for depression. Indeed, REM sleep deprivation has been found to have rapid mood-enhancing effects. Recent behavioral research has explored the effect of REM sleep on emotional memory consolidation and emotional reactivity, as well as the impact of emotional experience on the amount and quality of REM sleep. Two theories accounting for this connection have been suggested. The first proposes that REM sleep consolidates emotional memories, but the associated affective tone is de-potentiated. According to the second model, the emotional change associated with emotional memory is reinforced as a result of REM sleep. The data was collected in December 2018 from the PsychInfo and PubMed databases. A total of nine experimental behavioral studies met the selection criteria and were selected for the review. Seven of these studied the effect of REM sleep on emotional processing while two focused on the effect of an emotional stimulus on REM sleep. The studies reviewed provided support for the emotional memory consolidating effect of REM sleep. However, conflicting results also emerged: in some studies, REM sleep did not have any clear impact on emotional memory. According to the studies using psychophysiological measures, the emotional reactivity associated with memories increased. These results are in line with the model proposing that REM sleep consolidates the emotional charge of the negative emotional memory or at least reduces its attenuation over time. Emotional stimuli had no effect on sleep during the following night. In light of these results, it seems that changes in sleep structure are not immediate. Thus, the connection between REM sleep and emotional processes is not yet clear, and further research is required to understand the role of REM sleep behind mood disorders.
-
(2024)Tavoitteet: Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyden häiriöitä, joiden ydinoireena on liiallinen pelko tai ahdistus. On esitetty, että yksi ahdistusoireiden kehittymistä selittävä ja oireita ylläpitävä tekijä on toimimaton tunnesäätely. Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein myös samanaikaisia uniongelmia, ja on mahdollista, että kyky säädellä tunnereaktioita tarkoituksenmukaisesti välittyy unen kautta. Aiemmissa tutkimuksissa erityisesti REM-uni on liitetty tunnetiedon käsittelyyn, mutta sen tarkemmista vaikutuksista tunnesäätelyyn tiedetään vähemmän. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, liittyykö ahdistuneisuushäiriöihin REM-unen muutoksia, ja miten REM-uni tunnesäätelyyn vaikuttaa. Menetelmät: Kirjallisuuskatsauksen lähdemateriaali haettiin PubMed-, APA PsychINFO- ja Google Scholar -tietokannoista hakutermejä ”REM sleep”, ”paradoxical sleep” ja ”polysomnography”, ”anxiety disorder”, ”panic disorder” ja ”phobia” sekä ”emotion regulation”, ”emotion management”, ”emotion control”, ”reappraisal”, ”distraction”, ”suppression” ja ”emotional reactivity”. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksen perusteella ainakin yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön ja paniikkihäiriöön saattaa liittyä REM-unen poikkeavuuksia. Lisäksi on jonkin verran näyttöä siitä, että REM-uni on yhteydessä tunnereaktiivisuuteen ja -säätelyyn, joskin tämän yhteyden yleistyminen ahdistuneisuushäiriöihin on toistaiseksi epäselvää. Tarkempaa tutkimusta unen muutoksista eri ahdistuneisuushäiriöissä sekä REM-unen tunnesäätelyvaikutuksista tarvitaan. Yksi mahdollinen hypoteesi REM-unen, ahdistuneisuuden ja tunnesäätelyn vuorovaikutuksesta on, että REM-unen häiriintyminen voimistaa tunnereaktiivisuutta ja hankaloittaa tunnesäätelyä, mikä edelleen lisää ahdistusta ja voi lopulta johtaa ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen. Tieto ahdistuneisuushäiriöiden taustamekanismeista on tärkeää, jotta häiriöitä osattaisiin nykyistä paremmin ennaltaehkäistä ja hoitaa.
-
(2023)Tavoitteet. Puheen dyspraksia on neurologinen lapsuuden puheen häiriö, jonka kolme pääpiir-rettä ovat puheliikkeiden epäjohdonmukaisuus, äännesiirtymien sekä äänteiden vääristymät ja epänormaali prosodia. Australiassa kehitetty ReST kuntoutusmenetelmä pureutuu puheen dys-praksian pääpiirteisiin käyttäen pohjanaan motorisen oppimisen teorioita. Aiemmat tutkimukset ovat antaneet positiivisia tuloksia ReST kuntoutusmenetelmän vaikuttavuudesta puheen dys-praksian kuntoutuksessa. ReST kuntoutusmenetelmän keskiössä on intensiivinen kuntoutusjak-so, sekä suuret epäsanojen toistomäärät. Kotona tapahtuvan eli kotikuntoutuksen avulla inten-siivisyys voidaan saavuttaa osallistuttamalla vanhempi mukaan kuntoutuksen toteuttamiseen. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia ReST kuntoutusmenetelmän vaikuttavuutta puheen dyspraksiassa selvittämällä, miten ReST kuntoutusmenetelmä vaikuttaa puheen dyspraksiaan sekä mikä on kotikuntoutuksena toteutetun ReST kuntoutusmenetelmän vaikuttavuus. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkielman aineistohaussa käytettiin Medline sekä Psycinfo -tietokantoja ja aineistohaku suoritettiin tam-mikuun 2023 aikana. Hakulausekkeeksi muodostui (”childhood apraxia of speech” OR ”deve-lopmental apraxia of speech” OR ”developmental verbal dyspraxia”) AND (”ReST” OR ”Ra-pid syllable transition” OR ”TEMPO”). Tulosten tarkastelujen ja rajaamisen jälkeen tutkimusai-neistoksi valikoitui neljä artikkelia sekä maksumuurin takana ollut yksi artikkeli, jota pyydettiin tutkijalta itseltään. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2015–2021. Tulokset ja johtopäätökset. Puheterapeutin toteuttama lähikuntoutus paransi tutkittavien tulok-sia kaikissa mitatuissa osa-alueissa tilastollisesti merkitsevästi verrattuna lähtötasoon nähden. Myös kotikuntoutuksena puheterapeutin toteuttama verkkovälitteinen etäkuntoutus oli vaikut-tavaa, joskin tavoitetut tulokset eivät kaikilla tutkittavista pysynyt kuntoutusjakson jälkeisissä mittauksissa. Sen sijaan vanhemman toteuttama kotikuntoutus paransi osalla tutkittavien tulok-sia lähtötasoon nähden vain tietyllä mitattavista osa-alueista ja yksi tutkittava ei hyötynyt kun-toutuksesta ollenkaan. Tutkielman tulosten perusteella ReST kuntoutusmenetelmän käyttö pu-heen dyspraksian kuntoutuksessa on vaikuttavaa, mutta kuntoutus tulee toteuttaa puhetera-peutin toimesta, ei vanhemman toteuttamana. Tutkimusta on aiheesta kuitenkin vielä vähän ja varsinkin ReST kuntoutusmenetelmän kääntäminen suomen kielelle sopivaksi ja sen vaikutta-vuuden tutkiminen olisi Suomen puheterapeuteille tärkeää.
-
(2021)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää rikostaustaisuuden yleisyyttä sekä tehtyjen rikosten erityispiirteitä henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö. Tutkimuksessa selvitettiin, onko henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, kohonnut riski rikostaustaisuuteen ja millaisia ovat heidän tekemiensä rikosten erityispiirteet. Lisäksi selvitettiin kommunikaatiovaikeuksien ilmenemistä rikostaustaisilla henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaista tietoa siitä, onko autismikirjon häirö itsenäinen riskitekijä rikoksiin syyllistymiselle. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa käytettiin systemaattisen tiedonhaun keinoja ja lopullinen haku tehtiin Ovid Medline ja Scopus-tietokannoista. Aineistohaku suoritettiin helmikuussa 2021. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui valintakriteerien perusteella kuusi artikkelia. Lisäksi yksi artikkeli poimittiin manuaalisesti.Tulokset raportoitiin tutkimuskysymyksittäin ja niitä myös pohdittiin suhteessa esi-tettyihin tutkimuskysymyksiin ja aiempaan tutkimukseen. Aineistoa tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen tulosten perusteella henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, ei näyttäisi olevan kohonnutta riskiä rikoksiin. Tulokset olivat ristiriidassa siitä, onko henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, taipumusta syyllistyä tietyn rikostyypin rikoksiin. Tutkimukseen valikoituneesta aineistosta ei löytynyt toistuvia kommunikatiivisia erityispiirteitä rikostaustaisilla henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö. Yhdestä tutkimuksesta saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että asioiden kirjaimellisella ymmärtämisellä sekä pakonomaisilla kiinnostuksenkohteilla saattaisi olla yhteys tehtyjen rikosten motiiveihin.
-
(2018)Tavoitteet. Rikostaustaisten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksista on olemassa vähän tutkimustietoa logopedian alalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksia rikostaustaisilla nuorilla ilmenee. Tutkimuksessa tarkastellaan myös näiden ongelmien esiintyvyyttä verrattuna niihin nuoriin, joilla ei ole rikostaustaa. Kolmantena tutkimuskysymyksenä pohditaan, minkälaisia interventiomenetelmiä näihin vaikeuksiin on kehitetty. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä on integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakulausekkeeksi muodostui: (”young offender” OR ”juvenile delinquency” OR “youth justice”) AND (speech OR language OR communication) AND (intervention OR treatment OR therapy). Aineistohaku toteutettiin 19.2.2018 kolmessa eri tietokannassa. Aineiston mukaanottokriteereitä olivat artikkelin englanninkielisyys ja se, että artikkeli on kokonaan saatavilla. Haku kohdistettiin vertaisarvioituihin julkaisuihin ja rajattiin julkaisuvuoden perusteella vuosiin 2008–2018. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston perusteella voidaan todeta, että rikostaustaisilla nuorilla esiintyy enemmän puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksia kuin nuorilla, joilla ei ole rikostaustaa. Vaikeuksien ilmentymisen osalta kävi ilmi, että rikostaustaiset nuoret ovat tyytymättömiä omiin kommunikointi- ja lukutaitoihinsa. He myös kokivat taitojen heikkouden vaikuttavan negatiivisesti sekä vuorovaikutustilanteisiin että itsetuntoon. Lisäksi löydettiin näyttöä siitä, että kielelliset vaikeudet olivat yhteydessä suurempaan itsensä vahingoittamisen ja päihteiden väärinkäytön riskiin. Rikostaustaisten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksiin kehitettyjen interventiomenetelmien osalta tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset ovat lupaavia, mutta tutkimustulosten määrä on vähäinen. Jotta saadaan aikaan kokonaisvaltainen muutos, joka kohentaa puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksista kärsivien rikostaustaisten henkilöiden asemaa ja mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti, tarvitaan puheterapiapalvelujen laajaa integroimista järjestelmään sekä lisää tutkimusta aiheesta.
-
(2021)Tavoitteet. Hyvät sosiaaliset taidot tarjoavat perustan toimivalle vuorovaikutukselle ja mah-dollistavat henkilökohtaisten tavoitteiden toteuttamisen toiset ihmiset samalla huomioiden. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rikostaustaisten nuorten sosiaaliset taidot eivät ole kehittyneet kulttuurisesti hyväksytylle tasolle. Sosiaalisten taitojen kuntoutukseen on ole-massa useita eri menetelmiä, eikä kentällä ole toistaiseksi käytössä yhtä selkeää linjausta vaikuttavaksi todetusta kuntoutusmuodosta. Vaikuttavamman kuntoutuksen muodostamisek-si on tiedettävä, millaisia tekijöitä vaikuttaa rikollisen käyttäytymisen taustalla. Tämän kandi-daatintutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia rikostaustaisten nuorten sosiaaliset taidot ovat ja millaisia tuloksia on saatu näiden kuntoutuksella. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin maaliskuussa 2021 Scopus-, Ebscohost- ja Web of Science -tietokannoista. Hakulauseke muodostettiin sosiaalisiin taitoihin ja rikostaustaisiin nuoriin viit-taavista termeistä. Artikkelien tuli olla englanninkielisiä ja vertaisarvioituja alkuperäisiä tutki-muksia, jotka vastasivat vähintään yhteen kandidaatintutkielman tutkimuskysymyksistä. Ha-kutuloksesta lopulliseen aineistoon valikoitui valintakriteereiden perusteella neljä artikkelia. Lisäksi aineistoon valikoitiin mukaan yksi artikkeli manuaalisella poiminnalla. Kandidaatintut-kielman lopullinen tutkimusaineisto koostui viidestä artikkelista, joita analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin rikostaustaisten nuor-ten sosiaalisia taitoja ja kuntoutuksen vaikuttavuutta niihin. Rikostaustaisilla nuorilla havaittiin esiintyvän heikkoja sosiaalisia taitoja. Kuntoutus näyttäytyi mahdollisuutena tukea, kehittää ja ylläpitää rikostaustaisten nuorten sosiaalisten taitojen tasoa. Rikostaustaisten nuorten sosi-aalisia taitoja tulisi arvioida ja mahdolliset sosiaalisten taitojen haasteet tulisi ottaa huomioon kuntoutuksessa.
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Rumination has been suggested to be a mechanism behind mental disorders such as depression and anxiety disorders. Since rumination has been shown to cause and sustain, for example, depressive symptoms, and interventions have been shown to affect rumination, new psychosocial treatments have been developed and researched with the goal of affecting psychopathology through targeting rumination. The purpose of this review is to assess if rumination-focused treatment is useful in treating depression and anxiety disorders, and how these treatments compare to other treatments. The research material of this review consists of randomized and controlled trials, in which the intervention is explicitly targeted at rumination. Based on the studies evaluated in this review, rumination-focused treatments show promising results. These treatments, however, were partly based on treatments already proven effective. On the other hand, cautious evidence was found that targeting rumination could provide additional benefit when combined with other treatment. More research is needed to determine whether the reduction of rumination mediates treatment effects, and how rumination-focused treatments compare to other interventions.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän katsauksen tavoitteena on jäsentää tutkimuskirjallisuutta, jossa käsitellään mielialan ja masennuksen yhteyttä suoliston mikrobiomiin. Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, joka ilmenee eriasteisena mielialan laskuna tai kiinnostuksen ja mielihyvän puutteena sellaisiin asioihin liittyen, jotka ovat ennen olleet palkitsevia. Suoli-aivoakseli mahdollistaa aivojen ja suoliston välisen kaksisuuntaisen viestinnän. Tätä yhteyttä moduloivia väyliä ovat endokriinisen järjestelmän hormonit, immuunijärjestelmä ja hermostolliset väylät. Lisäksi katsauksessa käydään läpi probioottien ja mielialan yhteyteen liittyvää tutkimusnäyttöä. Menetelmät. Kirjallisuushaut tehtiin syys-, loka-, marras- ja joulukuun aikana 2022 Google Scholar-, Ovid Medline- ja Scopus -tietokannoista. Hakusanoina hyödynnettiin termejä “gut microbiome”, “probiotic”, “mood” ja “depression”. Mukaan otettiin vain englanninkielisiä artikkeleita. Katsauksessa käsitellään mielialan ja mikrobiomin yhteyttä aikuisilla. Johtopäätökset. Alentunut mieliala vaikuttaa tutkimusten mukaan suoliston bakteerikantaan tyypillisesti niin, että mikrobiomin monimuotoisuus kapenee. Eri tutkimuksissa suoliston bakteerikannan ja mielialan yhteyden selittämisessä painotetaan vuoroin immuunijärjestelmän, vagushermon tai endokriinisen järjestelmän roolia mikrobiomissa tai mielialassa havaittujen muutosten selittämisessä. Vaikutusväylästä riippumatta useimmissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa on havaittu lupaavaa näyttöä probioottien myönteisistä vaikutuksista mielialaan. Myös esimerkiksi ulosteensiirtojen avulla toteutettavilla mikrobiomisiirroilla on havaittu olevan mielialaa kohentavia vaikutuksia. Kliinisissä tutkimuksissa psykiatrisista häiriöistä kärsivillä potilailla on useimmiten muita lääkityksiä ja hoitomuotoja, jotka voivat sekoittaa tutkimustuloksia. Lisätietoa tarvitaan probioottien mahdollisista interaktiovaikutuksista masennusoireiden hoidossa käytettävien lääkitysten, psykoterapian tai muiden hoitomuotojen kanssa.
-
(2023)Tavoitteet. Ahmintahäiriön (BED) itsenäinen diagnoosi lisättiin verrattain vähän aikaa sitten psykiatristen häiriöiden tautiluokituksiin. Ahmintahäiriön etiologiasta ja ylläpidosta on esitetty erilaisia psykologisia teorioita. Tunteiden säätelymallissa ahminnan ajatellaan olevan pyrkimys vaikeiden tunnekokemusten säätelyyn, kun adaptiivisempia tunnesäätelyn keinoja ei ole käytettävissä. Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) pohjaa tunteiden säätelymalliin ja siinä pyritään opettamaan potilaalle adaptiivisempia tunteiden säätelykeinoja. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on vetää yhteen tähän mennessä saatuja tutkimustuloksia ahmintahäiriön hoitoon kohdennetun DKT:n vaikuttavuudesta aikuisten ahmintahäiriön hoidossa ja jäsentää löydöksiä ilmiöittäin. Hoidon vaikuttavuutta tarkastellaan syömishäiriöoireilun, tunnesäätelyn ja tunnekokemusten sekä masentuneisuuden näkökulmasta. Viime kädessä katsauksen on tarkoitus valaista, onko ryhmämuotoisen DKT:n käyttö aikuisten ahmintahäiriön hoidossa nykyisen tutkimustiedon valossa perusteltua. Menetelmät. Tutkimuskirjallisuutta haettiin Helka- ja Google Scholar-verkkotietokannoista hakusanoilla ”dialectical behavior therapy” ja ”binge eating disorder”. Hakusana ”cognitive behavior therapy” lisättiin, kun etsittiin tutkimuksia, joissa dialektista käyttäytymisterapiaa verrataan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ahmintahäiriön hoidossa. Tutkimusten koehenkilöiden oli oltava täysi-ikäisiä ja täytettävä ahmintahäiriön diagnostiset kriteerit. Tulokset ja johtopäätökset. DKT:n myötä syömishäiriöoireilu ja tunnesyöminen vähenivät ja paino putosi. Tunnesäätelyn osalta DKT:n vaikutukset olivat monitulkintaisempia, mutta löydökset saattavat selittyä käytetyllä mittarilla. DKT:n käyttö ahmintahäiriön hoidossa näyttää sen vaikutusten, uniikin taustateorian ja kustannustehokkuuden valossa olevan perusteltua. Täsmällisempiä jatkotutkimuksia tarvitaan erityisesti DKT:n vaikutusmekanismien ymmärtämiseen sekä DKT:n ja muiden ahmintahäiriön hoitokeinojen vertailemiseen.
-
(2021)Tavoitteet. Muistisairaudet ovat kasvava kansanterveydellinen ongelma. Keskeinen oire muistisairauksissa on kielen ja kommunikaation heikkeneminen, mikä johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää millaisia ryhmämuotoisia menetelmiä käytetään muistisairaiden kielellisten- ja kommunikatiivisten kykyjen kohentamiseen, ja mitä niiden vaikuttavuudesta voidaan todeta. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan menetelmien vaikutusta elämänlaatuun. Menetelmät. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Hakusanat hahmottuivat taustateoriaan perehtyessä ja hakulausekkeet neljään eri tietokantaan pyrittiin muotoilemaan mahdollisimman samankaltaisiksi. Aineistoon pyrittiin poimimaan kattavasti eri interventiomenetelmiä käsitteleviä alkuperäistutkimuksia inkluusiokriteerien puitteissa. Aineistoon päätyi seitsemän artikkelia, jotka analysoitiin tutkimuskysymysten valossa. Lisäksi pyrittiin koostamaan tietoa aineiston metodologisesta laadusta. Aineistosta pyrittiin luomaan synteesi, josta voitiin johtaa johtopäätöksiä sekä havaituista tiedollisista aukoista herääviä jatkokysymyksiä Tulokset ja johtopäätökset. Kielellisten kykyjen arviot olivat pääasiassa kognitiivisten testien osia, eikä kaikissa tutkimuksissa raportoitu osatestien tuloksia. Kognitiiviset kyvyt kohenivat viidessä niitä mittaavassa tutkimuksessa. Raportit kielellisten taitojen kohenemisesta koskivat vain joitain kielen osa-alueita, vaihdellen käytettyjen arviointimenetelmien mukaan. Kommunikointikyky parani merkitsevästi kahdessa kolmesta tutkimuksesta ja yhdessä tutkimuksessa nonverbaalisen kommunikaation todettiin kohentuneen. Kahdessa tutkimuksesta todettiin elämänlaadun parantumista, minkä lisäksi yhdessä tutkimuksessa elämänlaatu koheni vasta intervention ja seuranta-arvioinnin välillä. Kolmessa tutkimuksessa muutosta elämänlaadussa ei havaittu. Ryhmäinterventioilla voidaan kohentaa muistisairaiden kognitiivisia taitoja, mutta tarkemmin kielellisten kykyjen osalta ei voida sanoa mitään varmaa. Interventioiden vaikutuksesta kommunikaatiokykyyn saatiin aineistosta positiivisia viitteitä. Aineisto antaa viitteitä siitä, että ryhmämuotoiset menetelmät saattavat kohentaa muistisairaiden ihmisten elämänlaatua.
-
(2021)Aim: Self-concealment is a trait-like tendency that relates to an individual’s willingness to disclose intimate, painful, or otherwise sensitive personal information. This paper examines the connection between self-concealment and help-seeking considering the much-discussed service gap phenomenon which affects most individuals with mental disorders. Methods: Relevant studies were identified by searching the Google Scholar, APAPsycNet, and ScienceDirect databases. The search was conducted by specifying the term “self-concealment” with other search terms all relating to an individual’s help-seeking attitudes, intentions, and behavior. Since most of the identified studies relied on samples of college students, ethnic minorities, or non-western populations, the general discussion on help-seeking was contextualized accordingly. Conclusions: Self-concealment emerges as having a two-fold connection to help-seeking. On one hand, it increases psychological distress, which in turn increases help-seeking intentions; on the other hand, it has a negative connection to help-seeking attitudes. In fact, high self-concealment might be best understood as creating a kind of approach–avoidance-conflict. Additionally, studies show that certain ethnic minorities appear to have a higher propensity for self-concealment in contrast to their majority counterparts. Finally, the actual impact of self-concealment on help-seeking is brought into question. Although help-seeking attitudes have a relatively impressive correlation with self-concealment, they may not be a sufficient indicator of help-seeking intentions or actual behavior. Self-concealment might ultimately have a negligible role in explaining help-seeking intentions and behavior.
-
(2022)Conspiracy beliefs are widespread and they can have severe negative consequences both to the individual and to the society, such as the increase of negative health-related choices and prejudice. Previous studies have shown that in addition to various motives conspiracy beliefs are driven by different individual and societal psychological factors, such as implicit thinking and low sosioeconomic status. Much of the research has focused on what conspiracy beliefs are, what consequences they may have and what psychological factors may increase the risk for conspiracy beliefs. However, how to prevent and change conspiracy beliefs is less well known. The aim of this literature review was to discover how conspiracy beliefs can be prevented and changed. The studies for this literature review were searched from Google Scholar using the search terms "conspiracy beliefs meta analysis", "conspiracy beliefs review", "conspiracy theories review", "changing conspiracy beliefs", "conspiracy beliefs attitude change", "anti- conspiracy beliefs" and "reducing conspiracy beliefs", and from the reference lists of the articles found. According to this literature review, conspiracy beliefs could be prevented by providing individuals with information against conspiracy theories before information in favour of conspiracy theories, by priming individuals to think analytically or socially desirably, and by reducing individuals' experience of ostracism by strengthening their self-esteem. Rationalisation, ridiculing and influencing social norms were found to be effective ways of changing conspiracy beliefs after exposure to conspiracy theories. This literature review is one of the first ones to review information regarding the prevention and change of conspiracy beliefs. In future studies it would be essential to explore more extensively the psychological factors influencing conspiracy beliefs and the causal relationships between them in order to better target interventions and to prevent and change conspiracy beliefs and their negative consequences.
-
(2024)Narrativ identitet beskriver hur vi bildar vår identitet genom att skildra integrerande berättelser om oss själva utgående från viktiga livshändelser (McAdams 2001). En växande litteratur stöder positiva sambandet mellan olika egenskaper, eller kvaliteter, av den narrativa identiteten och välbefinnande (Adler m.fl., 2016). Narrativ koherens är en kvalitet av den narrativa identiteten som beskriver hur sammanhängande de personliga narrativen är, och föreslås att fungera som en förutsättning för en fungerande narrativ identitet. Trots detta, konstaterade Adler och kolleger (2016) i sin översikt att det saknas empiriska undersökningar som redogör för sambandet mellan narrativa koherensen och välbefinnande. Syftet med denna avhandling är att ge en första inblick i och översikt av empiriska forskningen om sambandet mellan narrativ koherens och välbefinnande. En systematisk litteraturöversikt görs av de studier som de senaste 10 åren mätt sambandet mellan narrativ koherens och välbefinnande. Av de totalt 7 studier som examinerades, visade 5 åtminstone ett signifikant samband mellan narrativ koherens och välbefinnande. Både kausal- och tematisk koherens visade svaga till moderata samtidiga samband med välbefinnande. Även longitudinella samband hittades mellan narrativ koherens och välbefinnande. Socialt stöd och kultur kom upp som möjliga modererande faktorer.
-
(2017)A transsexual person does not identify herself with her biological gender. By correcting ones gender a person can change her genderidentity both legally and physiologically. One of the area for gendercorrection is the voice. Frequency, resonance, intensity of voice are identified as genderdiscriminating. By correcting the voice thru voicetherapy or voicesurgery it can be corrected to correspond to the experinced gender. The goal in voice- and speechtherapy is to help the transsexual individual to accept oneself and to be accepted by others as a representant of the wished gender. This bachelorthesis wanted to investigate how the voice of a transsexual person correlates with quality of life. This thesis defines witch aspects of voice are crucial for quality of life for transsexual individuals. The method of this thesis was a descriptive review. The material was searched from the databases EBSCO, Pro quest and Pub Med and by manual search. As selection criterion studies had to be from the year 2006 or later, be written in swedish, english or finnish, be able to get in whole and peer reviewed. The studies should deal with transsexuals, be about quality of life or happiness and the angle of approach should be the voice. Seven studies were chosen. The results identified aspects of voice that was experienced as genderspecific and that influenced the experience of quality of life. These were: frecency of voice, the subjective judgement of voice was more important than others judgement of the transsexual persons voice,, the experience of a communication situation is dependent of who you talk to and when, and from a ICF-rehabilitation model point of view the psychologial and physiological aspects of voice have most impact in quality of life. The interaction between the different factors are more important for the experienced quality of life than the aspects on their own. In the voicerehabilitation work these results can be practiced to offer the most suitable care.
-
(2021)Playing various video games is one of the most popular leisure activities among children and adolescents around the world. Since childhood and adolescence are an important time for cognitive development, it is important to understand how playing video games during childhood and adolescence can have a lasting impact on brain development and on social and cognitive functions. Previous research has shown that those who play video games do better in various tasks that concern attention and cognitive control as well as spatial reasoning and problem solving than those who do not play video games. The research area regarding the child's socioemotional development is very debated and the evidence between game content and violent behaviour is contradictory. The purpose of this overview is to highlight what is known about the impact of video games on the cognitive functions and social abilities of children and adolescents as well as possible connections to the brain. The database PubMed and Scopus were used to collect relevant articles for this overview. The studies found that playing video games improves the cognitive abilities of children and adolescents. Some studies have also found that the earlier children start playing actively, the more their cognitive abilities benefit. Regarding the connection between violent video games and aggressive behaviour, studies shows that frustration and competition in the game can lead to aggressive thoughts and feelings, but that the social context in which you play in influences the behaviour more than the game content itself. Studies on the effects of video games on children's and adolescents’ abilities and development are to some extent very contradictory. Thus, more research is needed on how video games can affect children's development to better understand the exact impact of games on the brain.
-
(2023)Målet med litteraturöversikten var att undersöka ifall det finns ett samband mellan skrämtid och välmående hos vuxna, och vad sambandets natur är ifall ett sådant uppdagades. Litteratursonderingen utfördes på databasen PubMed med sökorden ”Screen Time”, ”Well-being”, ”Adult” och ”Health”. Resultaten av översikten var tvetydiga. Några av artiklarna uppdagade ett tydligt samband mellan ökad skärmtid och minskat välmående, medan andra artiklar inte uppdagade något samband alls. Ingen av artiklarna uppdagade ändå ett positivt samband mellan välmående och skärmtid.
Now showing items 433-452 of 615