Browsing by Title

Objective. Today almost everyone has access to the internet and thus the incidence of internet-related mental problems has also increased. Youth and young adults in particular are at risk for experiencing these problems because they use the internet more compared to the rest of the population. Loneliness is common among young people and they often gravitate toward the internet to alleviate their feelings of loneliness. This type of internet usage can be problematic, meaning that it is pathological, compulsive and harmful to the user. The objective of this review is to examine the association between loneliness and problematic internet use among youth and young adults. Methods. The studies that were included in this review were as recently published as possible and examined the association between loneliness or related experiences and problematic internet or Facebook use among youth and young adults. Keywords that were used to search for the studies were loneliness, problematic internet use, internet addiction, problematic facebook use, youth and young adults. The search was carried out utilizing the Google Scholar search engine. Results and conclusions. Based on this review there is a positive association of some magnitude between loneliness and problematic internet use. The association is likely bidirectional, meaning that problematic internet use causes feelings of loneliness and feelings of loneliness increase problematic internet use. In the future longitudinal studies are required to form a more thorough understanding of the phenomenon because loneliness and problematic internet use are both phenomena that develop relatively slowly over a long period of time. Problematic internet use as a phenomenon is diverse and appears to be widely connected to mental well-being, so understanding the causes behind it helps healthcare and educational institutions develop services to prevent it and its harmful effects.

Tiivistelmä: Tavoitteet. Vanhenemiseen liittyy monia sellaisia ulkonäkömuutoksia, jotka muovaavat kehoa kauemmaksi länsimaisista kauneusihanteista sekä median ja populaarikulttuurin yleisestä kuvastosta. Vanhenemisen myötä heikentyvä kehon toimintakyky ja muuttuva ulkonäkö voivat olla yhteydessä kielteiseen kehonkuvaan ja kehotyytymättömyyden kokemuksiin, ja kielteinen kehonkuva voi puolestaan altistaa syömishäiriökäyttäytymiselle. Aiempaa tutkimusta juuri fysiologisen vanhenemisen ja syömishäiriökäyttäytymisen yhteydestä on vielä melko vähän, eivätkä tulokset yli 60-vuotiaiden kehonkuvasta ole täysin yhteneviä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä yli 60-vuotiaiden kehonkuvasta ja syömishäiriökäyttäytymisestä. Tutkielmassa esitellään fysiologisen ikääntymisen ja BED- ja bulimia nervosa -syömishäiriöiden mahdollisia yhteyksiä sekä huomioidaan kehonkuvan yhteys elämänlaadun eri osa-alueisiin. Kyseiset syömishäiriöt valittiin katsaukseen, sillä ahmintatyyppisten syömishäiriöiden yhteys globaalisti yleistyvään lihavuuteen on todettu. Lihavuus on puolestaan yhdistetty verrokkeja voimakkaampaan kognitiiviseen heikentymiseen. Menetelmät. Tutkielman aineistoa haettiin sekä PubMed- että Google Scholar-tietokannosta syksyn 2022 aikana. Hakusanoina käytettiin seuraavia yhdistelmiä: ”eating disorders AND the elderly”, ”eating disorders AND older people”, “eating disorders AND old people”, “disordered eating AND old people” sekä “aging AND body image” ja ”body image AND older people. Aineistoa haettiin myös artikkelien lähdeluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset. Löydettyjen artikkelien perusteella havaittiin, että sekä kehotyytymättömyyttä että ahmintaoireita esiintyi myös vanhuuden ikävaiheessa. Ahmintakohtauksia esiintyi useammin kuin oksentamista ja muita bulimia nervosaan liittyviä, ahminnan lihottavaa vaikutusta estäviä kompensaatiokeinoja. Kielteisen kehonkuvan havaittiin välittävän muun muassa korkeamman painoindeksin ja alhaisemman elämänlaadun yhteyttä sekä yhteyttä korkeamman painoindeksin ja vähäisemmän intuitiivisen syömisen välillä. Myös yli 60-vuotiaat kärsivät siis syömishäiriökäyttäytymisestä ja kehotyytymättömyydestä. Vaikuttaa myös siltä, että kielteisellä kehonkuvalla on merkittävä vaikutus myös yli 60-vuotiaiden elämän eri osa-alueisiin. Pitkittäistutkimusten toteuttaminen olisi tulevaisuudessa mielekästä, sillä niissä voitaisiin tarkastella sitä, miten kehonkuva kehittyy yli ajan, esimerkiksi keski-iästä vanhuuteen. Pitkittäistutkimukset voisivat valottaa sitä, onko vanhuuden syömishäiriökäyttäytyminen jatkumoa varhaisimpien ikävaiheiden ilmiöille vai ilmaantuuko vanhuuden ikävaiheessa uusia syömishäiriöitä, syömishäiriökäyttäytymistä ja kehotyytymättömyyttä.