Browsing by Title
Now showing items 60-79 of 429
-
(2019)Depression is the most prevalent psychiatric disorder amongst seniors in Finland, with about 5% experiencing major depression at any one time. As the population of Finland is slowly growing older, a large proportion of the nation are in late adulthood or retirement and more effort should be put towards the widespread issues which come with old age. Most cases of geriatric depression are treated with either psychosocial interventions or antidepressant treatments, neither of which guarantee definitive success in eliminating symptoms altogether. Antidepressants especially often come with unwanted side-effects, conflict with other medications and are expensive in long-term treatment. Listening to music could be administered as a standalone treatment or within music therapy as a cost-effective, non-invasive and non-pharmacological treatment for elderly depression. Music acts as a powerful stimulant by altering neural activation in many functional brain areas associated with audition, emotions, memory, and movement. Listening to music has been found to alleviate symptoms of depression by encouraging emotional expression, processing of feelings and by altering negative mental states. The purpose of this review was to explore previous research in order to conclusively draw together findings in the effects of music listening on late-life depression. Google Scholar and PubMed -databases were thoroughly enquired to find the latest meta-analyses, systematic reviews, randomized controlled trials and other information relevant to the subject. Altogether three of the most recent meta-analyses were included, as well as an additional three systematic reviews and three RCTs published outside of these. Drawing together findings from various sources, it is evident that music listening has complex beneficial effects and is an effective method in reducing depressive symptoms in older adults. Music listening can be implemented as a therapeutic tool in stand-alone treatment, as part of an intervention or within a music therapy framework.
-
(2019)Objective. Transdiagnostic models of psychopathology assume that the commonalities across disorders may outweigh their differences. While these models acknowledge that disorder-specific symptoms and features undoubtedly exist, the same underlying factors are perceived to cause and maintain various disorders. In recent years, this approach has received growing attention and several new forms of therapy have been developed based on it. These may be well-suited for the treatment of mixed-diagnosis groups or individuals with comorbid disorders, and as such, they hold the promise of being very cost-effective. One of the most established transdiagnostic treatments is the Unified Protocol (UP), designed to help patients suffering from depression and the full range of anxiety disorders. The purpose of the present study is to review the evidence regarding the efficacy and effectiveness of the UP for the transdiagnostic treatment of adult anxiety and depression. Methods. For this review, systematic literature searches were performed using the PsychInfo and PubMed online databases in October 2018. The search term used was “Unified Protocol”. The search yielded 114 results in PsychInfo and 138 in PubMed. Ten of these matched the following study selection criteria and were included in the current review: a) the study measured either the efficacy or effectiveness of the cognitive-behavioral UP therapy developed by Barlow (2011), b) treatment was delivered face-to-face in either individual or group setting, c) treatment followed the UP therapist guide without major modifications, d) participants suffered from an anxiety disorder or depression, e) participants were over 18 years of age, d) the study was published in 2015 or later, and f) the study was published in English in a peer-reviewed journal. Results and conclusions. The UP appeared both efficacious and efficient in reducing the severity of adult anxiety and depression as well as the number of comorbid diagnoses; however, there were some conflicting findings regarding recovery rates and effect sizes. The results achieved were comparable to those achieved using diagnosis-specific cognitive-behavioral therapy. The UP treatment had a positive impact on the patients’ functioning and quality of life and the amount of positive and negative affect they experienced. Treatment retention was generally high, particularly when treatment was delivered individually, and the UP received high ratings from those who participated in the studies. All in all, the current empiric evidence regarding the UP appears fairly promising. However, these results must be interpreted with caution, as the research concerning the UP is still in its infancy and a large part of it has been conducted by researchers affiliated with the treatment.
-
(2023)Tavoitteet. Ehlers-Danlos oireyhtymät (EDS:t), ovat joukko monimuotoisia ja harvinaisia sidekudossairauksia, joissa kollageenin tuotanto on häiriintynyt. Sairauden ydinoireita ovat nivelten epävakaus ja sijoiltaanmeno, ihon elastisuus sekä kudoshauraus. Aiemmissa tutkimuksissa EDS-potilailla on raportoitu olevan normaaliväestöön verrattuna enemmän äänihäiriöitä ja hengitykseen liittyviä ongelmia, mutta niiden taustasyitä on kuvattu niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millaisia rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia EDS-potilailla esiintyy ja millaisia vaikutuksia niillä on äänentuottoon ja hengitykseen. Työssä halutaan myös selvittää vaikuttaako puheterapeuttinen kuntoutus oireisiin. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli ((Ehlers-danlos syndrome*) AND (larynx OR laryng*)). Tiedonhaku tehtiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoissa tammikuussa 2023. Tutkimukseen valikoitui tar-kastelun jälkeen seitsemän artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli otettiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2008–2022. Tulokset ja johtopäätökset. Ehlers-Danlos oireyhtymässä esiintyi moninaisia ja yksilöllisiä kurkunpään rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia. Poikkeavuuksia esiintyi eniten äänihuulitasolla esimerkiksi arpien ja kyhmyjen muodostumisena sekä rustotasolla. Osalla kurkun-pään alueen rustojen yliliikkuvuus johti niiden sijoiltaanmenoon. Suurimmalla osalla poikkeavuudet olivat aiheuttaneet äänihäiriön. Äänihäiriön vakavuus vaihteli vakavista äänikadoista lievempiin oireisiin, kuten lievään äänen käheyteen. Myös hengitysvaikeudet olivat yleisiä ja ne vaihtelivat vakavuusasteeltaan lievistä ongelmista jopa henkeä uhkaaviin hengityskatkoksiin. Puheterapia oli yleisin kuntoutusmuoto oireiden hoitoon, ja sen vaikutukset vaihtelivat vähäisestä oireiden lievittymisestä merkittävään apuun. Tulosten perusteella Ehlers-Danlos oireyhtymä voi altistaa kudosherkkyyden sekä nivelten epävakauden ja yliliikkuvuuden vuoksi potilaat äänihäiriöille sekä hengitysvaikeuksille. Tulokset puoltavat puheterapeuttisen kuntoutuksen olevan tärkeässä ja hyödyllisessä asemassa niiden hoidossa. Näyttöä aiheesta on kuitenkin vielä vähän, minkä vuoksi tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta empiirisen tiedon laajentamiseksi, kuntoutusmenetelmien kehittämiseksi ja kliinisten sovellusten luomiseksi.
-
(2022)Tavoitteet. Monia ei-avusteisia ja avusteisia viestintäkeinoja on kehitetty mahdollistamaan niitä tarvitsevien viestinnällisten tarpeiden täyttyminen. Yhteistä linjaa sille, mikä näistä puhetta tukevista, täydentävistä tai korvaavista viestintäkeinoista tukee kuntoutujaa parhaiten, ei koeta olevan. Tämän tutkielman tavoitteena oli aiemman tutkimustiedon kautta selvittää millaista vertailevaa tutkimusta ei-avusteisten ja avusteisten viestintäkeinojen välillä on tehty ja miten nämä viestintäkeinot eroavat tutkituilla osa-alueilla. Tutkielman tuloksia voidaan soveltaa tukemaan ammattilaisia ei-avusteisten ja avusteisten keinojen valinnassa kuntoutujalle. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusartikkelit valikoitiin Scopus-, MedLine- ja PsycINFO-tietokannoista huhtikuussa 2022. Hakulausekkeen termit liittyivät puhetta tukevaan ja korvaavan viestintään, ei-avusteiseen viestintään ja vertailevaan näkökulmaan. Lopulliseen aineistoon valikoitui yhdeksän vuosina 2012-2021 julkaistua alkuperäistutkimusta. Aineisto valikoitiin mukaanotto- ja poissulkukriteerejä noudattaen Tulokset ja johtopäätökset. Tutkittavia oli yhteensä 369, joista 32 oli ei-avusteisia ja avusteisia keinoja käyttäviä ja 337 eri sidosryhmiin kuuluvia aikuisia. Avusteiset keinot, erityisesti puhelaiteen käyttö osoittautui lapsille mieluisimmaksi tavaksi viestiä ja mahdollisesti tätä kautta myös nopeimmaksi oppia ja kuvanvaihdon rinnalla varmimmaksi ylläpitää. Samoin puhelaitteella kysytyt kysymykset saivat aiheeseen perehtymättömiltä sidosryhmään kuuluvilta vuorovaikutuskumppaneilta halutun vahvistuksen, viittoen kysyttyjen kysymysten jäädessä kokonaan ymmärtämättä. Sen sijaan kouluympäristössä toimivat puheterapeutit kokivat olevansa itsevarmempia arvioidessaan ja ohjatessaan ei-avusteisia keinoja, kun avusteisia keinoja. Tämän tutkielman tulokset kertovat laajempien näkökulmien tarpeesta tutkimuksessa sekä tarpeesta kiinnittää huomiota ammattilaisten itsevarmuuden tukemiseen ohjaamisessa. Tämän lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä huomioimalla mieltymyksen vaikutus viestintäkeinon valinnassa ja käyttöönotossa kannattavana tekijänä.
-
(2019)Tavoitteet. Tiettyihin neurologisiin sairauksiin liittyy kohonnut dysfagian eli nielemisvaikeuden riski. Nielemisen kuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät riippuvat siitä, mihin motorisiin tai sensorisiin häiriöihin nielemisongelmat perustuvat. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hengityslihasten voiman harjoittaminen auttaa lisäämään maksimaalista uloshengitysvoimaa, mikä taas voi auttaa yskimällä poistamaan henkitorveen päätynyttä vierasta ainetta. Tämän tutkimuksen tarkoitus on arvioida uloshengityslihasten voiman lisäämiseen tähtäävän EMST-menetelmän vaikuttavuutta dysfagian kuntoutuksessa potilailla, joilla on jokin neurologinen sairaus. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko vaikuttavuus yhteydessä potilaan diagnoosiin tai dysfagian vaikeusasteeseen. EMST-menetelmän oletetaan lisäävän paitsi maksimaalista uloshengitysvoimaa, myös parantavan nielemiseen osallistuvien suun, nielun ja kurkunpään lihasten toimintaa ja auttavan näin kieliluun ja kurkunpään nousemista nielemisen aikana. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakulausekkeeseen sisältyi EMST-menetelmään (expiratory muscle strength training) ja dysfagiaan liittyviä haku-sanoja. Aineisto haettiin PubMed-, Scopus- ja Cinahl -tietokannoista ja se käsitti yhteensä 10 tutkimusta, joista 7 oli satunnaistettuja kontrolloituja kokeita ja 3 prospektiivisia kliinisiä kokeita. Tulokset ja johtopäätökset. Maksimaalinen uloshengitysvoima lisääntyi koeryhmässä merkitsevästi kaikissa tutkimuksissa, joissa se oli muuttujana. Nielemisen turvallisuutta mittaavat P/A-pisteet paranivat koeryhmällä viidessä yhdeksästä tutkimuksesta, joissa pisteet olivat mitattavana muuttujana. Subjektiivisessa nielemiseen liittyvässä elämänlaadussa ei nähty muutosta yhdessäkään tutkimuksessa, jossa se oli muuttujana. Siihen, oliko menetelmän vaikuttavuus yhteydessä sairausdiagnoosiin tai dysfagian vaikeusasteeseen, ei saatu katsauksen aineiston perusteella selvää vastausta. Tutkimuksen perusteella EMST-menetelmä on helppokäyttöinen ja hyvin siedetty, ja se sopii hyvin neurologisten potilaiden lieväasteisen dysfagian kuntoutukseen. Menetelmä voi soveltua myös ennakoivaan kuntoutukseen etenevissä neurologisissa sairauksissa.
-
(2018)First impressions are quickly formed observations of a new acquaintance. The basis of these observations is to find out what are the intentions of the other person. Therefore, the question behind is to find out whether they are a friend or an enemy. This happens automatically and as studies have found within mere fraction of seconds. It has been found that longer observations of others lead to more precise conclusions and after five seconds people are able to judge each other’s extroversion above chance level. Furthermore, studies point out that first impressions are vulnerable to error as for example positive features like physical attractiveness and success are linked together. In addition, studies show that features signaling threat are seen faster than positive features. According to evolutionary psychology this behavior is valuable for staying alive. Studies also show that to some extent people can impact on their first impression and in photographs people have been successfully able to act extraversion and openness. The purpose of this overview is to consider first impressions and the questions of how they are formed and if they are truthful. In addition, this overview analyzes whether people are aware of the first impressions made of them and whether they can have an impact on them.
-
(2019)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuulovammaisten lasten kielelliset taidot ovat usein ikäodotuksista jäljessä ja kuulovammaisten lasten välillä esiintyy huomattavaa vaihtelua näissä taidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella kuulovammaisten lasten epäsanatoiston ja heidän kielellisten taitojensa välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa otettiin lisäksi huomioon se, ovatko erilaiset demografiset ja audiologiset tekijät yhteydessä kuulovammaisten lasten epäsanatoistoon sekä se, miten kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten epäsanatoistotaidot eroavat toisistaan. Näitä asioita tarkastelemalla tutkittiin, voisiko epäsanatoistoa hyödyntää kuulovammaisten lasten kielellisten taitojen arvioinnissa ja erityisen kielellisen kuntoutuksen tarpeessa olevien kuulovammaisten lasten tunnistuksessa. Menetelmät. Tutkielman tutkimusmenetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistohaku suoritettiin tieteellisiä julkaisuja sisältävissä tietokannoissa seuraavilla hakusanoilla: nonword repetition/imitation, hearing loss, hearing impairment, hearing impaired, hearing aid, cochlear implant, deaf, deafness, language skills ja language acquisition. Hakusanoista muodostui seuraava hakulauseke: (nonword AND (repetition OR imitation)) AND ((hearing AND (loss OR impair* OR aid)) OR "cochlear implant" OR deaf*) AND (language AND (skills OR acquisition)). Lopulliseen aineistoon valikoitui seitsemän tieteellistä tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin epäsanatoiston ja erilaisten kielellisten taitojen ja muiden tekijöiden välisiä yhteyksiä sekä vertailtiin kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten epäsanatoistoa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman päätulokset olivat seuraavat: kuulovammaisten lasten epäsanatoisto oli positiivisesti yhteydessä heidän kielellisiin taitoihinsa, demografiset ja audiologiset tekijät eivät olleet voimakkaasti yhteydessä epäsanatoistoon, kuulovammaiset lapset suoriutuivat merkitsevästi normaalikuuloisia lapsia huonommin epäsanatoistossa ja kuulovammaisten lasten ryhmän sisäinen vaihtelu epäsanatoistossa oli suurempaa kuin normaalikuuloisilla lapsilla. Tulokset viittaavat siihen, että epäsanatoistosta voi olla kliinistä hyötyä erityisen kielellisen kuntoutuksen tarpeessa olevien kuulovammaisten lasten tunnistuksessa.
-
(2017)Studies have shown that childhood physical abuse is associated with later adverse psychological development and mental health. Additionally, people who have experienced physical abuse have a higher risk for later violence. However, most people who have experienced childhood abuse do not become violent offenders which implies that the two factors are not directly linked. Mediating factors might account for the relationship. Alcohol related problems and antisocial personality disorder are psychiatric disorders which have been associated with childhood physical abuse and intimate partner violence. These disorders are examined here as possible mediators in the relationship between childhood physical abuse and later intimate partner violence. There are mixed results concerning the mediating role of alcohol related problems. These results indicate that alcohol related problems do not mediate the relationship between childhood abuse and violence. Alcohol related problems might work as a mediator for individuals with other risk factors. Studies have found that antisocial personality disorder has a mediating role in the relationship between childhood physical abuse and intimate partner violence. Abuse in childhood combined with a genetic risk for antisocial personality may lead to the development of the disorder which increases the risk for violence. In order to develop effective interventions, it is important to understand the adverse effects of childhood abuse. Moreover, mediating factors should be considered when designing interventions targeting intimate partner violence.
-
(2017)Tavoitteet. Alle kouluikäisten lasten änkytysterapiassa on jo pitkään käytetty hyväksi epäsuoria kuntoutusmenetelmiä puheen sujuvuuden tukemisessa. Parent-Child Interaction Therapy (PCIT) ja Demands and Capacities Model (DCM) ovat laajasti lapsen kehityksen huomioivia lähestymistapoja. Näiden tarkoituksena on lisätä lähiympäristön tietoisuutta puheen sujuvuuteen vaikuttavista tekijöistä ja saada heidät hyödyntämään niitä arjen vuorovaikutustilanteissa. Käytännön työssä menetelmien on todettu edistävän puheen sujuvuutta itsessään ja vaikuttavan myönteisesti sekä vuorovaikutusilmapiirin, että änkytykseen liitettyjen asenteiden kehittymiseen. Varsinaisia tutkimuksia aiheesta on kuitenkin vain vähän saatavilla. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää ja koota yhteen PCIT:n ja DCM:n vaikuttavuutta alle kouluikäisten lasten änkytysterapiassa. Menetelmä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin yliopiston kirjaston tietokantoja ERIC (Proquest), Academic Search Complete (EBSCO), MEDLINE (Proquest) ja SCOPUS (Elsevier) käyttäen. Hakulausekkeella TI (stutter* or stammer* or (speech and rate)) AND TI (treatment or therapy or intervention or influence or effect or outcome or impact) AND TI (child* or early or preschool) AND AB (DCM or (demands and capacities model) or PCIT or (parent-child interaction therapy) or fluency) aineistoksi valikoitui neljä tutkimusta, joiden avulla kartoitettiin pienten lasten änkytysterapiassa käytettävien menetelmien (PCIT ja DCM) vaikuttavuutta. Tulokset ja johtopäätökset. PCIT ja DCM olivat tehokkaita kuntoutusmenetelmiä alle kou-luikäisten lasten änkytysterapissa. Ympäristöllä on erittäin suuri rooli lapsen puheen sujuvuu-den ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Nämä vuorovaikutuksen merkitystä sekä lapsen yksilöllis-ten kykyjen ja piirteiden huomioimista korostavat interventiomenetelmät auttavat löytämään lapsen kehitystä ja kommunikaatiota parhaiten tukevat keinot. Jatkossa tarvitaan kuitenkin lisää luotettavaa tutkimusta näiden tulosten tueksi. Kuntoutustarpeen arvion ja oikean interventiomenetelmän valintaan tulee kehittää tutkittuun tietoon perustuvia lähestymistapoja.
-
(2020)Introduction: The purpose of this review is to point out the results of genetic studies on borderline personality disorder and to discuss the possible genetic influence in the development of the disorder in relation to other influencing etiological factors. This review evaluates if research results support the heritability of borderline personality disorder. At the early stages of the disorders’ etiological studies only psychosocial factors were examined, thus the genetic point of view in the development of borderline symptoms was ignored. The genetic perspective has received more attention lately, however the amount of genetic studies on the subject is still rather limited. Methods: A literature search was conducted using OvidMedline database using search terms borderline personality disorder, BPD, impulsivity, heritability, genetics, development, family studies, adoption studies and twin studies. Results and Conclusions: The results of genetic studies on borderline personality disorder support its heritability. Family studies suggest a noticeable familial aggregation effect, and the risk for borderline personality disorder was greater for immediate relatives of individuals who have been diagnosed with borderline personality. Based on findings from twin studies, the heritability varied between 42-69 percent. Genetic research has not yet identified genetic variants specific to borderline personality disorder, but there was some evidence of a common genetic liability across multiple mental health disorders. Borderline personality disorder is one of the most challenging mental health disorders, and regardless its low prevalence it often leads to hospitalization or outpatient care. With an early identification and focused treatment, it could be possible to lessen individual’s suffering, increase ability to function and reduce the financial burden it causes to society. Since research results support borderline personality disorder’s heritability, raised awareness about the genetic liability amongst health care professionals is a promising start in identifying high-risk groups and planning the treatment.
-
(2018)Objectives. Psychotherapy research has traditionally concentrated on the positive outcome of therapy whereas negative outcome has not been an object of interest. A comparison to psychopharmacological treatment, for which reporting of side-effects is mandatory, reveals a difference. The area of psychotherapy outcome has lacked consensus on theoretical, methodological and practical issues. This bachelor thesis is a literature review on the subject. The review is limited to cover research projects dealing with adult individual psychotherapy for mood and anxiety disorders concentrating on cognitive and psychodynamic therapy orientations. Method. The Bachelor thesis consisted of a literature review covering international scientific papers on negative outcome of psychotherapy concentrating on following research questions: operationalisation of psychotherapy outcome, measures for monitoring outcome, categorisation of psychotherapy outcome and methods for distinction between the categories. Additionally the work covered a review on quantitative results. Results and conclusions. No consensus on measuring psychotherapy outcome and the categorisation of outcome was evident. A typical approach was using the categories “recovered”, “improved”, “non-response” and “deteriorated”. Two alternative means of operationalising the psychotherapy outcome could be found. Measures for estimating symptomatic level, interpsychological functioning and social functioning were combined with the reliable change index (RCI) to assess observed changes. Another alternative formed measures to assess directly adverse effects of psychotherapy. Quantitative estimates of negative outcome were consistent: prevalence of deteriorated patients varied between 1 – 7% and share of non-responders was 39-67%
-
(2023)Tavoite. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä uutta tietoa siitä, miten sisäkorvaistutteella kuulevien vaikeasti kuulovammaisten lasten fonologinen työmuisti kehittyy ja miten tämä kehitys eroaa normaalisti kuulevien, tyypillisesti kehittyvien lasten fonologisen työmuistin kehityksestä. Aiempi tutkimus on osoittanut, että vaikeasti kuulovammaisilla lapsilla fonologisen työmuistin kehitys ei ole samanlaista kuin tyypillisesti kuulevilla eivätkä sisäkorvaistutteella kuulevat lapset saavuta tyypillisesti kuulevien lasten taitotasoa missään ikävaiheessa, kun tarkastellaan fonologisen työmuistin taitoja. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiin tietokannoista OvidMedline ja Scopus hakulausekkeella (phonological loop OR phonological memory OR verbal short-term memory OR working memory) AND (child*) AND (develop*) AND (hearing loss OR hearing impair* OR deaf) AND (cochlear implant*) ja lopulliseen katsaukseen päätyi mukaan viisi vuosina 2011-2022 julkaistua artikkelia. Tarkasteltujen tutkimusten tutkittavien ikäjakauma oli 3.26-15.41 vuotta. Aineisto analysoitiin keräten yhteen tiedot tutkimusten toteutuksesta sekä etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Sisäkorvaistutetta käyttävien vaikeasti kuulovammaisten lasten (SI-lasten) fonologisen työmuistin taidot kehittyivät lineaarisesti ikäkehityksen myötä. Mitä aiemmin sisäkorvaistute oli otettu käyttöön, sitä paremmat fonologisen työmuistin taidot SI-lapsilla oli eri ikävaiheissa mitattuna. SI-lasten fonologisen työmuistin taidot eivät kuitenkaan saavuttaneet tyypillisesti kuulevien ikäverrokkien tasoa, eivätkä fonologisen työmuistin taidot yltäneet kaikissa mittauksissa myöskään kuuloiältään samanikäisten verrokkien tasolle. SI-lasten fonologisen muistin taidot kuitenkin kehittyivät kuuloiän ja kronologisen iän myötä ja tätä kehitystä voidaan tukea ottamalla sisäkorvaistute käyttöön mahdollisimman varhaisessa iässä sekä interventioiden keinoin. Kliinisessä työssä sisäkorvaistutteella kuulevan lapsen kuulon kuntoutuksessa tulisi kiinnittää huomiota fonologisen työmuistin taitojen kehittämiselle esimerkiksi musiikki-interventioiden tai fonologista tietoisuutta kehittävien harjoitusten keinoin.
-
(2021)Abstract Objectives. The aim of this review is to examine early rehabilitation methods that affect phonological awareness in developmental language disorder in pre-school children. Developmental Language Disorder (DLD) refers to a disorder of speech production and speech comprehension characterized by impaired acquisition and control of linguistic abilities. Studies have found that children with DLD may have difficulty with phonological awareness, which may affect, for example, learning to read and write. Much research has been done on the significance of phonological awareness, yet only few studies have concentrated on the effect of exercise of phonological awareness in the DLD. The review is limited to those studies that look at early-stage rehabilitation, as it is important to seek to prevent the far-reaching and cumulative negative consequences of the disorder. Methods. The literature was searched in Google Scholar using the search term “developmental language disorder phonological awareness intervention”. The literature was selected on the basis that the studies targeted phonological awareness and pre-school children. Only studies on small group interventions, computer assistance, or interactive reading were included in the review. Results and conclusions. All the studies reviewed showed statistically significant results in improving phonological awareness, and the methods reviewed appeared to be useful and clinically applicable in the early rehabilitation of DLD. However, caution should be exercised in generalizing the results to a wider population, as small sample sizes in studies, for example, limit conclusions. In the future, in addition to a wider sample size, the focus should be on, among other things, more diverse experimental setups and the inclusion of subjects from different cultural and socio-economic backgrounds.
-
(2023)Syfte: Flyktingbarn är utsatta för flera former av psykisk ohälsa så som PTSD, depression och ångest, och de är också i riskgrupp för att utveckla symtom på psykisk ohälsa senare i livet. Interventioner för flyktingbarn fokuserar ändå allra oftast endast på PTSD-symtom, trots att det finns behov för mer omfattande metoder för att stöda barnen. Ett sätt att stöda dessa barn i sitt välbefinnande kunde vara att stärka deras omgivning för att göra barnen mer resilienta till motgångar. En viktig del av barnens omgivning är familjen, och flyktingskap har upptäckts inverka negativt på föräldrar och föräldraskap, vilket i sin tur är i samband med barnens välbefinnande. Därför kunde förbättring av föräldrars välbefinnande och föräldrafärdigheter vara ett sätt att främja barnens resiliens genom deras omgivning. Syftet med denna kandidatavhandling är att utforska interventioner riktade till flyktingföräldrar och vilka effekter de kunde ha på barnens resiliens och välbefinnande. Metoder: Till litteraturöversikten söktes studier om föräldrainterventioner utförda i flyktingpopulationer. Studierna söktes ur databaserna PubMed och Scopus med olika kombinationer av sökorden parent, caregiver, family, refugee, conflict, resilience, support, intervention och program. I översikten behandlades studier om sex olika interventioner. Resultat och slutledningar: Föräldrainterventionerna inverkade positivt på föräldrafärdigheterna i de interventioner där man också fokuserade på föräldrarnas välbefinnande. Föräldrar är alltså troligen mer receptiva för kunskap och råd om uppfostran då de själv mår bra, och därför är deras välbefinnande viktigt att ta i beaktande i denna typs interventioner. Interventionerna hade positiva effekter på barnens välfbefinnande, men resultaten om dessa effekter var inte lika klara. Föräldrainterventionernas effekter på barnens välbefinnande vore viktigt att undersöka med längre uppföljningstider för att upptäcka långsiktiga och potentiellt tydligare förändringar. Överlag erbjuder föräldrainterventioner en lovande möjlighet att stöda flyktingbarn, men det finns ett klart behov för mer forskning i ämnet, eftersom antalet och omfattningen av studierna ännu är små.
-
(2018)The recognition of faces is a widely researched process. Typically, this process is thought of as separate from other object recognition: a specific mechanism. Today’s neural models of face processing also presume the previous assumption. A competing hypothesis for this specificity hypothesis is the expertise hypothesis, which claims that the recognition of faces is unique due to the vast amount of experience we have with faces. The conversation regarding the expertise hypothesis has surrounded largely the function of the FFA. In this review, evidence for the FFA’s role as a general, not face specific, object recognition module is presented. As an explanation for the current evidence for the role of the FFA a holisticity hypothesis is proposed: FFA is a module of holistic visual processing. Finally, critical notations for following research are discussed.
-
(2023)Tavoitteet: Stressi eli allostaattinen kuormitus on osa jokapäiväistä elämää, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi kortisolitasoihin, neuroplastisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Ihmiset reagoivat tähän kuormitukseen joko terveyttä edistävillä tai sitä heikentävillä tavoilla. Tutkielman päämääränä on selvittää, miten liikunta vaikuttaa stressin aiheuttamiin muutoksiin, erityisesti kortisolitasoissa, neuroplastisuudessa ja kognitiivisissa toiminnoissa, ja samalla lisätä ymmärrystä siitä, miten omilla valinnoillaan voi vaikuttaa stressin fysiologisiin seurauksiin ja aivojen toimintaan. Menetelmät: Tutkimusaineistoa haettiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla ”allostatic load”, ”neuroplasticity”, ”exercise” ja ”stress”, ja tutkimuksen lähteitä etsittiin myös löytyneiden tutkimusten viiteluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkielman perusteella voi sanoa liikunnalla, varsinkin kävelyllä ja joogalla, olevan positiivisia vaikutuksia kortisolitasoihin, neuroplastisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Toisaalta vääränlainen ympäristö tai liian kovalla intensiteetillä suoritettu liikuntaharjoitus saattaa nostaa kortisolitasoja ja heikentää kognitiivisia toimintoja. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimuksia siitä, mikä on liian intensiivisen liikunnan määritelmä ja miten eri liikuntalajit vertautuvat keskenään positiivisten vaikutusten osalta.
-
(2020)Maternal prenatal depression is associated with increased prevalence of mental disorders in the offspring, but the underlying mechanisms are yet to be discovered. It has been proposed that prenatal stress could cause changes in the hypothalamus-pituitary-adrenal-axis (HPA) function and glucocorticoid secretion of the fetus. Animal models have shown that an adverse early life environment is associated with glucocorticoid receptor gene (GR) methylation and increased stress reactivity in adulthood through decreased negative feedback. Decreased negative feedback is thought to increase the concentration of glucocorticoids, which influence amongst other things central nervous system development. This bachelor thesis aims to clarify the role of glucocorticoids in fetal programming. To outline the subject the thesis seeks to answer two questions; first, whether maternal prenatal depression is linked to GR-gene methylation and second, if maternal prenatal synthetic glucocorticoid treatment is associated with increased psychiatric symptoms in the offspring. Based on the literature review, maternal prenatal depression and GR-gene methylation are not strongly associated. This interpretation could partly be due to small sample sizes and variability of depressive symptoms. Prenatal synthetic glucocorticoids and HPA-axis dysfunction seem to be associated with increased prevalence of mental health disorders. This highlights the importance of discretion in glucocorticoid treatments associated with pre-term birth. Glucocorticoid treatments can affect the epigenome and it is likely that future research should focus more on the epigenetic changes of GR responsive genes. Glucocorticoids are likely involved in mediating the effects of adverse prenatal environment on the fetus. More research combining data from longitudinal studies and experimental laboratory research is needed to discover the possible causal mechanisms.
-
(2022)Syfte. Med pragmatiska färdigheter avses förmågan att använda språket på ett passande sätt i sociala situationer. Svårigheter med de pragmatiska färdigheterna är kännetecknande för autismspektrumstörningar. Dessa svårigheter kan få långtgående konsekvenser och försvåra individens möjligheter att skapa relationer till andra och att delta på ett passande sätt i sociala situationer. Speciellt för ungdomar behövs fler evidensbaserade metoder för att habilitera de pragmatiska färdigheterna. Syftet med denna kandidatavhandling var att undersöka hurdana interventioner som används för att habilitera pragmatiska färdigheter hos ungdomar med autismspektrumstörning och fokuset låg speciellt på kamratmedierade interventioner och gruppinterventioner. Metod. Som metod användes integrerad litteraturöversikt. Litteratursökningen gjordes i databaserna Ovid Medline, PsycInfo och Scopus. Som sökfras användes (autism spectrum disorder AND (pragmatic* OR conversation* OR social communica*) AND (group intervent* OR group train* OR PMI OR peer-mediat*) AND adolescen*). Det slutliga forskningsmaterialet utgjordes av fem forskningsartiklar. Dessa artiklar granskades systematiskt. Resultat och slutsatser. Fyra av interventionerna var kamratmedierade interventioner implementerade i skolan och en var en gruppintervention där alla deltagare i gruppen hade autismspektrumstörning. Med alla de använda interventionerna uppnådde man förbättringar i deltagarnas pragmatiska färdigheter. I de olika interventionerna låg fokuset på olika aspekter av de pragmatiska färdigheterna. Resultaten i denna integrerade litteraturöversikt ger preliminärt stöd för att dessa metoder kan vara effektiva för att habilitera pragmatiska färdigheter hos ungdomar med autismspektrumstörning. Resultaten är enbart riktgivande och därför behövs mer forskning utförd med robusta forskningsdesigner.
-
(2021)Tavoitteet. Ikätoverisuhteet ovat tärkeitä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Niiden avulla opitaan monia tärkeitä taitoja, joita lapsi tarvitsee sosiaalisessa ympäristössään, kuten esimerkiksi empatiakykyä ja sosiokognitiivisia taitoja. Aikaisempien tutkimusten mukaan halkiotausta voi vaikuttaa negatiivisesti ikätoverisuhteisiin ja voi altistaa esimerkiksi kiusaamiselle. Tutkimustulokset ovat olleet kuitenkin hieman ristiriitaisia, jonka vuoksi lisää tutkimustietoa tarvitaan. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää, miten halkiotaustaisten lasten ja nuorten ikätoverisuhteita on kuvattu ja millaisilla tekijöillä on huomattu olevan yhteys poikkeavuuksiin ikätoverisuhteissa. Kun ongelmat on kartoitettu, niitä voidaan ennaltaehkäistä ja niihin on helpompi puuttua. Menetelmät. Tässä tutkielmassa menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto haettiin kolmesta tietokannasta, jotka olivat Scopus, Ovid Medline ja PsycInfo. Hakulauseke oli (social or peer) adj2 (interact* or communicat* or skill* or relation* or network* or difficult* or problem* or function*) and (“cleft palate” or “cleft lip”). Mukaanotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimusaineistoon valikoitui 5 artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli manuaalisella poiminnalla eli lopullinen tutkimusaineisto koostui kuudesta vertaisarvioidusta artikkelista, jotka olivat julkaistu vuosina 2010–2020. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voida yleistää ikätoverisuhdeongelmien koskevan kaikkia halkiotaustaisia lapsia ja nuoria, mutta osalle halkiotausta aiheuttaa merkittävää haittaa ikätoverisuhteissa. Tämä näkyi muun muassa siinä, miten lapset ja nuoret osallistuivat ryhmäleikkeihin, joutuivat kiusatuiksi ja kuinka paljon he viettivät aikaa ikätovereidensa kanssa vapaa-ajalla. Ikätoverisuhteisiin vaikuttavista tekijöistä halkiotaustaisilla lapsilla ja nuorilla puhe ja kommunikaatiokyky nousi useimmin esiin tässä katsauksessa. Erityisesti glottaalinen artikulaatio ja vaikea velofaryngeaalinen puute vaikutti ikätovereiden mielikuvaan lapsesta tai nuoresta. Muita mahdollisia tekijöitä olivat ulkonäkö, halkiotyyppi, ikä, sukupuoli, halkioon liitännäinen toinen terveydellinen ongelma ja taidot prososiaalisuudessa Tutkimuskysymyksiin saatiin ristiriitaisia vastauksia, jonka vuoksi lisää tutkimustietoa tarvitaan edelleen
-
(2017)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten toimivia halkiovauvojen syömisen tukemiseen käytettävissä olevat keinot ovat sinä aikana, kun halkioita ei vielä ole suljettu ja kun vauva ei vielä syö kiinteää ravintoa. Huuli- ja suulakihalkiovauvojen hoidosta ei ole Käypä hoito suositusta. Aikaisempien tutkimusten ja opinnäytetöiden mukaan halkiovauvojen syömisen tukemiseen on olemassa erilaisia keinoja ja välineitä, mutta syömistä ei juurikaan tueta synnytyssairaalassa eikä neuvolassa. Etenkin vaikeimmissa tilanteissa vauva voi kuitenkin saada apua syömisvaikeuksiin perehtyneeltä puheterapeutilta. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin seuraavista viitetietokannoista: ProQuest, MEDLINE (ProQuest), EBSCO ja Scopus. Hakulausekkeeseen sisältyivät englanninkieliset vastineet termeille halkio, syöminen, imeminen ja ravitsemus. Valintakriteerien mukaan artikkelien tuli olla vertaisarvioituja ja englanninkielisiä, käsitellä halkiovauvojen syömisvaikeuksia ennen korjausleikkauksia ja artikkelin tuli olla saatavilla maksutta. Haku tuotti 424 artikkelia, joista valintakriteerien avulla kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui seitsemän vuosina 1997–2016 julkaistua tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Halkiovauvojen syömisen tukena ennen korjausleikkauksia on käytettävissä monenlaisia riittävän hyvin toimivia keinoja. Tässä aineistossa esiin nousivat pehmeä tuttipullo, Pigeon-pullotutti, pitkänokkainen syöttökuppi, lusikka, lääkeruisku ja rintaruokinta. Halkion tyyppi ja koko sekä vauvan syömistaidot vaikuttavat syömisen sujumiseen. Huulihalkiovauvoilla syömisen ongelmat tyypillisesti ovat lievempiä kuin muilla halkiovauvoilla. Pelkästään halkiotyypin perusteella voidaan kuitenkin tehdä vain karkeita päätelmiä kullekin vauvalle parhaiten soveltuvasta keinosta syömisen tukemiseksi, ja syömisratkaisut arvioidaan yksilöllisesti.
Now showing items 60-79 of 429