Browsing by Title

Syfte. Med pragmatiska färdigheter avses förmågan att använda språket på ett passande sätt i sociala situationer. Svårigheter med de pragmatiska färdigheterna är kännetecknande för autismspektrumstörningar. Dessa svårigheter kan få långtgående konsekvenser och försvåra individens möjligheter att skapa relationer till andra och att delta på ett passande sätt i sociala situationer. Speciellt för ungdomar behövs fler evidensbaserade metoder för att habilitera de pragmatiska färdigheterna. Syftet med denna kandidatavhandling var att undersöka hurdana interventioner som används för att habilitera pragmatiska färdigheter hos ungdomar med autismspektrumstörning och fokuset låg speciellt på kamratmedierade interventioner och gruppinterventioner. Metod. Som metod användes integrerad litteraturöversikt. Litteratursökningen gjordes i databaserna Ovid Medline, PsycInfo och Scopus. Som sökfras användes (autism spectrum disorder AND (pragmatic* OR conversation* OR social communica*) AND (group intervent* OR group train* OR PMI OR peer-mediat*) AND adolescen*). Det slutliga forskningsmaterialet utgjordes av fem forskningsartiklar. Dessa artiklar granskades systematiskt. Resultat och slutsatser. Fyra av interventionerna var kamratmedierade interventioner implementerade i skolan och en var en gruppintervention där alla deltagare i gruppen hade autismspektrumstörning. Med alla de använda interventionerna uppnådde man förbättringar i deltagarnas pragmatiska färdigheter. I de olika interventionerna låg fokuset på olika aspekter av de pragmatiska färdigheterna. Resultaten i denna integrerade litteraturöversikt ger preliminärt stöd för att dessa metoder kan vara effektiva för att habilitera pragmatiska färdigheter hos ungdomar med autismspektrumstörning. Resultaten är enbart riktgivande och därför behövs mer forskning utförd med robusta forskningsdesigner.

Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten toimivia halkiovauvojen syömisen tukemiseen käytettävissä olevat keinot ovat sinä aikana, kun halkioita ei vielä ole suljettu ja kun vauva ei vielä syö kiinteää ravintoa. Huuli- ja suulakihalkiovauvojen hoidosta ei ole Käypä hoito suositusta. Aikaisempien tutkimusten ja opinnäytetöiden mukaan halkiovauvojen syömisen tukemiseen on olemassa erilaisia keinoja ja välineitä, mutta syömistä ei juurikaan tueta synnytyssairaalassa eikä neuvolassa. Etenkin vaikeimmissa tilanteissa vauva voi kuitenkin saada apua syömisvaikeuksiin perehtyneeltä puheterapeutilta. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin seuraavista viitetietokannoista: ProQuest, MEDLINE (ProQuest), EBSCO ja Scopus. Hakulausekkeeseen sisältyivät englanninkieliset vastineet termeille halkio, syöminen, imeminen ja ravitsemus. Valintakriteerien mukaan artikkelien tuli olla vertaisarvioituja ja englanninkielisiä, käsitellä halkiovauvojen syömisvaikeuksia ennen korjausleikkauksia ja artikkelin tuli olla saatavilla maksutta. Haku tuotti 424 artikkelia, joista valintakriteerien avulla kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui seitsemän vuosina 1997–2016 julkaistua tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Halkiovauvojen syömisen tukena ennen korjausleikkauksia on käytettävissä monenlaisia riittävän hyvin toimivia keinoja. Tässä aineistossa esiin nousivat pehmeä tuttipullo, Pigeon-pullotutti, pitkänokkainen syöttökuppi, lusikka, lääkeruisku ja rintaruokinta. Halkion tyyppi ja koko sekä vauvan syömistaidot vaikuttavat syömisen sujumiseen. Huulihalkiovauvoilla syömisen ongelmat tyypillisesti ovat lievempiä kuin muilla halkiovauvoilla. Pelkästään halkiotyypin perusteella voidaan kuitenkin tehdä vain karkeita päätelmiä kullekin vauvalle parhaiten soveltuvasta keinosta syömisen tukemiseksi, ja syömisratkaisut arvioidaan yksilöllisesti.

The syndrome of cerebral palsy (CP) includes motor impairments that results from a brain lesion occurring pre-, intra- or postnatally. Setting diagnosis of CP is usually happened during first years of life, and the more accurate is the diagnosis the more probably are the chances of individual’s rehabilitation. There are many ways of classifying a subtype of CP. Anyways concerning with rehabilitation the main focus may be among neuroplastic factors. The better the usable interventions are based on the supporting of neuroplasticity, the more efficient are the methods which are used within rehabilitation of CP, probably. This review concerns of neural plasticity and the special features of it during pathology of CP. The invasive and non-invasive interventions supporting neural plasticity among CP are the core features in this review. There has been used main index words during literature search, like ”cerebral palsy”, ”neurorehabilitation”, ”neuroplasticity”, ”pharmacology” and ”neonatal”. The main outcomes of literature search pointed that extreme intensive, a great number of repetitions was the key factor for the efficient interventions with parameters of neuroplasticity and general functioning and these findings were ensured with computerized scanning methods among central nervous system. Especially constraint-induced movement interventions pointed to be important factor with the role of neural plasticity. In the other words, the stronger limb was restricted and the functions must be performed with more weaker limb. There were also obtained some promising early phase interventions: pharmacological therapies, progenitor cells, hypothermia and the role of predisposing genetic variants (preventive method). Selective serotonin reuptake inhibitors could be useful with supporting of neural plasticity, and the progenitor cells could probably fix some already progressed, harmful neural connections. Hypothermia has probably the key role of restricting the lesion size and with some other factors during an acute phase (like apoptosis and encephalopathy). Some selective genetic variants could help of preparing prenatally for the chance of pathology of CP. There is some evidence that magnesium sulphate has some neuroprotective effects, but the newest results are challenging this hypothesis. There are no identical clinical outcomes of effects of maternal magnesium sulphate medication, thus much more research must be conducted in the future. The interventions within the syndrome of CP probably will develop with more selective ways in the future. The evolution of technics will also be making possible some whole new research methods. Despite the great evolution of the health care system during 20th and 21st century, the prevalence has not been declined. This points out that our methods we are using nowadays cannot inhibit the pathology of CP, but there will be much potential developing among neurosupportive interventions. Anyways, the latest methods will need much more research so that we can somehow exactly operationalize the harm-benefit ratios of interventions among human beings.

There are many individual or social underlying factors that affect the performance in world-class team sports. Many studies of the subject concentrate on individual sports and there are less findings about the underlying factors that affect precisely teams’ performance. Every known factor affecting the performance can be determinant for success, so any information about them may help the athlete and the team to develop. In this review, the existing research results of both individual and social factors affecting teams’ performance is being analyzed. According to studies, the most significant individual underlying factors of a great performance are motivation, psychophysical well-being, psychical skills and mental toughness, which means the ability to cope better than your opponents with the many demands of sports, to remain in control under pressure and to be confident and determined. Especially confidence as a characteristic of mental toughness, appears to be strongly linked to the sports performance. There are also many social underlying factors of which the most remarkable ones are open interaction within the team, team cohesion, the actions of an athlete leader and coaches’ behavior and feedback. Some of the social factors, such as the actions of an athlete leader and the coaches´ behavior may affect the performance through the individual factors, such as athletes´ confident or motivation. Many of the studies in this review compare several different sports to get more information but it would also be beneficial to research even more, for example by making a longitudinal study of the subject or by having more representative samples. It would also be reasonable to study more the development of mental toughness by observing the training and performances of world-class athletes. The information in this review is useful for the athletics and coaches in world-class sport teams, for the developers of competitive sports and for the researchers of the field. This review raises awareness of the factors that affect the sports performance which may improve chances of successful performances. Also, the projects developing safety in world-class sports probably benefit from the knowledge of the factors affecting the sports performance.

Objectives. Online communication has become central for adolescents’ everyday lives during the last two decades. Because friendships are vital for psychosocial development in adolescence, it is important to know how online communication affects adolescents’ friendships. The topic has been researched via four hypotheses. The Displacement hypothesis suggests that online communication is harmful for real-life friendships, whereas the Stimulation hypothesis claims that the internet is a useful environment to maintain real-life friendships. The Rich Get Richer hypothesis suggests that people who already have good existing friendships, will benefit most from online communication. The Social Compensation hypothesis suggests that internet gives possibility for socially inhibited people to make friends. Methods. Articles were searched with terms adolescent + online communication + friendship and adolescent + online communication + well-being. The topic narrowed down to 10-20-year-old adolescents and their friendships. Online communication was defined primarily as instant messaging but also some research that included other ways of online communication in addition to instant messaging were included. Results and Conclusions. The research so far has shown support mostly to the Stimulation and the Rich Get Richer hypothesis, but also some support to the Social Compensation hypothesis. Online communication increased the quality of existing friendships and these effects were stronger among social adolescents compared to socially inhibited adolescents. Socially anxious and lonely adolescents seem to find online communication easier to approach than face-to-face communication. Moreover, the online communication might increase self-esteem for lonely adolescents, which in part can make it easier to form real-life friendships. These results are important to be considered when attempting to help socially inhibited adolescents, but research should also consider the findings that these adolescents might also compensate face-to-face communication with online communication. The research overall has limitations, since most of the studies are cross-sectional and measurements rely on self-evaluation. Also, the trends of online communication devices are changing constantly, and the research has not had a unified measure for online communication. In future studies, it would be important to pay more attention to the definition of online communication, and to consider the effects of communication via mobile phone and the emerging popularity of more visually oriented online communication devices.

Tavoitteet. Aiempien tutkimusten valossa puhevammaisilla henkilöillä, jotka käyttävät ilmaisussaan AAC-keinoja, on riski jäädä ikätoverisuhteiden ulkopuolelle. Ikätoverisuhteet ovat tärkeä osa lapsen ja nuoren kehitystä ja hyvinvointia, joten niihin pitää kiinnittää huomiota osana puhevammaisen ihmisen kuntoutusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisten interventioiden avulla ikätoverisuhteita voidaan tukea lapsen ja nuoren esi- ja kou-luopetuksen konteksteissa. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä toimi integroiva kirjallisuuskatsaus, johon artikkelit etsittiin Scopus- ja PsycINFO -tietokannoista helmikuussa 2020. Hakulauseke koostui hakusanoista, jotka liittyivät ikätoverivuorovaikutukseen, puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointikeinoihin, lapsiin ja nuoriin sekä interventioihin. Aineiston valintaprosessissa tutkittiin ensiksi tutkimusten otsikot ja abstraktit, minkä jälkeen jäljelle jääneitä artikkeleja tarkasteltiin kokonaisuudessaan. Tutkimusaineistoiksi valikoitui seitsemän artikkelia, jotka vastasivat molempiin tutkimuskysymyksiin. Aineisto analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin, lukemalla artikkelit huolellisesti läpi ja tehden samalla muistiinpanoja. Muistiinpanojen pohjalta aineiston esittely ja päälöydökset tutkimuskysymyksittäin avattiin tulosluvussa. Tulokset ja johtopäätökset. Interventioilla oli pääsääntöisesti positiivisia vaikutuksia ikätoverisuhteisiin, mutta tulokset vaihtelivat jonkin verran eri tutkittavien välillä, mikä vaikutti tulosten yleistettävyyteen. Pitkäaikaisista vaikutuksista ei myöskään ollut näyttöä. Tutkimuksen sosiaalisen validiteetin arvioinnit kuitenkin antoivat näyttöä siitä, että tutkittavat sekä esimerkiksi opettajat ja vanhemmat pitivät interventioita hyödyllisinä ja tuloksia positiivisina. Ikätovereiden ottaminen mukaan interventioihin on tulosten perusteella suositeltavaa. Tulosten valossa voidaan sanoa, että interventioilla on positiivista vaikutusta ikätoverisuhteisiin ja interventioiden vaikuttavuutta on syytä tutkia jatkossakin.

Tavoitteet. Imetyksellä tiedetään olevan lyhyt- ja pitkäaikaisia suotuisia terveysvaikutuksia. Imetykseen liittyvissä suosituksissa asetetaan tavoitteeksi täysimetys kuuden kuukauden ikään saakka, mutta tämä ei toteudu Suomessa. Keinoja imetyksen tukemiseksi tulisi kehittää ja huomioida myös erityistä tukea tarvitsevat vauvat ja perheet. Downin syndrooma on yksi yleisimmistä kromosomihäiriöistä ja sitä on tutkittu suhteellisen paljon. Downin syndroomaan tiedetään liittyvän erilaisia rakenteellisia ja kehityksellisiä tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa imetystä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää imetykseen liittyviä vaikeuksia vauvoilla, joilla on Downin syndrooma. Samalla on tarkoitus selvittää sitä, miten vanhempia voitaisiin tukea imetyksen onnistumiseksi. Menetelmät. Tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaut tehtiin Scopus ja Pub-Med-tietokantoihin hakulausekkeella (”down syndrome”) AND breastfeeding. Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimusartikkeleista etsittiin vastauksia molempiin tai jompaankumpaan tutkimuskysymyksistä. Tutkimuskysymys 1: Millaisia imetykseen liittyviä vaikeuksia tyypillisesti esiintyy vauvoilla, joilla on Downin syndrooma? Tutkimuskysymys 2: Miten vanhempia voidaan tukea imetyksen onnistumiseksi? Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkeleista nousi esille kolme pääteemaa, joihin imetyksessä esiintyvät vaikeudet jakautuivat. Nämä teemat olivat äitiin liittyvät imetyksen vaikeudet (terveydentila, kokemukset, elämäntilanne, maidonerityksen puute/pelko), vauvaan liittyvät imetyksen vaikeudet (imemisen vaikeudet, väsymys/unisuus) ja olosuhteisiin liittyvät imetyksen vaikeudet (erillään olo vauvasta). Suurimmat vauvaan liittyvät imetyksen vaikeudet olivat 0-3 kuukauden iässä ja oli viitteitä siitä, että vaikeudet helpottivat 6-9 kuukauden iässä. Tärkeimpinä vanhempien tukemisen keinoina imetyksen onnistumiseksi esille nousivat ohjaus, tuki ja tietotaito (tiedon saannin merkitys, vanhempien väsymys). Vanhemmat tarvitse-vat tukea uudessa elämäntilanteessa imetyksen onnistumiseksi, jos lapsen terveydentila sallii imetyksen. Terveydenhuollon henkilökunnalla on merkittävä rooli tiedon jakamisessa ja vanhempien tukemisessa imetyksen onnistumiseksi. Vanhempien imettämisen vaikeuksien kohtaamiseen liittyviä kokemuksia selvittämällä voidaan mahdollisesti kehittää entistä parempia käytänteitä vanhempien tukemiseen imetyksessä.

Abstract: Aim: Dissociative Identity Disorder (DID) remains a debated mental health disorder, though it is recognized in diagnostic manuals such as DSM-V and ICD-10. A notable aspect of DID is inter-identity amnesia, often reported by patients but inconsistently observed in experimental settings. This study aims to review experimental research on long-term memory dysfunction in DID. The first aim is to review if inter-identity occurs objectively or if it is only subjective and does that vary across different memory parts. The second aim is to review if there are other characteristic impairments in long-term memory in DID. Methods: The systematic literature search was conducted in OvidMedline using keywords “experimental”, “DID”, “dissociative identity disorder”, “inter-identity amnesia”, and “long-term memory” and their combinations. In addition, the references of the found articles were checked. The 14 articles published between 2002–2022 were included. Results and conclusions: Based on this review, the inter-identity amnesia is not objective in DID. Instead, it seems to be subjective and occur in all long-term memory parts. However, DID patients seem to have a distinct simulation style differing from healthy simulators. In addition to the inter-identity amnesia, the long-term memory seems to be impaired in other ways in DID. The most evident impairments in long-term memory in general seem to be that DID patients perform overall worse in all kinds of long-term memory tasks and that they have slower reaction times in semantic and procedural memory tasks. It remains unclear if the other impairments are connected to patients simulating subjective inter-identity amnesia. Subjective inter-identity amnesia and the other impairments of long-term memory should be further studied in everyday life context.

There are now internet-based interventions for most of the common mental health disorders, and the evidence for their effectiveness indicates that these treatments are a promising way to improve the availability of mental health services. Given that there are, however, only few interventions for psychotic disorders, the objective of this review was to describe the content of these interventions and to assess their effectiveness. The reviewed web-based interventions for psychotic disorders consist of psychoeducation, social support and therapeutic exercises. Multimedia content was utilized in psychoeducation, and moderated internet forums were an essential part of interventions that offered social support. The therapeutic sessions consisted of independent exercises, which emphasized ways to recognize harmful thoughts and develop coping skills. The interventions were considered feasible and helpful for the most part. There is also promising evidence for treatment effects, especially with regard to depression and psychosocial functioning. Due to methodological deficiencies, however, the evidence is scarce. In the future researchers should focus on systematic research with strong methodological quality. It is also important that the development of these interventions is user-centered. In addition, there is remarkable variation as far as effectiveness is concerned, and the underlying causes should be unraveled.

Aim. Intuition is known to often develop with expertise. The review inspected how recruitment professionals use their intuition when making recruitment decisions, how they perceive their use of intuition and what recruiter-related factors predict intuition use. In addition, the aim was to determine whether experts differ from laypeople in recruitment decision making based on intuition. Methods. The literature was searched in Web of Science and Google Scholar databases using the keywords "intuition AND hiring" and "intuition AND recruitment". Articles published since 2010 were selected. The papers selected for the review were all studies in which the participants were individuals making recruitment decisions in their jobs, or studies comparing recruitment professionals to laypeople. Conclusions. Intuition is used in particular to assess the organizational fit. In addition, it is used to predict the personality or the competence of the candidate. Even though the possible drawbacks of intuitive thinking are recognised, it is also viewed to be a good tool in decision-making processes in some situations. There are indications that people who tend to base their decisions on experimentality in general, are also more likely to use their intuition in recruitment decisions. Evidence on the differences between professionals and laypeople in the accuracy of intuitive decision-making varies. On the whole, there is a lack of quantitative research on the subject.