Browsing by Title
Now showing items 87-106 of 429
-
(2020)Tavoitteet. Aiempien tutkimusten valossa puhevammaisilla henkilöillä, jotka käyttävät ilmaisussaan AAC-keinoja, on riski jäädä ikätoverisuhteiden ulkopuolelle. Ikätoverisuhteet ovat tärkeä osa lapsen ja nuoren kehitystä ja hyvinvointia, joten niihin pitää kiinnittää huomiota osana puhevammaisen ihmisen kuntoutusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisten interventioiden avulla ikätoverisuhteita voidaan tukea lapsen ja nuoren esi- ja kou-luopetuksen konteksteissa. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä toimi integroiva kirjallisuuskatsaus, johon artikkelit etsittiin Scopus- ja PsycINFO -tietokannoista helmikuussa 2020. Hakulauseke koostui hakusanoista, jotka liittyivät ikätoverivuorovaikutukseen, puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointikeinoihin, lapsiin ja nuoriin sekä interventioihin. Aineiston valintaprosessissa tutkittiin ensiksi tutkimusten otsikot ja abstraktit, minkä jälkeen jäljelle jääneitä artikkeleja tarkasteltiin kokonaisuudessaan. Tutkimusaineistoiksi valikoitui seitsemän artikkelia, jotka vastasivat molempiin tutkimuskysymyksiin. Aineisto analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin, lukemalla artikkelit huolellisesti läpi ja tehden samalla muistiinpanoja. Muistiinpanojen pohjalta aineiston esittely ja päälöydökset tutkimuskysymyksittäin avattiin tulosluvussa. Tulokset ja johtopäätökset. Interventioilla oli pääsääntöisesti positiivisia vaikutuksia ikätoverisuhteisiin, mutta tulokset vaihtelivat jonkin verran eri tutkittavien välillä, mikä vaikutti tulosten yleistettävyyteen. Pitkäaikaisista vaikutuksista ei myöskään ollut näyttöä. Tutkimuksen sosiaalisen validiteetin arvioinnit kuitenkin antoivat näyttöä siitä, että tutkittavat sekä esimerkiksi opettajat ja vanhemmat pitivät interventioita hyödyllisinä ja tuloksia positiivisina. Ikätovereiden ottaminen mukaan interventioihin on tulosten perusteella suositeltavaa. Tulosten valossa voidaan sanoa, että interventioilla on positiivista vaikutusta ikätoverisuhteisiin ja interventioiden vaikuttavuutta on syytä tutkia jatkossakin.
-
(2021)Ilmastokriisi lienee aikamme suurimpia uhkia, joka vaikuttaa myös mielenterveyteen. Ilmastokriisin hillitseminen vaatii käyttäytymisen muutosta, joten on tärkeää tutkia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastotekojen toteuttamiseen. Yksi näistä tekijöistä on ilmastotunteet, joiden on todettu olevan yhteydessä ilmastotoimiin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli arvioida miten ilmastoahdistus, pelko ja toivo ovat yhteydessä ilmastokriisiä hillitsevään toimintaan eli ilmastotoimiin. Tämän lisäksi tarkoituksena oli tuoda esille tutkimusten puutteita, erityisesti ilmastotunteiden käsitteellistämiseen ja mittaamiseen liittyen, ja esittää mahdollisia tulevaisuuden kehitysehdotuksia. Tutkielman kirjallisuuden tiedonhaku tehtiin käyttäen Pubmed, Scopus ja Google Scholar tietokantoja. Tutkimukseen valikoitui mukaan kymmenen tutkimusta, jotka tutkivat ilmastoahdistuksen, pelon tai toivon yhteyttä ilmastotoimiin joko suoraan tai välillisesti. Katsauksesta jätettiin pois tutkimukset, jotka eivät kertoneet mitä positiivista tai negatiivista tunnetta tutkittiin. Tutkimusten mukaan ilmastoahdistus oli positiivisesti yhteydessä ilmastotoimiin, eli mitä enemmän ihmiset kokivat ahdistusta, sitä enemmän he tekivät ilmastotekoja. Ilmastoahdistus oli myös vahvin ennustaja ilmastoteoille. Pelko oli myös positiivisesti yhteydessä ilmastotoimiin. Toivo sen sijaan oli sekä positiivisesti että negatiivisesti yhteydessä ilmastotoimiin, riippuen toivon laadusta. Suurin osa tutkimuksista oli poikittaistutkimuksia, joten tulevaisuudessa tarvitaan lisää kokeellista tutkimusta. Tämä tutkimus antoi kuitenkin viitteitä siitä, että tunteet ovat ilmastotoimien syy. Ilmastotunteiden ja -toimien määrittely ei ollut yhdenmukaista ja niiden mittaamisessa on parannettavaa. Ilmastotunteiden selkeämpi määrittely ja mittareiden kehittäminen, sekä niiden psykometristen ominaisuuksien tutkiminen onkin tulevaisuudessa tärkeää. Ilmastoahdistus on nähty negatiivisena asiana, josta pitäisi päästä eroon, mutta tulosten perusteella sillä voi ilmastotoimien kannalta olla pikemminkin positiivinen vaikutus. Myöskin toivo voi saada ihmiset toimimaan, ja se voi esimerkiksi vähentää ahdistuksen tai pelon lamaannuttavaa vaikutusta. Vaikka ilmastoahdistus on käsitteenä saanut paljon huomiota, niin on yhtä tärkeää tutkia myös muita ilmastokriisin aiheuttamia tunteita, etenkin positiivisia tunteita.
-
(2019)Tavoitteet. Imetyksellä tiedetään olevan lyhyt- ja pitkäaikaisia suotuisia terveysvaikutuksia. Imetykseen liittyvissä suosituksissa asetetaan tavoitteeksi täysimetys kuuden kuukauden ikään saakka, mutta tämä ei toteudu Suomessa. Keinoja imetyksen tukemiseksi tulisi kehittää ja huomioida myös erityistä tukea tarvitsevat vauvat ja perheet. Downin syndrooma on yksi yleisimmistä kromosomihäiriöistä ja sitä on tutkittu suhteellisen paljon. Downin syndroomaan tiedetään liittyvän erilaisia rakenteellisia ja kehityksellisiä tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa imetystä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää imetykseen liittyviä vaikeuksia vauvoilla, joilla on Downin syndrooma. Samalla on tarkoitus selvittää sitä, miten vanhempia voitaisiin tukea imetyksen onnistumiseksi. Menetelmät. Tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaut tehtiin Scopus ja Pub-Med-tietokantoihin hakulausekkeella (”down syndrome”) AND breastfeeding. Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimusartikkeleista etsittiin vastauksia molempiin tai jompaankumpaan tutkimuskysymyksistä. Tutkimuskysymys 1: Millaisia imetykseen liittyviä vaikeuksia tyypillisesti esiintyy vauvoilla, joilla on Downin syndrooma? Tutkimuskysymys 2: Miten vanhempia voidaan tukea imetyksen onnistumiseksi? Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkeleista nousi esille kolme pääteemaa, joihin imetyksessä esiintyvät vaikeudet jakautuivat. Nämä teemat olivat äitiin liittyvät imetyksen vaikeudet (terveydentila, kokemukset, elämäntilanne, maidonerityksen puute/pelko), vauvaan liittyvät imetyksen vaikeudet (imemisen vaikeudet, väsymys/unisuus) ja olosuhteisiin liittyvät imetyksen vaikeudet (erillään olo vauvasta). Suurimmat vauvaan liittyvät imetyksen vaikeudet olivat 0-3 kuukauden iässä ja oli viitteitä siitä, että vaikeudet helpottivat 6-9 kuukauden iässä. Tärkeimpinä vanhempien tukemisen keinoina imetyksen onnistumiseksi esille nousivat ohjaus, tuki ja tietotaito (tiedon saannin merkitys, vanhempien väsymys). Vanhemmat tarvitse-vat tukea uudessa elämäntilanteessa imetyksen onnistumiseksi, jos lapsen terveydentila sallii imetyksen. Terveydenhuollon henkilökunnalla on merkittävä rooli tiedon jakamisessa ja vanhempien tukemisessa imetyksen onnistumiseksi. Vanhempien imettämisen vaikeuksien kohtaamiseen liittyviä kokemuksia selvittämällä voidaan mahdollisesti kehittää entistä parempia käytänteitä vanhempien tukemiseen imetyksessä.
-
(2018)Individualism and collectivism, known amongst cultural psychology, have been long studied in relation to mental health. On one hand, it has been studied whether there is a relationship between depression and individualism or collectivism on a cultural level. On the other hand it’s equally interesting whether there is a relationship between depression and individualism and collectivism on an individual/personal level, also known as idiocentrism and allocentrism. It seems cultural level collectivism or individualism is not a risk factor or a protective factor for depression. However, a conflict between cultural orientation and personal orientation appears to be positively related with depression. Allocentrics living in individualistic cultures get depressed easier than allocentrics in collectivistic cultures or idiocentrics in individualistic cultures. People with individual tendencies get depressed for different reasons than people with collectivistic tendencies. Individualists are more sensitive to failures and disappointments related to success and personal goals, whereas collectivists are more sensitive to lack of social support or negative social feedback such as rejection, lack of approval or lack of intimate relationships. These different predispositions for depression show already a on genetic level.
-
(2024)Abstract: Aim: Dissociative Identity Disorder (DID) remains a debated mental health disorder, though it is recognized in diagnostic manuals such as DSM-V and ICD-10. A notable aspect of DID is inter-identity amnesia, often reported by patients but inconsistently observed in experimental settings. This study aims to review experimental research on long-term memory dysfunction in DID. The first aim is to review if inter-identity occurs objectively or if it is only subjective and does that vary across different memory parts. The second aim is to review if there are other characteristic impairments in long-term memory in DID. Methods: The systematic literature search was conducted in OvidMedline using keywords “experimental”, “DID”, “dissociative identity disorder”, “inter-identity amnesia”, and “long-term memory” and their combinations. In addition, the references of the found articles were checked. The 14 articles published between 2002–2022 were included. Results and conclusions: Based on this review, the inter-identity amnesia is not objective in DID. Instead, it seems to be subjective and occur in all long-term memory parts. However, DID patients seem to have a distinct simulation style differing from healthy simulators. In addition to the inter-identity amnesia, the long-term memory seems to be impaired in other ways in DID. The most evident impairments in long-term memory in general seem to be that DID patients perform overall worse in all kinds of long-term memory tasks and that they have slower reaction times in semantic and procedural memory tasks. It remains unclear if the other impairments are connected to patients simulating subjective inter-identity amnesia. Subjective inter-identity amnesia and the other impairments of long-term memory should be further studied in everyday life context.
-
(2021)Aims: Major depression is associated with substantial individual and societal burden due to its high prevalence. Current treatments are estimated to only reduce about one-third of the economic burden of depressive disorders. Depression prevention could be an alternative means to alleviate this disease burden. However, current face-to-face prevention programs have several limitations including limited health care resources and mental health stigma. Internet and mobile based (IM) preventions could potentially overcome the limitations of face-to face prevention programs. The aim of this review is to introduce different types of IM-preventions of depression and to evaluate effectiveness and cost-effectiveness of these prevention programs. Methods: A literature search was conducted on pubmed database and google scholar using search terms “depression prevention” and “internet and mobile based” with terms “cost-effectiveness” and “adherence”. Results and conclusions: The results of this review indicate that major depression could be prevented with IM-preventions. The length of an effective treatment is most likely 5-8 weeks and it usually includes human support while less effective treatment is most likely self-help based. The importance of human support can be attributed to the adherence to the treatment and enhancing adherence is particularly important in populations with more severe symptoms. Indicative, selective and universal preventions are equally effective. It is not possible to compare different approaches since nearly all preventions utilise cognitive-behavioural techniques and are internet-based. Studies that examine the cost-effectiveness of depression prevention are far and between, but according to one study internet and mobile based prevention of depression could be a cost-effective alternative to the primary healthcare services. The available evidence suggests that it would be fruitful to try internet and mobile based depression prevention in a context of a workplace or a school but there is inadequate evidence for national prevention programs.
-
(2018)There are now internet-based interventions for most of the common mental health disorders, and the evidence for their effectiveness indicates that these treatments are a promising way to improve the availability of mental health services. Given that there are, however, only few interventions for psychotic disorders, the objective of this review was to describe the content of these interventions and to assess their effectiveness. The reviewed web-based interventions for psychotic disorders consist of psychoeducation, social support and therapeutic exercises. Multimedia content was utilized in psychoeducation, and moderated internet forums were an essential part of interventions that offered social support. The therapeutic sessions consisted of independent exercises, which emphasized ways to recognize harmful thoughts and develop coping skills. The interventions were considered feasible and helpful for the most part. There is also promising evidence for treatment effects, especially with regard to depression and psychosocial functioning. Due to methodological deficiencies, however, the evidence is scarce. In the future researchers should focus on systematic research with strong methodological quality. It is also important that the development of these interventions is user-centered. In addition, there is remarkable variation as far as effectiveness is concerned, and the underlying causes should be unraveled.
-
(2017)Autism spectrum disorders are pervasive developmental disorders that are manifest early in development. Two wide symptom categories are problems in social communication and repetitive or restrictive behaviors. There are many views for the mechanisms behind autism. Many explanations see deviations in attention and sensory processing as central causes. Intersensory redundancy hypothesis (IRH) states that already in infancy attentional resources are first focused on information that is amodal (redundant for many modalities) like temporal synchrony. Only after this are modality specefic properties like the tone of voice or facial characteristics of a talker focused on. This attentional hierarcy helps socioemotional and verbal development by focusing attention to social stimuli which have much amodal information and opportunities for learning. Bahrick considers one cause of autism to be an early bias in attention. Autistic children and their siblings who have high risk for autism have been found to focus less on amodal information and more on modality specific information compared to typically developing children. This bias may cause deficiencies in learning because social stimuli are neglected and objects or details are preferred, which would explain the problems of social communication. Also restricted and repetitive behaviors could be explained to be a way of organizing amodal information to a better anticipated or understood form by repeating the same behavior. IRH has been found to apply in different situations and ages. The connection between autism and IRH has, however, little evidence to show for it even if the logic behind the connection is plausible. In future, the processing of multimodal and amodal information as possible factors behind autism spectrum disorders should be researched more thoroughly and with scientific rigour.
-
(2024)Aim. Intuition is known to often develop with expertise. The review inspected how recruitment professionals use their intuition when making recruitment decisions, how they perceive their use of intuition and what recruiter-related factors predict intuition use. In addition, the aim was to determine whether experts differ from laypeople in recruitment decision making based on intuition. Methods. The literature was searched in Web of Science and Google Scholar databases using the keywords "intuition AND hiring" and "intuition AND recruitment". Articles published since 2010 were selected. The papers selected for the review were all studies in which the participants were individuals making recruitment decisions in their jobs, or studies comparing recruitment professionals to laypeople. Conclusions. Intuition is used in particular to assess the organizational fit. In addition, it is used to predict the personality or the competence of the candidate. Even though the possible drawbacks of intuitive thinking are recognised, it is also viewed to be a good tool in decision-making processes in some situations. There are indications that people who tend to base their decisions on experimentality in general, are also more likely to use their intuition in recruitment decisions. Evidence on the differences between professionals and laypeople in the accuracy of intuitive decision-making varies. On the whole, there is a lack of quantitative research on the subject.
-
(2018)Irony is a way of communicating a message in which words and their meaning is in conflict. People with autism spectrum disorder (ASD) have a tendency to interpret words literally which is a result of their problems in social interaction. It has been reported that people with ASD have difficulties to react to irony in a proper manner which leads to the assumption that they do not understand irony. In my Bachelors thesis I will review studies on irony comprehension of individuals with ASD. The aim of my review is to find from the literature if the assumption that individuals with ASD cannot detect irony is correct and what kind of explanations there are on the underlying issues of their difficulties in irony comprehension. Studies are quite contradictory on how well people with ASD can detect irony. Some suggest that individuals with ASD can detect irony as well as typically developed and others propose that people with ASD cannot detect irony even closely as well as typically developing. But studies are unanimous that people with ASD have great difficulties in the comprehension of irony compared to typically developing. There are many explanations why people with ASD might have difficulties with irony. One is that children with ASD lack the theory of mind, so they have problems in understanding that the speaker has his or her independent intentions that they might want to transmit to the listener when using irony. According to another explanation the disturbance in language development might influence irony perception. Sometimes tasks testing irony perception require the ability to produce difficult verbal outcomes which are difficult for people with ASD. They have also difficulties to perceive prosodic cues overall and irony has a wide variety of possible prosodic cues. In addition to the specific difficulties in, for example prosody and language, people with ASD also have hard time in integrating these multiple different cues automatically. However, there are compensatory mechanisms that help them to overcome these difficulties. They just do not automatically use them when processing language but if they are explicitly told to take in account that there might be irony individuals with ASD are doing better in irony tasks. For future research it would be important to study how well people with ASD detect irony in more natural situations. Furthermore, it should be studied how much they understand irony even when they recognize it because it has been shown that people with ASD do not enjoy irony as much as typically developing.
-
(2023)Autism spectrum disorder is a widespread neurobiological developmental disorder that can be detected early in childhood. General features of autism spectrum disorder include learning difficulties, disorders of language development, repetitive behavior, difficulties in maintaining eye contact, and difficulties in forming social relationships. Self-injurious behavior is common in autism spectrum disorder, but it is not included in the diagnostic criteria for this disorder. This review introduces self-injurious behavior in autism spectrum disorder specifically, its prevalence, predictable risk factors, and factors that trigger and maintain the behavior. About 27.7% of those diagnosed with autism spectrum disorder exhibit self-harming behavior. The most prominent predictors are poor verbal abilities, sleep problems, autism severity, low cognitive level, stereotypical behavior, impulsivity, and atypical sensory processing. In this review, the factors that trigger and sustain self-injurious behavior, are discussed from a behavioral perspective, which is also combined with ideas of body awareness also known as interoception. According to the behavioral model, self-injurious behavior can be a learned way to avoid unpleasant tasks, communicate anxiety, discomfort, pain, frustration, or attention-seeking. The environmental response to self-injury can in turn maintain, reinforce, or weaken self-injurious behavior. The review also considers the challenging nature of the symptoms being treated and emphasizes early identification, intervention, and increasing knowledge for relatives and other caregivers.
-
(2017)Desires are an integral part of everyday life. Many desires can be enacted without problems, but some desires are in conflict with other goals. Success in managing one’s problematic desires is influenced by many factors. This review aims to describe the role of trait self-control in managing daily desires and in achieving long-term goals. Traditionally, self-control research has assumed that trait self-control operates by resisting temptations. However, recent work has shown that avoiding temptations rather than resisting them and adaptive habits can act as moderators between trait self-control and goal attainment. An important question for future research is how trait self-control contributes to the formation and maintenance of adaptive habits. Future studies should compare different self-control strategies and measure people’s actual behavior in real-life situations. Experience sampling is a useful method for gathering empirical data on how people behave, think and feel in their natural environment.
-
(2019)Borderline personality disorder is a mental disorder which is associated with high levels of subjective suffering and severe decline in everyday functioning. It is considered quite difficult to treat and it has been linked to substantially increased risks of self-injurious behaviour and morbidity due to suicides. The psychopathology and core symptomology of borderline personality disorder can be conceptualized through the feelings of chronic shame and having a shameful self-image. Shame is a highly aversive affect, which has many different unadaptive behavioural and cognitive consequences. Borderline personality disorder has been linked to many abnormalities in emotional processing of shame and in susceptibilies to experiencing affects of shame. Self-compassion is a theme adopted to western psychology from Buddhist traditions. Self-compassion has recently seen an increase of attention in the field of modern psychology. It has been linked to many positive psychological correlates and to reduced general psychopathology. Self-compassion constitutes of an attitude to oneself in which one accepts his/herself subjective difficulties with mindfulness and as an essential part of the common human experience. Self-compassionate attitude toward oneself, also includes the desire to alleviate ones subjective suffering. Based on intuition self-compassion seems to target the main difficulties behind the problems that are faced by people with borderline personality disorder and chronic feelings shame. The objective of this paper was to examine the empirical and theoretical data of the role of shame in explaining the symptomology of borderline personality disorder and the applicability of self-compassion in treatment of psychopathology stemming from intense feelings of shame. Randomized controlled trials, pilot studies of self-compassion based interventions, meta-analyses and systematic reviews were searched from common psychological databases and Google Scholar. Additionally articles were included in this paper after manual scanning of the lists of reference of the selected literature. Even though the information obtained from research on the applicability of self-compassion in treatment of borderline personality disorder and transdiagnostic shame has its limitations, self-compassion may have its unique additional offerings to the treatment of borderline personality disorder. Future research on the mechanisms of change in self-compassion and their neural substrates would be highly useful in order to understand the potential mediating effect of transdiagnostic shame in reduced psychopathology associated with developing a self-compassionate attitude.
-
(2020)Objects. Self-compassion means kindness toward oneself, perceiving one’s experiences as a common event also for other people and accepting one’s own thoughts and emotions. The lack of self-compassion is manifested in self-criticism, isolation and over-identifying. Self-compassion is positive emotional attitude for oneself. It has been found that self-compassion predicts greater psychological well-being in adults. There are few studies with adolescents. The aim of this review is to gather studies about self-compassion that concerns adolescents and asses self-compassion as a developmental factor. It is thought that self-compassion may protect against negative effects of changes and challenges that happens in youth. Methods. The articles related to self-compassion were searched from database of PubMed, Google Scholar and Scopus. The age gap was from ten years to 19 years. Studies were published in the past five years. Results. In the studies concerning adolescents, self-compassion was associated with lower levers of depression, anxiety and social anxiety symptoms. The was also an association with increased curiosity, resilience and overall psychological well-being. Self-compassion was associated with decreased affective empathy and increased sense of community. Therefore, it may protect against distress resulted from affective empathy and increase social well-being. Higher levels of self-compassion were associated with lower levels of depressive symptoms and psychological maladjustment among bullying victims. Among nonsuicidal self-injury groups kindness toward oneself and feeling of common humanity may prevent self-destructive thoughts to proceed into self-destructive actions. Self-compassion moderated the link between harmful perfectionism and depressive symptoms because adolescents with higher self-compassion had fewer symptoms of depression compared to low levels of self-compassion. Therefore, self-compassion may mediate and moderate the link between other variables. Conclusions. The lack of self-compassion may cause or maintain emotional problems in youth. On the contrary, high self-compassion may improve well-being and buffer against challenges. The positive effects of self-compassion may extend into interpersonal relationships, too. Based on the research it appears that there are similar associations among adolescents than among adults but there is not enough systematic research concerning different topics. Many mental health disorders occur for the first time in youth and early interventions are important so interventions targeting self-compassion among adolescents could be important.
-
(2024)Tavoitteet: Post-traumaattista stressihäiriötä, eli PTSD:tä, sairastavilla esiintyy runsaasti heikkoa hoitovastetta. Häiriön yksilöllistä oireilua saattavat hallita traumaan liittyvät tunnetilat, jolloin niiden uniikkeihin toimintamekanismeihin tulisi kohdentaa tarkoin valittua hoitoa. Yksi näistä PTSD:ssä usein toistuvista, hallitsevista tunnetiloista on häpeä. Itsemyötätunnon harjoittamista tulisi tutkia häpeäpainotteisen PTSD:n hoidossa, sillä niiden on todettu lieventävän häpeälle tyypillisiä itsekriittisiä ja itseä tuomitsevia toimintamalleja. Tutkielman pääasiallisena tavoitteena on selvittää, auttavatko itsemyötätuntoiset menetelmät häpeäpainotteisen PTSD:n oirekuvan lievittymisessä. Samalla kartoitetaan PTSD-oireiden, häpeän ja itsemyötätunnon välisiä kahdenkeskisiä yhteyksiä sekä selvitetään, vaikuttaako itsemyötätuntoisuus eri tavoin geneeriseen kuin traumaan liittyvään häpeään. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta haettiin Google Scholar, Ovid Medline, PubMed sekä Helka -tietokannoista. Käytettyjä hakusanoja ja niiden yhdistelmiä olivat “ptsd”, “self-compassion”, “shame” ja “trauma”. Tulokset ja johtopäätökset: Itsemyötätuntoiset menetelmät vaikuttivat lupaavilta häpeäpainotteisen PTSD:n hoidossa. Traumaan liittyvä häpeä sääteli itsemyötätunnon ja PTSD-oireiden välistä yhteyttä. PTSD-oireet, häpeä ja itsemyötätunto ilmensivät mielekkäitä kahdenkeskisiä yhteyksiä. Lisäksi itsemyötätuntoisuus osoitti samankaltaista yhteyttä niin geneeriseen kuin traumaan liittyvään häpeään. Tulokset itsemyötätunnon traumaan liittyvää häpeää sekä siitä kärsivien PTSD-oireita lievittävistä vaikutuksista saattavat olla yleistettävissä ainoastaan interpersonaalista väkivaltaa kokeneisiin yksilöihin. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia lisää itsemyötätunnon ja häpeäpainotteisen PTSD:n yhteyttä myös toisenlaista traumaa kokeneiden populaatiossa sekä keskittää huomioita erilaisiin PTSD:tä ylläpitäviin ja sen oirekuvaa hallitseviin tunnetiloihin.
-
(2020)Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että autististen lasten jaetun tarkkaavuuden käyttö poikkeaa tyypillisesti kehittyvistä ikätovereista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia autismin kirjoa ja jaettua tarkkaavuutta sekä jaetun tarkkaavuuden kuntoutuksen merkitystä osana kokonaisvaltaista autismin kirjon kuntoutusta. Tutkimuksessa koottiin yhteen erilaisia arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä, joilla autististen lasten jaettua tarkkaavuutta on mahdollista tutkia ja tukea. Lisäksi tutkittiin kuntoutuksen vaikuttavuutta. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Haku suoritettiin helmikuussa 2020 ja hakulausekkeena käytettiin (autis*) AND (joint attention) AND (intervention* OR assessment). Artikkeleita valikoitui lopulliseen tutkimukseen kuusi. Tutkimuksia tarkasteltiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Autististen lasten jaetun tarkkaavuuden kykyjä arvioitiin havainnoimalla lapsen ja aikuisen leikkiä, lapsen silmien liikettä ja käyttämällä erilaisia standardoituja arviointimenetelmiä. Interventioiden kesto ja toteutustapa vaihtelivat, mutta kaikkien tutkimusten tulosten mukaan jaetun tarkkaavuuden taidot paranivat ja tulokset näkyivät myös seurantatutkimuksessa. Jotta jatkossa saataisiin relevanttia tietoa siitä, miten intervention pituus ja sisältö vaikuttavat jaetun tarkkaavuuden kykyihin, olisi jokaisen artikkelin tutkimusasetelma oltava samanlainen. Tutkimuksissa käytetyt arviointimenetelmät sekä interventioiden sisältö olivat hyvin vaihtelevia, joten tulokset eivät ole yleistettäviä. Jatkotutkimusta tulisi tehdä iän merkityksestä kuntoutuksen vaikuttavuuteen sekä siihen, millainen merkitys aikaisin aloitetulla kuntoutuksella on autistisen lapsen jaetun tarkkaavuuden kykyihin. Jatkossa tulisi myös tutkia, miten intervention pituus ja sisältö vaikuttavat jaetun tarkkaavuuden kykyjen kehitykseen.
-
(2019)Publication bias is one of the central threats to the validity of scientific research. In research of mindfulness-based interventions publication bias has been examined mostly in meta-analyses with statistical methods that have several limitations. This study examined how meta-analyses and systematic reviews that have examined publication bias have succeeded in their assessments. A rough estimate of publication bias and suggestions for further meta-analyses were made based on the examination. The study was conducted in the form of a literature review. It was found that there are significant limitations in examinations of publication bias, the most central of which being limited sample sizes, strong heterogeneity of studies and suboptimal method choices in meta-analyses and systematic reviews. The conclusions about publication bias also seemed overly optimistic in some cases. These limitations made it difficult to estimate the magnitude of publication bias. Regardless of that, there was evidence for the existence of publication bias, although in general it did not seem to lower the effect sizes of mindfulness-based interventions to zero. In future, publication bias should be assessed with methods less sensitive to the issues raised in this study. In addition, there is a need for pre-registered, good-quality replication studies of mindfulness-based interventions.
-
(2019)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla, miten monikielisten kielihäiriöisten lasten leksikaalisia taitoja on tutkittu, ja eroavatko heidän leksikaaliset taitonsa eri kielten välillä. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto haettiin hakulausekkeella Ovid Medline -, PubMed- ja Web of Science -tietokannoista. Lopulliseen aineistoon valittiin kuusi artikkelia, joiden tulokset raportoitiin tutkimuskysymyksittäin sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikki aineistohaussa löydetyt artikkelit käsittelivät kaksikielisiä lapsia. Tulosten perusteella kaksikielisten lasten molempien kielten sanastoja tutkittiin eri osa-alueilla ja monin eri menetelmin. Tutkimuskohteena olivat ymmärtävä ja tuottava sanasto, semanttiset taidot, sanaston monipuolisuus, sanavalinnat, nopea sarjallinen nimeäminen ja epäsanojen toisto. Tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin verrattuna kielihäiriöiset lapset joko suoriutuivat sanastollisista tehtävistä molemmilla kielillään heikommin, tai ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Vertailtaessa kieliä keskenään kahden kielen taidot erosivat toisistaan. Kielten väliset yhteydet vaihtelivat tutkimuksittain. Osassa tutkimuksista kahden kielen taidot olivat laajasti yhteydessä osatehtävittäin, kun taas osassa yhteys havaittiin syvemmällä kielen prosessointitaitojen tasolla. Lisäksi leksikaaliset taidot olivat vaihtelevasti yhteydessä ikään ja kielen nykyisen käytön määrään. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kielet voivat tukea toisiaan myös kehityksellisessä kielihäiriössä, ja toista kieltä tukemalla voidaan edistää myös toista kieltä.
-
(2020)Tavoitteet. Kaksikielisyys on globaalisti yleisempää kuin yksikielisyys. Kaksikielisyydelle on monia määritelmiä ja syitä, ja kaksikielisten lasten kielenkehitys onkin hyvin yksilöllistä. Lukemisen vaikeus taas viittaa tilanteeseen, jossa lapsi ei opi lukemaan sujuvasti ja virheettö-mästi opetuksesta huolimatta. Kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksien varhainen tunnistaminen voi olla haastavampaa kuin yksikielisten lasten, koska lukemisen vaikeuksien voidaan ajatella johtuvan vain puutteellisesta kielialtistuksesta. Kaksikielisyys lisääntyy myös Suomessa, joten myös puheterapeuttien on tärkeää tuntea kaksikielistä kehitystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kaksikielisten lasten lukemisen vaikeudet ilmenevät ja miten näitä vaikeuksia tunnistetaan. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakusanoina olivat bilingual, multilingual, dyslexia, reading disability, specific learning disability, perform, screening, diagnosis ja assessment. Osa hakusanoista katkaistiin. Hakulauseke oli ((bilingual OR multilingual) AND (dyslexi* OR ”reading disability” OR ” specific learning disability”) AND perform* AND (screening OR diagnos* OR assess*)). Haku suoritettiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoissa. Lopullinen aineisto sisälsi kuusi vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2013–2019. Aineisto analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksia sekä niiden tunnistamista. Lukemisen vaikeuksien tunnistamiseen etsittiin uusia keinoja. Kaksikielisten lukemisen vaikeudet näyttäytyvät hyvin samanlaisina kuin yksikielisten verrokkien. Kaksikieliset lapset, joilla on lukemisen vaikeus, ovat kuitenkin vaarassa jäädä ikätovereistaan jälkeen lukemisen taidoissa. Epäsanantoistotehtävä voisi toimia uutena työkaluna kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksien tunnistamisessa. Lukeminen on kuitenkin hyvin kielisidonnaista, joten tutkimusta tarvitaan myös suomen kielen oppijoista.
-
(2023)Tavoitteet. Lukutaito on hyvin olennainen taito täysipainoiselle osallistumiselle yhä enemmän teknologiaan perustuvassa yhteiskunnassa. Kaksi- ja monikielisyys on maailmalla yksikielisyyttä tyypillisempää ja kaksikielisten määrä Suomessa on kasvanut paljon viime vuosikymmeninä. Kaksikielistä kielenkehitystä on tutkittu paljon ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet eroja kaksikielisessä kielenkehityksessä verrattuna yksikielisiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella esikoulu- ja kouluikäisten kaksikielisten lasten lukutaitoa kokonaisvaltaisesti. Lisäksi tutkitaan lukutaidon taustalla olevia kielellisiä ja kognitiivisia taitoja sekä lukemiseen yhteydessä olevia taustamuuttujia. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus- ja Ovid Medline-tietokannoista helmikuussa 2023. Hakulausekkeena oli (exp Multiligualism/ or bilingual*.mp.) AND (“reading skill*” OR “literacy skill*” AND child*.mp). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui tarkastelun jälkeen neljä artikkelia ja lisäksi kaksi artikkelia valittiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2015–2022. Aineistoa analysoitaessa tutkimuskysymysten kannalta oleellista tietoa kerättiin taulukoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Kaksikielisten lasten tekninen lukutaito ja luetun ymmärtäminen näyttäytyivät hieman heikompina yksikielisiin verrattuna. Myös lukutaidon taustalla olevat kielelliset taidot, kuten sanavarasto, syntaktiset ja morfologiset taidot näyttäytyivät hieman yksikielisiä heikompina. Lukutaidon taustalla olevien taitojen yhteys lukutaitoon vaihteli eri kieliparien kohdalla. Kaksikielisten lasten lukutaitoa tutkittiin yhdellä tai molemmilla lapsen omaksumista kielistä, ja lukutaitoa ja sen taustalla olevia taitoja mitattiin yksikielisille standardoiduilla testeillä ja kokeellisilla menetelmillä. Kaksikielisten lasten lukutaidon arvioinnissa ei ole käytössä standardoituja menetelmiä, mikä tulee ottaa huomioon tuloksia tulkitessa, ja arvioinnissa saatetaan hyödyntää esimerkiksi dynaamista arviointia. Tämän vuoksi kaksikielisten lasten lukutaidon tutkimus myös suomen kielellä olisi tärkeää, jotta osataan tunnistaa poikkeavuudet normaalista kehityksestä ja tukea oikeita taitoja
Now showing items 87-106 of 429