Browsing by Title
Now showing items 405-424 of 429
-
(2020)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset vaikeasti ja erittäin vaikeasti kuulovammaisten lasten kielen kehityksestä painottuvat enemmän puheen tuoton kuin puheen ymmärtämisen tutkimiseen. Lisäksi olemassa oleva tutkimus on useimmiten poikittaistutkimuksiin perustuvaa, mikä ei anna samanlaista tietoa puheen ymmärtämisen taitojen kehityksestä kuin pitkittäistutkimuksista saatava tieto. Kuulovammaisten lasten kielellisissä taidoissa on myös todettu olevan paljon yksilöllistä vaihtelua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vaikeasti ja erittäin vaikeasti kuulovammaisten lasten puheen ymmärtäminen kehittyy sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä puheen ymmärtämisen ja sitä edeltävien auditiivisten taitojen kehitykseen. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa haettiin kolmesta eri tietokannasta seuraavilla hakusanoilla: hearing impairment, hearing loss, deaf, hard of hearing, language, comprehension, receptive, understanding, perception, longitudinal ja follow-up. Hakusanojen perusteella hakulausekkeeksi muodostui: (”hearing impairment” OR ”hearing loss” OR deaf OR “hard of hearing”) AND (language) AND (comprehension OR receptive OR understanding OR perception) AND (longitudinal OR follow-up). Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan tieteellistä tutkimusartikkelia, joista yksi poimittiin manuaalisesti. Kaikki tutkimusartikkelit käsittelivät kuulovammaisten sisäkorvaistutetta käyttävien lasten puheen ymmärtämisen, tunnistamisen, erottelun tai havaitsemisen kehitystä ja niiden kehitykseen liittyviä tekijöitä. Tulokset ja johtopäätökset. Puheen ymmärtäminen kehittyi vaikeasti ja erittäin vaikeasti kuulovammaisilla sisäkorvaistutetta käyttävillä lapsilla hitaammin kuin normaalisti kuulevilla ikätovereilla. Reseptiivisen sanaston taidot olivat sisäkorvaistutelapsilla vahvempia kuin muiden kielen aspektien ymmärtäminen. Puheen ymmärtämisen kehitykseen yhteydessä olevat tekijät jakautuivat kuulolaitteisiin ja kuulonalenemaan liittyviin tekijöihin (esim. jäännöskuulo ja sisäkorvaistutteen asennusikä), ympäristöön liittyviin tekijöihin (esim. vanhempi-lapsi-vuorovaikutus ja kuunteluympäristön hälyisyys) ja kuulovammaiseen lapseen itseensä liittyviin tekijöihin (esim. non-verbaalinen älykkyys ja kielelliset taidot). Tulosten perusteella puheen ymmärtämisen kuntoutus tulee kohdentaa laajasti kuulovammaisten lasten kielellisiin taitoihin käsittäen reseptiivisen sanaston tukemisen lisäksi reseptiivisen kielen tukemisen. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää puheen ymmärtämisen kehitykseen yhteydessä oleviin tekijöihin.
-
(2018)Aims. Stalking is a phenomenon that has various effects on the stalking victim’s life. Previous studies have shown that the effects on the victim may be very heterogeneous. This dissertation will introduce how stalking occurs and the factors that mediate the effects of stalking. The deleterious effects of stalking and cyberstalking are reported. Furthermore, the impact of harmful stereotypes and attitudes on the psychopathology and symptomatology of the victims is examined. However, the interpretation of the results of the studies is not unequivocal due to the methodological challenges, that are considered. Methods. The selection of the studies was executed by performing a literature search from various databases (Finna, PubMed and PsycINFO) on the terms stalking, victimization, and stalking + victimization. Furthermore, a manual search was performed by which studies that were included in meta-analyses were selected if applicable. Results and conclusions. According to the studies selected in this dissertation, the victims of stalking are more likely to suffer from anxiety and depression than non-victims. Moreover, many of the victims report symptoms indicative of post-traumatic stress disorder. In addition, stalking may affect the general, occupational and social functioning of the victims. The victims have reported not being able to go to work or being afraid of social interactions. The effects of stalking may also reflect on the somatic well-being of the victim in that the victims have reported tiredness, insomnia and a loss of appetite. The stereotypes and attitudes regarding stalking may exacerbate the victims’ experience. Blaming the victim or underestimating the victim’s experience may aggravate the effects of stalking, because self-blame has been found to have a negative relationship with depression, anxiety, and post-traumatic stress disorder and increasing self-blame may worsen the situation. By unifying the methodological components of stalking research, the heterogeneity of the studies and the need for specifically aimed therapeutic interventions can be addressed.
-
(2024)Tavoitteet: Valemuistot ovat normaali osa adaptiivista muistitoimintaa, ja niitä aiheuttavat usein ulkoiset häiriötekijät ja muistin rekonstruktiivisuus. Valemuistot ovat suuri ongelma rikosoikeudelle erityisesti virheellisten silminnäkijätunnistusten vuoksi, jotka ovat johtaneet lukemattomien syyttömien henkilöiden tuomitsemiseen. Vielä ei ole kuitenkaan löydetty luotettavaa keinoa erottaa valemuistoja todellisista muistoista. Valemuistojen syntymekanismeja on tutkittu paljon, mutta niiden neuraalisesta perustasta tiedetään vasta vähän. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella valemuistoja koskevia neurotieteen löydöksiä kognitiivisten teorioiden valossa sekä arvioida, voisiko neurotieteen aivotutkimusmenetelmillä havaita valemuistoja rikosoikeudessa. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta haettiin Ovid Medline, PubMed, APA PsycInfo ja Google Scholar -tietokannoista hakusanoilla ”false memory”, ”neuroscience”, ”imaging” ja ”neural” sekä aiheeseen liittyvien artikkelien lähdeluetteloista. Tuloksista rajattiin pois tutkimukset, joissa valemuistot olivat syntymekanismiltaan patologisia, sekä tutkimukset, joissa aivokuvantaminen oli suoritettu mieleen painamisen aikana. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusnäytön perusteella valemuistot ja todelliset muistot aktivoivat aivoja osittain samalla tavalla, mutta huomattavia eroavaisuuksiakin on havaittavissa. Valemuistojen kannalta keskeisiä aivoalueita vaikuttavat olevan erityisesti etuotsalohkojen ja limbisen järjestelmän rakenteet. Aiheeseen liittyvä tutkimusnäyttö on kuitenkin vielä vähäistä ja jokseenkin ristiriitaista, ja siihen liittyy monia käytännön ongelmia. Jatkotutkimusta vaaditaan ennen kuin aivotutkimusmenetelmiä voidaan luotettavasti hyödyntää rikosoikeudessa todellisten muistojen ja valemuistojen erottamiseen.
-
(2020)Valeuutisoinnin ilmiö sellaisena kuin se nykyään tunnetaan – suunnitellusti harhaanjohtavana ja tahallisesti valheellisena internetissä leviävänä tietona – on melko tuore, mutta osoittautunut jo maailmanlaajuiseksi sekä yksilö- että yhteisötasolla vaikuttavaksi ongelmaksi. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella valeuutisten luonnetta ja tutkijoiden hieman toisistaan eroavia valeuutisen määritelmiä. Tämän jälkeen tutkielma pyrki kokoamaan yhteen vastauksia siitä, miksi valeuutisiin uskotaan. Tutkimustiedon yhteen koonnin jälkeen tutkielmassa pyrittiin ehdottamaan suuntaa tulevalle tutkimukselle jo tehdyn tutkimuksen pohjalta, ja osoittamaan kriittistä tarkastelua myös tehdyn tutkimuksen suhteen.Katsaus kirjoitettiin tutkimusartikkeleiden pohjalta, joista suurin osa löytyi ohjaajan kirjallisuusluettelosta. Artikkeleita haettiin myös Helka-kirjaston tietokannasta hakusanoin ”fake news”, ”belief in fake news” ja ”fake news definition”. Valeuutisten tavoite on usein taloudellinen tai poliittinen hyöty, johon päästään harhaanjohtamalla ihmisiä julkaisemalla valheellista tietoa, joko kuvan, tekstin tai molempien muodossa. Valeuutinen voi sisältää myös tahallisesta puutteellisesti esitettyä tietoa tai oikeaa tietoa esitettynä tahallisesti väärässä kontekstissa. Valeuutisissa on siis kyse disinformaatiosta, tahallisesti virheellisestä tiedosta. Keskustelu internetistä ja sosiaalisesta mediasta kuuluu valeuutisten yhteyteen, koska ne mahdollistavat ilmiön tapahtumisen: ilman niitä valeuutiset eivät pääsisi räjähdysmäisesti leviämään ja näin harhaanjohtamaan ihmisiä. Leviämistä edesauttavat myös botit, jotka muistuttavat aitoja sosiaalisen median tilejä. Kognitiiviset vinoumat voivat edesauttaa valeuutisten uskomista siinä tapauksessa, että yksilön ennakkokäsitykset tai uskomukset perustuvat virheelliselle tiedolle. Yksilö voi esimerkiksi hyväksyä valeuutisen totena, jos se sopii yhteen hänen pohjatietojensa kanssa. Valeuutisten uskomiseen voi vaikuttaa myös uutisotsikon tuttuus: jo kerran altistumisen uudelle otsikolle on todettu vaikuttavan siihen, että se arvioidaan seuraavalla näkemällä todeksi. Ihmisten välillä on havaittu eroja siinä, kuinka helposti he keskimäärin uskovat valeuutisia. Näitä eroja on selitetty esimerkiksi kognitiivisena reflektiona tai avomielisenä ajatteluna ilmenevällä analyyttisellä ajattelutyylillä, joka on yhteydessä valeuutisten epäilemiseen. Refleksiivisen ajattelun on puolestaan todettu olevan yhteydessä valeuutisten uskomiseen. Tulevassa tutkimuksessa olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota ekologiseen validiteettiin ja laajentaa tutkimusasetelmia jo todetun tutkimustiedon pohjalta.
-
(2017)The choice overload hypothesis states that a large number of options to choose from may lead to adverse consequences in consumer decision making, such as a decrease in post-choice satisfaction or the motivation to choose. Several studies provide evidence that when choosing from a large selection consumers get more frustrated, are less satisfied with the choice and more likely to leave the store empty handed. However, there are contradictory results on choice overload. This is because there are numerous factors that moderate the impact of assortment size on choice overload. The question of interest in this review is whether choice overload occurs in food related choices and how. Yet, this question cannot be answered properly based on previous research. Instead, it is beneficial to examine the factors moderating choice overload to get an understanding of the situations where choice overload effect arises. Factors including consumer preferences, making choices for others and unconscious information processing reduce the choice overload effect, whereas consumer expertise and responsibility to account for a decision increase the effect. These are so called intrinsic subjective factors. In addition, several extrinsic objective factors moderate choice overload. Additional research is needed to fully understand the choice overload effect on decision making.
-
(2020)Abstract Objectives. The use of electronic devices has increased notably in the past years. There is a growing body of research on the impact of electronic device use on many aspects of life, but it is only recently that studies have started to focus on the possible impact of parental electronic device use on parent-child interaction. The aim of this review is to study how the use of electronic devices affects the quality of parent-child interaction, based on recent research. Methods. This thesis is a literature review that consists of research published from 2010 onwards that study the effect of parental electronic device use on interaction between a parent and a less than 12-year-old child. The literature was collected from PubMed and Google Scholar. Results and conclusions. The use of electronic devices decreased the parent’s sensitivity, responsiveness, and cognitive as well as social-emotional growth fostering behavior in certain situations. The use of electronic devices often evoked negative, provocative behavior in the child, and passivity towards the parent. Many parents were aware of the possible negative impact of electronic device use on interaction, and they tried to regulate their device use in the presence of their child. The use of electronic devices in front of the child also caused feelings of guilt in the parents who considered their device use as excessive. Yet, many parents underevaluated the amount of their device use and its impact on their behavior. There has not been enough research on the subject to make any strong conclusions on how exactly the use of electronic devices affects parent-child interaction. Also, it is not known whether the impact of electronic device in interaction is unique or if there exists other types of distraction that has the same effect on the interaction between a parent and a child. In the future, it would be important to conduct longitudinal studies on the subject, in order to more precisely study the effect of electronic device use on interaction, on the attachment of the child, and generally on the wellbeing of the child.
-
(2017)Preterm children (born before 37 completed weeks of pregnancy) have been shown to have a risk of behavioral and emotional problems. These can occur as a withdrawal, social problems, general anxiety and problems in attention and self-regulation. Preterm birth is a stressful and often unexpected challenge for parents, and it affects to parenting. This thesis examines parenting and early interaction after preterm birth, and their associations with preterm children’s behavioral and emotional problems. Studies shows that parents of preterm children have more mental health problems and stress. Mothers of preterm children seem to be more directive, active, controlling, overstimulating and intrusive. Preterm children are more passive, inattentive and withdrawn, less responsive and display more emotional negativity. Attachment relationships between preterm children and their parents have been shown to be mainly similar than those of full-term children and their parents. Differences in the quality of attachment have mainly been noticed when preterm children in risk groups, for example children with also other neurological risk factors, and their parents have been examined. Parenting is essential for children’s development and psychological well-being, and it is important to understand its role for preterm children in particular. There are little studies about the importance of parenting to preterm children’s behavioral and emotional problems. These studies indicate that parents’ affectiveness, sensitivity, intrusiveness, control, and dyadic synchrony, may affect to children’s behavioral and emotional problems, for example in their anxiety, withdrawn and inhibited behaviors, social competence and self-regulation skills. Studying the subject is important because of preterm births’ effects on parenting and because the special characteristics of preterm children’s development, maturation and early interaction, may restrict possibility to applying general research about parenting to preterm children and their parents. More research is needed to gain wider and more detailed understanding, but based on the current research, it is recommended to support parents’ psychological well-being and the development of a sensitive parent-child relationship after a preterm birth.
-
(2020)Adolescents involved in child welfare have many developmental risk factors and are vulnerable to later adversities. Also sexual risk behavior is more common in this population. According to previous studies in normal populations we know that good parenting can protect adolescents from sexual risk behavior. This review aims to examine the influence of parenting on sexual risk behavior in adolescents in child welfare system and foster care. Additionally, one question is that are there differences in results between studies examining only adolescents in out-of-home care and studies involving youth in all parts of child welfare system. Parenting factors that were focused on in this review were closeness, monitoring, and communication on sex and dating. Studies were searched from PsycINFO database in October 2019. Search terms used were sexual risk behavior, monitoring, parenting, child welfare and foster care. Seven studies were found and they were published in the last 20 years. There was no difference in the prevalence of sexual risk behavior between all youth in child welfare system and those in foster care. Closeness was associated with less sexual risk behavior in early and mid-adolescence but not in late adolescence. Results regarding monitoring were mixed; in some studies it was associated with less sexual risk behavior but not in all studies or consistently in all types of sexual risk behavior. Also, the association differed by the placement status; for adolescents in foster care monitoring was associated with less sexual partners and for youth living in home with more sexual partners. Sexual and dating communication was associated with more sexual risk behavior, contrary to the expectations. According to the results, certain parenting factors can protect adolescents in child welfare system and foster care from sexual risk behavior, but the effect does not appear to be as clear as in normal population. There are few differences in the effect of parenting between adolescents in child welfare system and foster care and they may be explained by the quality of parenting. However, there are still only few studies on this topic and more information is needed in order to prevent and intervene in sexual risk behavior in child welfare population.
-
(2017)Two parents and their infant are all active regulators of the triadic interaction between them. While research on early interaction has traditionally been focusing on dyadic relationships, the knowledge of quality-related factors and formation of triadic relationships is essential because triadic relationship offers a child an important and diverse context for social and emotional development. Studies have shown that the foundation of the triadic relationship builds up during pregnancy when the parents form mental representations of the future triadic interactions with their child and start building their coparenting relationship. Infant’s triangular capacity enables him/her to participate in triadic interaction since the age of three months. In research literature, high-quality triadic interaction has been defined through several different dimensions such as participation of each family member, organization of the roles, as well as shared attention and positive affects. The quality of triadic interaction is influenced by marital and coparental relationships, and several individual factors such as psychological well-being, sensitive parenting and child temperament. Increasing understanding of early interaction can be utilized, for example, in interventions and preventive support aiming at improving family interaction.
-
(2018)Tavoitteet. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (AAC) on kehitetty mahdollistamaan niiden ihmisten kommunikointi, joilla puheella ilmaisu on joko puutteellista tai puuttuu kokonaan. Tyypillisimpiä diagnooseja, joiden yhteydessä lapsilla esiintyy vaikeita kommunikoinnin häiriöitä, ovat vaikea älyllinen kehitysvamma, CP-vamma, autisminkirjon häiriö ja kehityksellinen puheen dyspraksia. Kommunikointilaitteet ovat avusteisia AAC-apuvälineitä, jotka antavat käyttäjälleen äänen. Kommunikointilaitteet ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia ja eritasoisia. Kommunikointilaitteet ovat myös kehittyneet merkittävästi viime vuosina älylaitteiden tultua markkinoille, joten uutta kokoavaa tutkimusta tarvitaan. Tutkielmassa haluttiin selvittää, minkälaisia positiivisia ja negatiivisia kokemuksia lasten vanhemmilla on kommunikointilaitteista ja niiden käytöstä. Vanhempien näkökulman tutkiminen on perusteltua, sillä vanhemmat ovat tyypillisesti lapsen tärkeimpiä kommunikointikumppaneita ja heidän suhtautumisellaan lapsen AAC-apuvälineeseen on merkitystä sen käytön onnistumiseen. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin neljästä eri tietokannasta. Hakusanoiksi valittiin englanninkieliset termit, jotka viittasivat kommunikointilaitteisiin, vanhempiin ja heidän kokemuksiinsa. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui seitsemän vuosina 2008−2018 julkaistua tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Vanhempien (n=53) kokemukset kommunikointilaitteista vaihtelivat. Vanhemmat kokivat yleisesti kommunikointilaitteen käytön lisänneen ja edistäneen lapsensa kommunikointia. Kommunikointilaitteissa vanhemmat arvostivat ääniominaisuutta, pientä kokoa ja keveyttä. Vanhemmat kokivat ammattihenkilöiden (puheterapeutit, koulun henkilökunta) antaman tuen ja ohjauksen tärkeäksi laitteen käytössä. Ammattihenkilöiden tuki ja ohjaus eivät kuitenkaan toteutuneet tai vastanneet laadultaan kaikkien vanhempien tarpeita ja vanhemmilla ilmeni myös huolia kommunikointilaitteiden rahoitukseen ja muihin kustannuksiin liittyen. Lisäksi vanhemmat kokivat ammattihenkilöiden AAC-keinoihin liittyvässä tietotaidossa ilmenevän vaihtelua ja puutteita. Tutkielman tulosten perusteella kommunikointilaitteen käytöllä näyttää olevan mahdollista edistää eri diagnooseilla olevien lasten kommunikointitaitoja, jos perhe saa tarpeidensa mukaista ohjausta laitteen käyttöön. Lasten käyttämien kommunikointilaitteiden, iän ja diagnoosien heterogeenisyyden ja toisaalta vastanneiden vanhempien homogeenisyyden ja pienen kokonaismäärän vuoksi tulokset eivät välttämättä ole laajasti yleistettävissä. Tulokset ovat kuitenkin linjassa kentän aiemman tutkimuksen kanssa, mikä lisää osaltaan tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan.
-
(2021)Aims. Childhood emotional abuse is a form of maltreatment, which has only slowly received the recognition it deserves in the research literature compared to physical forms of abuse. However, according to some studies, childhood emotional maltreatment might predict even more severe health consequences to a child. So far, emotional abuse in childhood has been linked to a greater risk of psychopathology, such as depression and anxiety. The aim of this bachelor’s thesis was to examine childhood emotional maltreatment as a phenomenon and to explore its psychological consequences to child’s wellbeing and development. A better understanding of childhood emotional abuse can help to recognize, prevent, and cut off parent’s dangerous, but mostly unconscious habits. Methods. Literature search was carried out in PubMed-database in November 2020, using combination of keywords such as “child” or “parental”, “emotional maltreatment” or “psychological maltreatment” and “consequences” or “effect”. Publication date was limited so that only studies that were published in 2010 or later were counted in. In addition, sources of the chosen articles were manually examined, and some of the literature was chosen from there. Ultimately, the chosen literature consisted of 9 articles according to their relevance, publication date and quality. Results and conclusions. Studies reported that childhood emotional abuse predicted later symptoms of depression and anxiety. Children, who had experienced emotional maltreatment in their homes, had weaker self-esteem and resilience in comparison to peers. In addition, they had difficulties in emotion regulation. Preliminary results also suggested to a higher risk in disordered eating, posttraumatic stress disorder and some personality disorders. Findings indicate that emotional maltreatment is a severe form of abuse, which should be taken more seriously in future studies.The risk of emotional abuse has increased during the Covid-19 and lockdown, so further research on the topic and new intervention methods are needed considerably.
-
(2018)Tavoitteet. Autismikirjon häiriön diagnoosi on nykyisin mahdollista asettaa jopa 18 kuukautta vanhalle lapselle. Varhainen diagnosointi on synnyttänyt tarpeen vanhempien ohjaukseen keskittyville varhaisinterventioille, sillä alle 36 kuukautta vanha lapsi viettää valtaosan ajasta vanhempiensa seurassa. Autismikirjon häiriön kuntoutukseen on kehitetty paljon erityisesti applied behavior analytic –pohjaisia menetelmiä, mutta näiden rinnalle tarvitaan lapsen luontaiseen kasvuympäristöön tuotavia menetelmiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, vaikuttaako vanhempien ohjaus positiivisesti autismikirjolla olevien lasten sosiaaliseen käyttäytymiseen ja kommunikointitaitoihin lapsen ollessa alle 36 kuukautta vanha. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka vanhempia on ohjattu ja millä tavalla kehitys ilmeni lasten sosiaalisessa käyttäytymisessä ja kommunikaatiossa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koottiin yhteensä kolmesta tietokannasta. Hakusanat valittiin vastaamaan mahdollisimman hyvin tutkimuksen aihetta ja koehakujen perusteella hakulausekkeeksi muodostui ”autism AND early intervention AND (parent counselling OR parent coaching OR parent education) AND communication”. Lopullinen aineisto sisälsi kuusi vuosina 2011-2018 julkaistua tutkimusartikkelia. Aineistoon valittiin vain tutkimuksia, jotka koskivat alle 36-kuukautisia lapsia ja heidän vanhempia ilman liitännäisdiagnooseja. Tulokset ja johtopäätökset. Vanhempiin keskittyvällä ohjauksella ja kouluttamisella havaittiin olevan positiivinen vaikutus lapsen kehitykseen. Kuitenkin tulokset olivat osittain ristiriidassa keskenään, mikä kertoi jatkotutkimuksen tarpeesta. Vanhempia ohjattiin tunnistamaan lapsensa kehitystaso ja mukauttamaan omaa toimintaansa lapsen kommunikointialoitteiden mukaan. Lisäksi heille opetettiin autismikirjon häiriön kuntoutuksen kannalta keskeisiä teemoja. Lasten sosiaalinen käyttäytyminen ja kommunikointi paranivat erityisesti reseptiivisen kielitaidon ja vanhempiin orientoitumisen kannalta, mutta kehitys ei pääsääntöisesti jatkunut intervention seurantajaksolla. Vanhempien ohjauksen ei havaittu vaikuttavan autismikirjon häiriön ydinoireisiin, mutta vanhempien ohjauksen todettiin olevan tarpeellista ydinoireisiin kohdennettujen interventioiden tukena.
-
(2017)The question of free will has intrigued people, and especially philosophers throughout time. Still, a consensus concerning the nature of our will, is yet to be found. If a person is, according to the Cartesian definition of free will, able to behave in many different ways in one specific condition, can he be seen to have a free will, and to be morally responsible of his deeds. On the contrary, if our will is deterministic and thus predictable considering all the existing premises, there is no room left for moral responsibility. The question of free will has therefore important implications to our everyday lives. This literature review approaches the question of free will from a neuroscientific point of view. The main point in most of the neuroscientific studies concerning free will, is studying subjects’ brains while the subjects are performing a simple movement, and asking them afterwards, when did they make the conscious decision to carry out the movement. The scientists then compare the brain-data they got (e.g EEG- or fMRI scans) to the timing of the subjects’ decision to move, and to the timing of the movement itself. What scientists have ended up finding, is that there is a lot of predictive activity going on in the brain prior to the subject’s conscious decision. Scientists have in fact been able to predict which hand the subject is going to use, and when he is going move it, several seconds before the subject’s conscious decision (Soon et al., 2008). The conscious experience of the decision is in turn produced by the supplementary motor area (SMA) (Haggard & Eimer,1999., Lau et al., 2004., Friedin et al.,1991., Haggard & Magno, 1999). The neural, physical correlates of decisions concerning at least simple movements have therefore been found. It is a meaningful finding, since these physical activations ought to obey classical physical deterministic laws. When these physical activations furthermore happen before a person is aware of making a decision, it is contradictory to the belief of free will. How the brain works when dealing with more complex decisions, is however still unknown.
-
(2020)The aim of this review was to investigate the associations between the fathers’ early depression after the birth of their child and the child’s behavior problems later in life. The possible mediators of the associations were also evaluated. There have been very few studies on early paternal depression and even fewer have investigated how the early depression is associated with the child’s behavior problems. However, as studies have repeatedly linked early maternal depression with children’s developmental challenges, such as behavior problems, it is plausible that similar associations could be found between early paternal depression and the child’s behavior problems. The research question is: How is the early paternal depression after the baby’s birth associated with the child’s behavior problems later in life? The literature search was conducted by using the OvidMedline and Google Scholar databases and search terms such as depression, father, infant, behavior problems, depressive symptoms, postpartum, child development and postnatal depression. The early paternal depression was found to be associated with the child’s later behavior problems. The associations were at least partly mediated by family factors, such as marital difficulties. Although the association between early paternal depression and later child behavior problems was independent from the early maternal depression, maternal depression seemed to at least partially mediate the association between paternal depression and the child’s behavior problems. The associations between paternal depression and the child’s symptoms were influenced by the gender of the child. However, the findings on gender differences were somewhat inconsistent. The early paternal depression might predispose the child to later behavioral problems and these problems might create long-term challenges in the child’s overall development. Thus far there is only a limited number of studies regarding the early paternal depression and its associations with the child’s behavior problems, and the findings have been slightly inconsistent. To support the well-being of both father and the child, this issue should be taken into account.
-
(2022)Tavoitteet. Vastasyntyneen turvallinen ruokailu edellyttää imemisen, nielemisen ja hengittämisen koordinointia. Ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla nämä taidot eivät ole välttämättä kehittyneet, jolloin syömis- ja nielemistaitojen arviointi on tarpeen. Mikäli kliinisen arvioinnin perusteella on tarpeen, käytetään arviointiin instrumentaalisia menetelmiä, VFS- ja FEES-tutkimuksia. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli vertailla VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien kykyä osoittaa laryngeaalista penetraatiota ja henkitorven aspiraatiota sekä menetelmien välistä luotettavuutta. Lisäksi tutkielmassa vertaillaan VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien etuja toisiinsa nähden. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista. Hakulausekkeena oli infant* AND evaluation AND (swallow* OR dysphagia) AND (VFSS AND FEES) OR (videofluoro* AND endoscop*). Katsaukseen valikoitui viisi tutkimusartikkelia, jotka läpikäytiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. VFS- ja FEES-tutkimukset havaittiin turvallisiksi ja vastasyntyneiden syömis- ja nielemisongelmien diagnostiikkaa helpottaviksi menetelmiksi. VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien välinen luotettavuus oli katsaukseen valikoituneiden artikkeleiden mukaan pääsääntöisesti heikkoa ja yksittäisen menetelmän kyky arvioida laryngeaalista penetraatiota tai henkitorven aspiraatiota vaihteli tutkimuksesta riippuen. VFS- ja FEES-menetelmillä on kuitenkin selkeitä etuja toisiinsa nähden, joiden vuoksi toinen menetelmä soveltuu tiettyjen ongelmien arviointiin toista paremmin. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kliinisessä työssä tutkimusmenetelmän valinnassa. Jatkotutkimusta tarvitaan VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien käytöstä vastasyntyneiden syömis- ja nielemistoimintojen arvioinnissa, jotta tulosten yleistettävyys ja luotettavuus paranisi.
-
(2022)Tavoitteet. Tässä katsauksessa on tarkoituksena tarkastella videopelien psykososiaalisia ja kognitiivisia hyötyjä lapsille ja nuorille. Videopelit ovat nykyään lisääntyvissä määrin osa monien lasten ja nuorten arkea ja elämää, joten niiden vaikutusten tutkiminen tuo osaltaan olennaista tietoa koskien lasten ja nuorten hyvinvointia. Videopeleihin liittyvä tutkimus on painottanut pitkään ja melko yksipuolisesti videopelien haittoja lasten ja nuorten psykososiaaliselle hyvinvoinnille, vaikka videopelien pelaamisella näyttäisi tutkimusten valossa olevan myös monia hyötyjä koskien muun muassa lasten ja nuorten mielialaa, kognitiivisia kykyjä ja sosiaalisia suhteita. Menetelmät. Katsauksessa mukana olleet artikkelit käsittelivät videopelien pelaamiseen liitettyjä hyötyjä mielialan ja joidenkin kognitiivisten kykyjen kohentumiselle, sekä sosiaalisissa suhteissa tarvittaville ja hyödyllisille sosiaalisille taidoille. Artikkelit haettiin Helka-kirjaston, PubMedin sekä Google Scholarin tietokannoista englannin kielellä. Tulokset ja johtopäätökset. Katsaus vahvisti käsitystä siitä, että videopelit voivat aiemmin tutkituista haitoistaan huolimatta toimia lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin kannalta myös hyödyllisinä apuvälineinä paremman mielialan saavuttamiseen, kognitiivisten taitojen kehittämiseen, stressinhallintaan, vertaissuhteiden luomiseen ja ylläpitoon, sekä sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Useat tutkimukset viittaavat esimerkiksi siihen, että yhteistyöllisten videopelien pelaaminen toisten kanssa saattaa lisätä prososiaalista käyttäytymistä myös silloin, kun videopeli sisältää väkivaltaa. Katsauksen kokonaiskuvasta voidaan tulla johtopäätökseen, että videopelejä ei voida pitää pelkästään lapsille ja nuorille haitallisena viihteenä, vaan ne tuovat myös useita potentiaalisia sovellusmahdollisuuksia hyvinvoinnin tukemiseen. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää päästä selville paremmin niistä peleihin ja niiden pelaajiin liittyvistä yksilöllisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, että miten videopeleistä saatavat haitat ja hyödyt painottuvat.
-
(2017)Alienating parent tries to ally with their children and tries to separate them from the other parent. The purpose of the parental alienation might be making the relationship of the children and the other parent more difficult - or even to break the bond. Parental alienation is especially common with high conflict divorce families and in child-custody disputes. Approximately 10 – 30 % of these high-risk families confront parental alienation. The prevalence of parental alienation in Finland has not yet been researched. In this review, I evaluated the evidence of what factors might have led to parental alienation and if those factors are identical to those causing the divorce. In this review, I considered what are the long-term effects of parental alienation to child’s welfare and if these effects are the same as the general effects of experiencing parent’s divorce. Parental alienation had significant long-term effects on low self-esteem, social problems, higher risk of the child experiencing their own divorce, abuse in the childhood, alcohol and drug problems, being less educated and unemployed and later being alienated from their own children. Through this review, I will deal with the general issues within the parental alienation research.
-
(2019)Objectives. Sign languages are perceived and produced by different modalities compared to spoken languages. This has lead to different viewpoints regarding the status of sign languages: are they human languages at all or are they fully comparable to spoken languages? Modality differences have been an interesting topic in the research of the brain mechanisms of sign languages. For spoken languages, the brain mechanisms are mainly based on the left hemisphere and especially on its perisylvian areas. Particularly the role of the left posterior superior temporal sulcus and the left inferior frontal gyrus have been researched. In this review the similarities and differences between the brain mechanisms of sign language and spoken language are discussed based on the current research. Methods. The method of this review was literature review. The studies and books were found from Google Scholar and Helka Finna using, for example, search term sign language brain. Some references for the introduction were searched also from Google. In addition, the suggestion and citation functions were used in Google Scholar, and articles were discovered also by conducting a manual search from the reference lists of the found studies. Results and conclusions. In the studies on the brain mechanisms of sign language it was consistently found that similarly to spoken language, the processing of sign language is mainly based on the left hemisphere and especially on its perisylvian areas. The left inferior frontal gyrus was engaged in production of both spoken and signed languages. In comprehension, the left superior temporal sulcus, the left superior temporal gyrus and the left inferior frontal gyrus were engaged. Results suggested that auditory cortex in the temporal lobe is a constituent part of brain mechanisms despite that sign languages are not perceived auditorily. On the other hand, the relevance of the visuospatial component for the brain mechanisms of sign language was noted in the studies and it was observed that sign language was perceived more bilaterally than spoken language. The more spatial processing was required, the more the activation in the right hemisphere and in the parietal lobes increased. More research is needed about the distinction and overlap of sign language and gesture. Also, the role of the basal ganglia should be studied more in languages of different modalities. The similarities between the brain mechanisms of sign language and spoken language suggest that language is not just a bunch of sensomotor mechanisms but has a deeper neural function in the brain.
-
(2018)Tavoitteet. Tämä integroiva kirjallisuuskatsaus esittelee tutkimustuloksia virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä lasten kehityksellisten häiriöiden kuntoutuksessa. Viihdekäytön lisäksi virtuaalitodellisuutta hyödynnetään lääketieteessä, kuten kuntoutuksessa. Virtuaalilasien avulla luotua virtuaalitodellisuutta käytetään myös kliinisessä puheterapiatyössä, joten tieteellisen näytön selvittäminen on tärkeää. Vastaan tutkimuskysymyksiini 1. ja 2. aineiston kriittisen tarkastelun perusteella. 1. Missä lasten kehityksellisissä häiriöissä virtuaalitodellisuuden käyttömahdollisuuksia on tutkittu? 2. Mitä taitoja virtuaalitodellisuudessa voidaan harjoitella? Menetelmät. Keräsin aineistoni maaliskuussa 2018 eri tieteenalojen tietokantoja hyödyntäen. Hakulauseke yhdisti virtuaalitodellisuuteen viittaavat termit lasten kehityksellisiin häiriöihin viittaaviin termeihin. Hakulauseke tuotti yhteensä 61 artikkelia. Lopullinen tutkimusaineistoni koostui neljästä artikkelista. Vertailin keskenään aineiston artikkeleiden tutkimustuloksia sekä pohdin mahdollisia syitä tuloksille. Tulokset ja johtopäätökset. Virtuaalitodellisuuden käyttömahdollisuuksia oli tutkittu autismikirjon henkilöillä. Virtuaalitodellisuutta hyödyntäen voidaan mahdollisesti harjoitella autismikirjon henkilöiden sosiaalisia taitoja. Uudet virtuaalitodellisuusympäristöt ja virtuaalilasit saattavat aiheuttaa käyttäjille virtuaalipahoinvointia ja silmien rasittumista. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan pitää vasta alustavina, johtuen pienestä aineistosta sekä aineiston tutkimusten pienistä koehenkilömääristä.
-
(2017)Visual working memory is a cognitive system that is responsible of short term storage and manipulation of visual information. Working memory is divided to memorising, storage and recalling of the stimulus. This review concentrates in visual working memory studies that used functional magnetic resonance imaging (fMRI). FMRI is a spatially accurate and is based on changes in the brains blood circulation. The data from fMRI can be analysed with univariate or multivariate methods. These methods answer different research problems because of their different premises. The premise of univariate analysis is that the neural activation in one part of the brain is directly related to its function. In multivariate analysis, the neural activation is approached by observing the activations distribution, which means that different activation distributions in same parts of the brain can be related to different processes. The visual areas of the brain are located in the occipital lobe but, before multivariate analysis, the visual working memory has been associated with prefrontal cortex. After multivariate pattern analysis (MVPA) has increased in popularity the hypothesis, that visual areas have a part in visual working memory, has also generalised. Because of the activation distribution premise, the MVPA is a more sensitive method to analyse fMRI data. Still there have been different results in different MVPA using studies. Different memory tasks might also be partly responsible of different results. A visual working memory task always activates prefrontal and parietal cortices in addition to sensory cortex. Visual cortex seems to have the principal part and prefrontal and parietal cortices take part most likely in executive functions but they can’t be ruled out from storage either.
Now showing items 405-424 of 429