Browsing by Title
Now showing items 410-429 of 429
-
(2020)Abstract Objectives. The use of electronic devices has increased notably in the past years. There is a growing body of research on the impact of electronic device use on many aspects of life, but it is only recently that studies have started to focus on the possible impact of parental electronic device use on parent-child interaction. The aim of this review is to study how the use of electronic devices affects the quality of parent-child interaction, based on recent research. Methods. This thesis is a literature review that consists of research published from 2010 onwards that study the effect of parental electronic device use on interaction between a parent and a less than 12-year-old child. The literature was collected from PubMed and Google Scholar. Results and conclusions. The use of electronic devices decreased the parent’s sensitivity, responsiveness, and cognitive as well as social-emotional growth fostering behavior in certain situations. The use of electronic devices often evoked negative, provocative behavior in the child, and passivity towards the parent. Many parents were aware of the possible negative impact of electronic device use on interaction, and they tried to regulate their device use in the presence of their child. The use of electronic devices in front of the child also caused feelings of guilt in the parents who considered their device use as excessive. Yet, many parents underevaluated the amount of their device use and its impact on their behavior. There has not been enough research on the subject to make any strong conclusions on how exactly the use of electronic devices affects parent-child interaction. Also, it is not known whether the impact of electronic device in interaction is unique or if there exists other types of distraction that has the same effect on the interaction between a parent and a child. In the future, it would be important to conduct longitudinal studies on the subject, in order to more precisely study the effect of electronic device use on interaction, on the attachment of the child, and generally on the wellbeing of the child.
-
(2017)Preterm children (born before 37 completed weeks of pregnancy) have been shown to have a risk of behavioral and emotional problems. These can occur as a withdrawal, social problems, general anxiety and problems in attention and self-regulation. Preterm birth is a stressful and often unexpected challenge for parents, and it affects to parenting. This thesis examines parenting and early interaction after preterm birth, and their associations with preterm children’s behavioral and emotional problems. Studies shows that parents of preterm children have more mental health problems and stress. Mothers of preterm children seem to be more directive, active, controlling, overstimulating and intrusive. Preterm children are more passive, inattentive and withdrawn, less responsive and display more emotional negativity. Attachment relationships between preterm children and their parents have been shown to be mainly similar than those of full-term children and their parents. Differences in the quality of attachment have mainly been noticed when preterm children in risk groups, for example children with also other neurological risk factors, and their parents have been examined. Parenting is essential for children’s development and psychological well-being, and it is important to understand its role for preterm children in particular. There are little studies about the importance of parenting to preterm children’s behavioral and emotional problems. These studies indicate that parents’ affectiveness, sensitivity, intrusiveness, control, and dyadic synchrony, may affect to children’s behavioral and emotional problems, for example in their anxiety, withdrawn and inhibited behaviors, social competence and self-regulation skills. Studying the subject is important because of preterm births’ effects on parenting and because the special characteristics of preterm children’s development, maturation and early interaction, may restrict possibility to applying general research about parenting to preterm children and their parents. More research is needed to gain wider and more detailed understanding, but based on the current research, it is recommended to support parents’ psychological well-being and the development of a sensitive parent-child relationship after a preterm birth.
-
(2020)Adolescents involved in child welfare have many developmental risk factors and are vulnerable to later adversities. Also sexual risk behavior is more common in this population. According to previous studies in normal populations we know that good parenting can protect adolescents from sexual risk behavior. This review aims to examine the influence of parenting on sexual risk behavior in adolescents in child welfare system and foster care. Additionally, one question is that are there differences in results between studies examining only adolescents in out-of-home care and studies involving youth in all parts of child welfare system. Parenting factors that were focused on in this review were closeness, monitoring, and communication on sex and dating. Studies were searched from PsycINFO database in October 2019. Search terms used were sexual risk behavior, monitoring, parenting, child welfare and foster care. Seven studies were found and they were published in the last 20 years. There was no difference in the prevalence of sexual risk behavior between all youth in child welfare system and those in foster care. Closeness was associated with less sexual risk behavior in early and mid-adolescence but not in late adolescence. Results regarding monitoring were mixed; in some studies it was associated with less sexual risk behavior but not in all studies or consistently in all types of sexual risk behavior. Also, the association differed by the placement status; for adolescents in foster care monitoring was associated with less sexual partners and for youth living in home with more sexual partners. Sexual and dating communication was associated with more sexual risk behavior, contrary to the expectations. According to the results, certain parenting factors can protect adolescents in child welfare system and foster care from sexual risk behavior, but the effect does not appear to be as clear as in normal population. There are few differences in the effect of parenting between adolescents in child welfare system and foster care and they may be explained by the quality of parenting. However, there are still only few studies on this topic and more information is needed in order to prevent and intervene in sexual risk behavior in child welfare population.
-
(2017)Two parents and their infant are all active regulators of the triadic interaction between them. While research on early interaction has traditionally been focusing on dyadic relationships, the knowledge of quality-related factors and formation of triadic relationships is essential because triadic relationship offers a child an important and diverse context for social and emotional development. Studies have shown that the foundation of the triadic relationship builds up during pregnancy when the parents form mental representations of the future triadic interactions with their child and start building their coparenting relationship. Infant’s triangular capacity enables him/her to participate in triadic interaction since the age of three months. In research literature, high-quality triadic interaction has been defined through several different dimensions such as participation of each family member, organization of the roles, as well as shared attention and positive affects. The quality of triadic interaction is influenced by marital and coparental relationships, and several individual factors such as psychological well-being, sensitive parenting and child temperament. Increasing understanding of early interaction can be utilized, for example, in interventions and preventive support aiming at improving family interaction.
-
(2018)Tavoitteet. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (AAC) on kehitetty mahdollistamaan niiden ihmisten kommunikointi, joilla puheella ilmaisu on joko puutteellista tai puuttuu kokonaan. Tyypillisimpiä diagnooseja, joiden yhteydessä lapsilla esiintyy vaikeita kommunikoinnin häiriöitä, ovat vaikea älyllinen kehitysvamma, CP-vamma, autisminkirjon häiriö ja kehityksellinen puheen dyspraksia. Kommunikointilaitteet ovat avusteisia AAC-apuvälineitä, jotka antavat käyttäjälleen äänen. Kommunikointilaitteet ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia ja eritasoisia. Kommunikointilaitteet ovat myös kehittyneet merkittävästi viime vuosina älylaitteiden tultua markkinoille, joten uutta kokoavaa tutkimusta tarvitaan. Tutkielmassa haluttiin selvittää, minkälaisia positiivisia ja negatiivisia kokemuksia lasten vanhemmilla on kommunikointilaitteista ja niiden käytöstä. Vanhempien näkökulman tutkiminen on perusteltua, sillä vanhemmat ovat tyypillisesti lapsen tärkeimpiä kommunikointikumppaneita ja heidän suhtautumisellaan lapsen AAC-apuvälineeseen on merkitystä sen käytön onnistumiseen. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin neljästä eri tietokannasta. Hakusanoiksi valittiin englanninkieliset termit, jotka viittasivat kommunikointilaitteisiin, vanhempiin ja heidän kokemuksiinsa. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui seitsemän vuosina 2008−2018 julkaistua tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Vanhempien (n=53) kokemukset kommunikointilaitteista vaihtelivat. Vanhemmat kokivat yleisesti kommunikointilaitteen käytön lisänneen ja edistäneen lapsensa kommunikointia. Kommunikointilaitteissa vanhemmat arvostivat ääniominaisuutta, pientä kokoa ja keveyttä. Vanhemmat kokivat ammattihenkilöiden (puheterapeutit, koulun henkilökunta) antaman tuen ja ohjauksen tärkeäksi laitteen käytössä. Ammattihenkilöiden tuki ja ohjaus eivät kuitenkaan toteutuneet tai vastanneet laadultaan kaikkien vanhempien tarpeita ja vanhemmilla ilmeni myös huolia kommunikointilaitteiden rahoitukseen ja muihin kustannuksiin liittyen. Lisäksi vanhemmat kokivat ammattihenkilöiden AAC-keinoihin liittyvässä tietotaidossa ilmenevän vaihtelua ja puutteita. Tutkielman tulosten perusteella kommunikointilaitteen käytöllä näyttää olevan mahdollista edistää eri diagnooseilla olevien lasten kommunikointitaitoja, jos perhe saa tarpeidensa mukaista ohjausta laitteen käyttöön. Lasten käyttämien kommunikointilaitteiden, iän ja diagnoosien heterogeenisyyden ja toisaalta vastanneiden vanhempien homogeenisyyden ja pienen kokonaismäärän vuoksi tulokset eivät välttämättä ole laajasti yleistettävissä. Tulokset ovat kuitenkin linjassa kentän aiemman tutkimuksen kanssa, mikä lisää osaltaan tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan.
-
(2021)Aims. Childhood emotional abuse is a form of maltreatment, which has only slowly received the recognition it deserves in the research literature compared to physical forms of abuse. However, according to some studies, childhood emotional maltreatment might predict even more severe health consequences to a child. So far, emotional abuse in childhood has been linked to a greater risk of psychopathology, such as depression and anxiety. The aim of this bachelor’s thesis was to examine childhood emotional maltreatment as a phenomenon and to explore its psychological consequences to child’s wellbeing and development. A better understanding of childhood emotional abuse can help to recognize, prevent, and cut off parent’s dangerous, but mostly unconscious habits. Methods. Literature search was carried out in PubMed-database in November 2020, using combination of keywords such as “child” or “parental”, “emotional maltreatment” or “psychological maltreatment” and “consequences” or “effect”. Publication date was limited so that only studies that were published in 2010 or later were counted in. In addition, sources of the chosen articles were manually examined, and some of the literature was chosen from there. Ultimately, the chosen literature consisted of 9 articles according to their relevance, publication date and quality. Results and conclusions. Studies reported that childhood emotional abuse predicted later symptoms of depression and anxiety. Children, who had experienced emotional maltreatment in their homes, had weaker self-esteem and resilience in comparison to peers. In addition, they had difficulties in emotion regulation. Preliminary results also suggested to a higher risk in disordered eating, posttraumatic stress disorder and some personality disorders. Findings indicate that emotional maltreatment is a severe form of abuse, which should be taken more seriously in future studies.The risk of emotional abuse has increased during the Covid-19 and lockdown, so further research on the topic and new intervention methods are needed considerably.
-
(2018)Tavoitteet. Autismikirjon häiriön diagnoosi on nykyisin mahdollista asettaa jopa 18 kuukautta vanhalle lapselle. Varhainen diagnosointi on synnyttänyt tarpeen vanhempien ohjaukseen keskittyville varhaisinterventioille, sillä alle 36 kuukautta vanha lapsi viettää valtaosan ajasta vanhempiensa seurassa. Autismikirjon häiriön kuntoutukseen on kehitetty paljon erityisesti applied behavior analytic –pohjaisia menetelmiä, mutta näiden rinnalle tarvitaan lapsen luontaiseen kasvuympäristöön tuotavia menetelmiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, vaikuttaako vanhempien ohjaus positiivisesti autismikirjolla olevien lasten sosiaaliseen käyttäytymiseen ja kommunikointitaitoihin lapsen ollessa alle 36 kuukautta vanha. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka vanhempia on ohjattu ja millä tavalla kehitys ilmeni lasten sosiaalisessa käyttäytymisessä ja kommunikaatiossa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koottiin yhteensä kolmesta tietokannasta. Hakusanat valittiin vastaamaan mahdollisimman hyvin tutkimuksen aihetta ja koehakujen perusteella hakulausekkeeksi muodostui ”autism AND early intervention AND (parent counselling OR parent coaching OR parent education) AND communication”. Lopullinen aineisto sisälsi kuusi vuosina 2011-2018 julkaistua tutkimusartikkelia. Aineistoon valittiin vain tutkimuksia, jotka koskivat alle 36-kuukautisia lapsia ja heidän vanhempia ilman liitännäisdiagnooseja. Tulokset ja johtopäätökset. Vanhempiin keskittyvällä ohjauksella ja kouluttamisella havaittiin olevan positiivinen vaikutus lapsen kehitykseen. Kuitenkin tulokset olivat osittain ristiriidassa keskenään, mikä kertoi jatkotutkimuksen tarpeesta. Vanhempia ohjattiin tunnistamaan lapsensa kehitystaso ja mukauttamaan omaa toimintaansa lapsen kommunikointialoitteiden mukaan. Lisäksi heille opetettiin autismikirjon häiriön kuntoutuksen kannalta keskeisiä teemoja. Lasten sosiaalinen käyttäytyminen ja kommunikointi paranivat erityisesti reseptiivisen kielitaidon ja vanhempiin orientoitumisen kannalta, mutta kehitys ei pääsääntöisesti jatkunut intervention seurantajaksolla. Vanhempien ohjauksen ei havaittu vaikuttavan autismikirjon häiriön ydinoireisiin, mutta vanhempien ohjauksen todettiin olevan tarpeellista ydinoireisiin kohdennettujen interventioiden tukena.
-
(2017)The question of free will has intrigued people, and especially philosophers throughout time. Still, a consensus concerning the nature of our will, is yet to be found. If a person is, according to the Cartesian definition of free will, able to behave in many different ways in one specific condition, can he be seen to have a free will, and to be morally responsible of his deeds. On the contrary, if our will is deterministic and thus predictable considering all the existing premises, there is no room left for moral responsibility. The question of free will has therefore important implications to our everyday lives. This literature review approaches the question of free will from a neuroscientific point of view. The main point in most of the neuroscientific studies concerning free will, is studying subjects’ brains while the subjects are performing a simple movement, and asking them afterwards, when did they make the conscious decision to carry out the movement. The scientists then compare the brain-data they got (e.g EEG- or fMRI scans) to the timing of the subjects’ decision to move, and to the timing of the movement itself. What scientists have ended up finding, is that there is a lot of predictive activity going on in the brain prior to the subject’s conscious decision. Scientists have in fact been able to predict which hand the subject is going to use, and when he is going move it, several seconds before the subject’s conscious decision (Soon et al., 2008). The conscious experience of the decision is in turn produced by the supplementary motor area (SMA) (Haggard & Eimer,1999., Lau et al., 2004., Friedin et al.,1991., Haggard & Magno, 1999). The neural, physical correlates of decisions concerning at least simple movements have therefore been found. It is a meaningful finding, since these physical activations ought to obey classical physical deterministic laws. When these physical activations furthermore happen before a person is aware of making a decision, it is contradictory to the belief of free will. How the brain works when dealing with more complex decisions, is however still unknown.
-
(2020)The aim of this review was to investigate the associations between the fathers’ early depression after the birth of their child and the child’s behavior problems later in life. The possible mediators of the associations were also evaluated. There have been very few studies on early paternal depression and even fewer have investigated how the early depression is associated with the child’s behavior problems. However, as studies have repeatedly linked early maternal depression with children’s developmental challenges, such as behavior problems, it is plausible that similar associations could be found between early paternal depression and the child’s behavior problems. The research question is: How is the early paternal depression after the baby’s birth associated with the child’s behavior problems later in life? The literature search was conducted by using the OvidMedline and Google Scholar databases and search terms such as depression, father, infant, behavior problems, depressive symptoms, postpartum, child development and postnatal depression. The early paternal depression was found to be associated with the child’s later behavior problems. The associations were at least partly mediated by family factors, such as marital difficulties. Although the association between early paternal depression and later child behavior problems was independent from the early maternal depression, maternal depression seemed to at least partially mediate the association between paternal depression and the child’s behavior problems. The associations between paternal depression and the child’s symptoms were influenced by the gender of the child. However, the findings on gender differences were somewhat inconsistent. The early paternal depression might predispose the child to later behavioral problems and these problems might create long-term challenges in the child’s overall development. Thus far there is only a limited number of studies regarding the early paternal depression and its associations with the child’s behavior problems, and the findings have been slightly inconsistent. To support the well-being of both father and the child, this issue should be taken into account.
-
(2022)Tavoitteet. Vastasyntyneen turvallinen ruokailu edellyttää imemisen, nielemisen ja hengittämisen koordinointia. Ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla nämä taidot eivät ole välttämättä kehittyneet, jolloin syömis- ja nielemistaitojen arviointi on tarpeen. Mikäli kliinisen arvioinnin perusteella on tarpeen, käytetään arviointiin instrumentaalisia menetelmiä, VFS- ja FEES-tutkimuksia. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli vertailla VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien kykyä osoittaa laryngeaalista penetraatiota ja henkitorven aspiraatiota sekä menetelmien välistä luotettavuutta. Lisäksi tutkielmassa vertaillaan VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien etuja toisiinsa nähden. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista. Hakulausekkeena oli infant* AND evaluation AND (swallow* OR dysphagia) AND (VFSS AND FEES) OR (videofluoro* AND endoscop*). Katsaukseen valikoitui viisi tutkimusartikkelia, jotka läpikäytiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. VFS- ja FEES-tutkimukset havaittiin turvallisiksi ja vastasyntyneiden syömis- ja nielemisongelmien diagnostiikkaa helpottaviksi menetelmiksi. VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien välinen luotettavuus oli katsaukseen valikoituneiden artikkeleiden mukaan pääsääntöisesti heikkoa ja yksittäisen menetelmän kyky arvioida laryngeaalista penetraatiota tai henkitorven aspiraatiota vaihteli tutkimuksesta riippuen. VFS- ja FEES-menetelmillä on kuitenkin selkeitä etuja toisiinsa nähden, joiden vuoksi toinen menetelmä soveltuu tiettyjen ongelmien arviointiin toista paremmin. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kliinisessä työssä tutkimusmenetelmän valinnassa. Jatkotutkimusta tarvitaan VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien käytöstä vastasyntyneiden syömis- ja nielemistoimintojen arvioinnissa, jotta tulosten yleistettävyys ja luotettavuus paranisi.
-
(2022)Tavoitteet. Tässä katsauksessa on tarkoituksena tarkastella videopelien psykososiaalisia ja kognitiivisia hyötyjä lapsille ja nuorille. Videopelit ovat nykyään lisääntyvissä määrin osa monien lasten ja nuorten arkea ja elämää, joten niiden vaikutusten tutkiminen tuo osaltaan olennaista tietoa koskien lasten ja nuorten hyvinvointia. Videopeleihin liittyvä tutkimus on painottanut pitkään ja melko yksipuolisesti videopelien haittoja lasten ja nuorten psykososiaaliselle hyvinvoinnille, vaikka videopelien pelaamisella näyttäisi tutkimusten valossa olevan myös monia hyötyjä koskien muun muassa lasten ja nuorten mielialaa, kognitiivisia kykyjä ja sosiaalisia suhteita. Menetelmät. Katsauksessa mukana olleet artikkelit käsittelivät videopelien pelaamiseen liitettyjä hyötyjä mielialan ja joidenkin kognitiivisten kykyjen kohentumiselle, sekä sosiaalisissa suhteissa tarvittaville ja hyödyllisille sosiaalisille taidoille. Artikkelit haettiin Helka-kirjaston, PubMedin sekä Google Scholarin tietokannoista englannin kielellä. Tulokset ja johtopäätökset. Katsaus vahvisti käsitystä siitä, että videopelit voivat aiemmin tutkituista haitoistaan huolimatta toimia lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin kannalta myös hyödyllisinä apuvälineinä paremman mielialan saavuttamiseen, kognitiivisten taitojen kehittämiseen, stressinhallintaan, vertaissuhteiden luomiseen ja ylläpitoon, sekä sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Useat tutkimukset viittaavat esimerkiksi siihen, että yhteistyöllisten videopelien pelaaminen toisten kanssa saattaa lisätä prososiaalista käyttäytymistä myös silloin, kun videopeli sisältää väkivaltaa. Katsauksen kokonaiskuvasta voidaan tulla johtopäätökseen, että videopelejä ei voida pitää pelkästään lapsille ja nuorille haitallisena viihteenä, vaan ne tuovat myös useita potentiaalisia sovellusmahdollisuuksia hyvinvoinnin tukemiseen. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää päästä selville paremmin niistä peleihin ja niiden pelaajiin liittyvistä yksilöllisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, että miten videopeleistä saatavat haitat ja hyödyt painottuvat.
-
(2017)Alienating parent tries to ally with their children and tries to separate them from the other parent. The purpose of the parental alienation might be making the relationship of the children and the other parent more difficult - or even to break the bond. Parental alienation is especially common with high conflict divorce families and in child-custody disputes. Approximately 10 – 30 % of these high-risk families confront parental alienation. The prevalence of parental alienation in Finland has not yet been researched. In this review, I evaluated the evidence of what factors might have led to parental alienation and if those factors are identical to those causing the divorce. In this review, I considered what are the long-term effects of parental alienation to child’s welfare and if these effects are the same as the general effects of experiencing parent’s divorce. Parental alienation had significant long-term effects on low self-esteem, social problems, higher risk of the child experiencing their own divorce, abuse in the childhood, alcohol and drug problems, being less educated and unemployed and later being alienated from their own children. Through this review, I will deal with the general issues within the parental alienation research.
-
(2019)Objectives. Sign languages are perceived and produced by different modalities compared to spoken languages. This has lead to different viewpoints regarding the status of sign languages: are they human languages at all or are they fully comparable to spoken languages? Modality differences have been an interesting topic in the research of the brain mechanisms of sign languages. For spoken languages, the brain mechanisms are mainly based on the left hemisphere and especially on its perisylvian areas. Particularly the role of the left posterior superior temporal sulcus and the left inferior frontal gyrus have been researched. In this review the similarities and differences between the brain mechanisms of sign language and spoken language are discussed based on the current research. Methods. The method of this review was literature review. The studies and books were found from Google Scholar and Helka Finna using, for example, search term sign language brain. Some references for the introduction were searched also from Google. In addition, the suggestion and citation functions were used in Google Scholar, and articles were discovered also by conducting a manual search from the reference lists of the found studies. Results and conclusions. In the studies on the brain mechanisms of sign language it was consistently found that similarly to spoken language, the processing of sign language is mainly based on the left hemisphere and especially on its perisylvian areas. The left inferior frontal gyrus was engaged in production of both spoken and signed languages. In comprehension, the left superior temporal sulcus, the left superior temporal gyrus and the left inferior frontal gyrus were engaged. Results suggested that auditory cortex in the temporal lobe is a constituent part of brain mechanisms despite that sign languages are not perceived auditorily. On the other hand, the relevance of the visuospatial component for the brain mechanisms of sign language was noted in the studies and it was observed that sign language was perceived more bilaterally than spoken language. The more spatial processing was required, the more the activation in the right hemisphere and in the parietal lobes increased. More research is needed about the distinction and overlap of sign language and gesture. Also, the role of the basal ganglia should be studied more in languages of different modalities. The similarities between the brain mechanisms of sign language and spoken language suggest that language is not just a bunch of sensomotor mechanisms but has a deeper neural function in the brain.
-
(2018)Tavoitteet. Tämä integroiva kirjallisuuskatsaus esittelee tutkimustuloksia virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä lasten kehityksellisten häiriöiden kuntoutuksessa. Viihdekäytön lisäksi virtuaalitodellisuutta hyödynnetään lääketieteessä, kuten kuntoutuksessa. Virtuaalilasien avulla luotua virtuaalitodellisuutta käytetään myös kliinisessä puheterapiatyössä, joten tieteellisen näytön selvittäminen on tärkeää. Vastaan tutkimuskysymyksiini 1. ja 2. aineiston kriittisen tarkastelun perusteella. 1. Missä lasten kehityksellisissä häiriöissä virtuaalitodellisuuden käyttömahdollisuuksia on tutkittu? 2. Mitä taitoja virtuaalitodellisuudessa voidaan harjoitella? Menetelmät. Keräsin aineistoni maaliskuussa 2018 eri tieteenalojen tietokantoja hyödyntäen. Hakulauseke yhdisti virtuaalitodellisuuteen viittaavat termit lasten kehityksellisiin häiriöihin viittaaviin termeihin. Hakulauseke tuotti yhteensä 61 artikkelia. Lopullinen tutkimusaineistoni koostui neljästä artikkelista. Vertailin keskenään aineiston artikkeleiden tutkimustuloksia sekä pohdin mahdollisia syitä tuloksille. Tulokset ja johtopäätökset. Virtuaalitodellisuuden käyttömahdollisuuksia oli tutkittu autismikirjon henkilöillä. Virtuaalitodellisuutta hyödyntäen voidaan mahdollisesti harjoitella autismikirjon henkilöiden sosiaalisia taitoja. Uudet virtuaalitodellisuusympäristöt ja virtuaalilasit saattavat aiheuttaa käyttäjille virtuaalipahoinvointia ja silmien rasittumista. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan pitää vasta alustavina, johtuen pienestä aineistosta sekä aineiston tutkimusten pienistä koehenkilömääristä.
-
(2017)Visual working memory is a cognitive system that is responsible of short term storage and manipulation of visual information. Working memory is divided to memorising, storage and recalling of the stimulus. This review concentrates in visual working memory studies that used functional magnetic resonance imaging (fMRI). FMRI is a spatially accurate and is based on changes in the brains blood circulation. The data from fMRI can be analysed with univariate or multivariate methods. These methods answer different research problems because of their different premises. The premise of univariate analysis is that the neural activation in one part of the brain is directly related to its function. In multivariate analysis, the neural activation is approached by observing the activations distribution, which means that different activation distributions in same parts of the brain can be related to different processes. The visual areas of the brain are located in the occipital lobe but, before multivariate analysis, the visual working memory has been associated with prefrontal cortex. After multivariate pattern analysis (MVPA) has increased in popularity the hypothesis, that visual areas have a part in visual working memory, has also generalised. Because of the activation distribution premise, the MVPA is a more sensitive method to analyse fMRI data. Still there have been different results in different MVPA using studies. Different memory tasks might also be partly responsible of different results. A visual working memory task always activates prefrontal and parietal cortices in addition to sensory cortex. Visual cortex seems to have the principal part and prefrontal and parietal cortices take part most likely in executive functions but they can’t be ruled out from storage either.
-
(2018)Although there are many effective ways to treat major depressive disorder, its prevalence is not decreasing. Active research is needed to find more ways to treat and prevent depressive episodes. Observational studies have shown that unhealthy diet is associated with increased risk of depression. The aim of this review is to examine current evidence concerning dietary intervention as a treatment for depression. Furthermore, the effect of dietary intervention to depressive symptoms among people without clinical depression is examined. For time being, three randomized controlled trials of dietary treatment for depression have been made in Australia. In two of these studies diet intervention group had significantly greater decrease in depressive symptoms compared to control group. One study did not find difference between intervention and control groups. In this study, however, both of the groups improved their diet during the intervention period which can distract the interpretation of the result. In studies among people with non-clinical depressive symptoms dietary improvements had positive outcomes in two intervention studies. Lack of control group distracts the interpretation of results in these studies. Finnish intervention study did not find decrease in depressive symptoms after dietary intervention, but in this study the symptoms were quite mild in the beginning. Depressive symptoms have also been used as a secondary outcome in studies concerning dietary treatment of lifestyle diseases. Meta-analysis of these studies shows that about half of the studies found decreasing in depressive symptoms after intervention period. So far there is not much research done about the effectiveness of dietary intervention as a treatment for depression. However, the current evidence seems promising and no negative effects have been found. More research is needed to ensure if dietary intervention could be an effective treatment for depression either as a separate intervention or together with other treatment.
-
(2017)Depression during adolescence is a significant problem. Depression causes harm to adolescents and it is associated with many negative outcomes, including academic problems, impaired social relationships, substance abuse, mental health problems and suicide. Thus, prevention of adolescent depression is extremely important and many prevention programs have been developed to do so. The purpose of current thesis is to examine the effectiveness and applicability of cognitive-behavioral prevention programs for adolescent depression. Prevention programs are classified into three categories on basis of the populations to whom the interventions are directed. Universal programs are provided to all members of a target population, selective programs are targeted to individuals at elevated risk for depression, and indicative programs are provided to individuals who manifest subclinical depression symptoms. These programs differ in their effectiveness in depression prevention and in their applicability. Universal programs are more applicable and more inexpensive than selective or indicative programs. According to the existing findings, selective and indicative programs seem to be more effective in preventing depression in adolescence than universal programs and selective and indicative programs seem to be as effective. Longer programs and programs that have older adolescents and more female participants, seem to be more effective in preventing depression. The most common limitations of studies so far are the relatively short follow-ups. In future there is a need for longer follow-ups and more longitudinal studies.
-
(2020)Ihmisen tiedonkäsittelyn ja päätöksenteon tukena käytetään yhä enenemissä määrin teknologioita, jotka sisältävät tekoälyä. Näiden teknologioiden kanssa jatkuva vuorovaikuttaminen vaikuttaa myös meidän kognitiivisiin prosesseihimme. Sovellusten inhimillistämisen vuoksi ihmiset näyttäisivät suhtautuvan tekoälyä sisältävään teknologiaan eri tavalla kuin muihin teknologioihin. Tekoälysovelluksia käytetään ihmisen oman kognition tukena, mutta näiden teknologioiden käyttäminen ei ainoastaan paranna tiedonkäsittely- ja päätöksentekoprosessejamme vaan saattaa myös vääristää niitä. Tekoälyä sisältävät teknologiat mahdollistavat suurten datamäärien käsittelyn ja ne voivat olla apuna havaintoprosessiemme parantamisessa. Ihminen saattaa kuitenkin luottaa liikaa koneen tekemiin päätöksiin ja meidän voi olla vaikea ymmärtää tekoälysovellusten päätöksentekoprosesseja. Järjestelmät, jotka jäljittelevät ihmisten välisiä kommunikaatiotapoja helpottavat vuorovaikutustamme koneiden kanssa. Koneiden näyttäessä ihmismäisemmiltä tai niiden puhuessa ihmisen tavalla sovellamme niiden kanssa kommunikoimiseen samankaltaisia käytösnormeja, kun ihmisten kanssa kommunikoitaessa. Koneiden ihmisenkaltaisuus herättää meissä myös epämukavuuden tunteita. Tekoälyteknologioiden kehitys on tapahtunut niin nopeasti, ettei tutkimustietoa niiden vaikutuksista ihmisiin ole ehtinyt kertyä tarpeeksi. Psykologinen tieto on hyödyllistä näiden uusien sovellusten suunnittelussa ja tutkittaessa niiden vaikutuksia kognitiivisiin prosesseihin. Aiempi tutkimus ja teoriat ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja ihmisen kognitiivisista prosesseista toimivat hyvänä pohjana tutkittaessa tekoälyteknologioiden vaikutuksia meihin.
-
(2020)Objective. Today almost everyone has access to the internet and thus the incidence of internet-related mental problems has also increased. Youth and young adults in particular are at risk for experiencing these problems because they use the internet more compared to the rest of the population. Loneliness is common among young people and they often gravitate toward the internet to alleviate their feelings of loneliness. This type of internet usage can be problematic, meaning that it is pathological, compulsive and harmful to the user. The objective of this review is to examine the association between loneliness and problematic internet use among youth and young adults. Methods. The studies that were included in this review were as recently published as possible and examined the association between loneliness or related experiences and problematic internet or Facebook use among youth and young adults. Keywords that were used to search for the studies were loneliness, problematic internet use, internet addiction, problematic facebook use, youth and young adults. The search was carried out utilizing the Google Scholar search engine. Results and conclusions. Based on this review there is a positive association of some magnitude between loneliness and problematic internet use. The association is likely bidirectional, meaning that problematic internet use causes feelings of loneliness and feelings of loneliness increase problematic internet use. In the future longitudinal studies are required to form a more thorough understanding of the phenomenon because loneliness and problematic internet use are both phenomena that develop relatively slowly over a long period of time. Problematic internet use as a phenomenon is diverse and appears to be widely connected to mental well-being, so understanding the causes behind it helps healthcare and educational institutions develop services to prevent it and its harmful effects.
-
Yksipuoliset huuli-suulakihalkiot : hammasvalliartikulaatiovirheiden esiintyvyys ja ennustettavuus (2019)Tavoitteet. Halkiopuhe ja sen erityispiirteet ovat kiinnostaneet tutkijoita jo pitkään. Skandina-viassa yleisin halkiotyyppi on huuli-suulakihalkio, joka vaikuttaa ääntöväylän rakenteisiin merkittävästi ja muuttaa samalla halkiopotilaan artikulaatiota. Tutkimus on aiemmin painottu-nut halkiotyyppien yleiseen käsittelyyn ja vasta viime vuosina on keskitytty yksityiskohtai-semmin tiettyihin halkiotyyppeihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli koota yhteen tutki-mustietoa hammasvalliartikulaatiovirheiden esiintyvyydestä yksipuolisissa huuli-suulakihalkioissa ja mahdollisuuksista ennustaa kyseisten äännevirheiden ilmaantuvuutta myöhemmällä iällä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena Ovid MEDLINE-, Pubmed- ja Scopus-tietokannoista. Hakulauseke oli ”cleft palate AND unilateral AND dental consonant”. Aineistoa rajattiin valintakriteereiden perusteella ensisijaisesti otsikoiden ja abst-raktien perusteella, toissijaisesti tarkastelemalla koko tekstiä. Artikkeleissa käsiteltiin ham-masvalliartikulaatiovirheiden esiintyvyyttä yleisesti halkiolapsilla sekä mahdollisia keinoja en-nakoida ilmaantuvia artikulaatiovirheitä. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsilla, joilla on yksipuolinen huuli-suulakihalkio (unilateral cleft lip and palate, UCLP), esiintyy hammasvalliäännevirheitä jopa kaksi kertaa enemmän kuin normaalisti kehittyvillä lapsilla. Suurin osa äännevirheistä on vääristymiä ja vain pieni osa korvauksia. /r/-virhe on äännevirheistä sitkein, ja neljännes halkiolapsista tarvitsee puhetera-piaa 6-vuotiaana. Pojilla esiintyy hammasvalliäännevirheitä huomattavasti enemmän kuin ty-töillä, ja he tarvitsevat puheterapiaa tyttöjä enemmän. Äännevirheiden esiintyvyys muuttuu lapsen kasvaessa, ja osa virheistä voi korjaantua spontaanisti. Halkiolasten PCC-A (per cent correct consonants adjusted for age), joka mittaa sekä artikulatorista että fonologista taitoa, on huomattavasti vertailuryhmän lasten arvoja pienempi. PCC-A:n avulla voidaan mahdolli-sesti ennustaa halkiolasten myöhäisempiä artikulatorisia ja fonologisia taitoja. Konsonanttien tuoton avulla tämä ei nykyisen tiedon perusteella ole vielä mahdollista.
Now showing items 410-429 of 429