Browsing by Title
Now showing items 21-40 of 429
-
(2017)Attention and hyperactivity disorder (ADHD) is a developmental, neurobiological and neuropsychiatric disorder that begins in childhood, but often persists into adulthood or through the lifespan. However, ADHD in adulthood has been studied for only a couple of decades and there is still a lot of controversy about the disorder, for example, regarding the diagnosis. The core symptoms of ADHD are inattention, hyperactivity and impulsiveness. Cognitive difficulties, such as difficulties in attention, memory and executive functions, are often related to ADHD. Multiple comorbid disorders, such as depression, anxiety and substance abuse are also very typical to ADHD in adulthood. The treatment consists of both medication and nonmedical treatments. Medication attenuates effectively the core symptoms of ADHD. Nevertheless, the medication is not suitable for everyone. Besides, the patients often suffer from psychosocial problems. Cognitive-behavioral psychoterapy and neuropsychological rehabilitation have turned out to be the most efficient forms of nonmedical treatment.
-
(2018)Attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) is one of the most common childhood neuropsychiatric disorders. There is a rising global recognition of consequences and impairment associated with ADHD. One of the newest area of research is the connection between ADHD and obesity. Empirically based evidence from recent literature points to a comorbidity between ADHD and obesity, at least amongst adult patients. What comes to children and adolescents there is not sufficient amount of studies to make conclusions, but the existing studies suggest that there is no discernible association of ADHD and obesity in the pre-adolescent years. The existing studies also suggest that the association of ADHD with obesity is stronger in adolescence than in childhood and that the association is stronger with adolescent girls than with adolescent boys. Gender does not seem to have any significant causation between ADHD and obesity, however some studies indicate that the causation would be stronger in women. A better insight into this comorbidity is of considerable relevance for both precautionary work and healthcare work. First, there needs to be more longitudinal studies to research the causality between ADHD and obesity. There should also be research around the different dimensions of ADHD (hyperactivity, impulsivity and inattention) are connected with obesity. Finally, the therapeutic and pharmacological strategies for ADHD patients with obesity should be studied more. With the increased research data it would be possible to map out people in the risk group and therefore better target precautionary work for the right people.
-
(2022)Tavoitteet. Inhibitorinen kontrolli on osa toiminnanohjausta, ja sen on tutkittu olevan yhteydessä esimerkiksi koulumenestykseen ja sosiaalisiin taitoihin. Liikunnan on havaittu vaikuttavan kognitiivisiin kykyihin niin aikuisilla kuin lapsilla ja nuorillakin. Tässä katsauksessa tarkastellaan, miten akuutit liikuntainterventiot vaikuttavat inhibitoriseen kontrolliin lapsilla ja nuorilla, joilla toiminnanohjaus on vielä kehittyvässä vaiheessa. Menetelmät. Katsaus tehtiin Scopus-tietokantaa käyttämällä, hakusanoilla ”inhibitory control”, ”exercis*”, ”intervention”, ”child*” ja ”adolescen*”. Kirjallisuutta haettiin myös tietokannasta löytyneiden artikkeleiden lähteistä. Tulokset ja johtopäätökset. Katsaukseen valikoitui kahdeksan tutkimusta. Ainakin jonkinlainen liikunta oli yhteydessä parempaan inhibitoriseen kontrolliin lähes kaikissa tutkimuksissa. Toisaalta suurimmassa osassa tutkimuksista vaikutukset inhibitoriseen kontrolliin eivät eronneet vaikutuksista yleisempään informaation prosessointiin. On siis mahdollista, että liikunnan vaikutus inhibitoriseen kontrolliin ei eroa muista kognitiivisista toiminnoista ainakaan niin huomattavasti, että tämä ero pystyttäisiin havaitsemaan suurimmassa osaa tutkimuksista. Liikunnan vaikutukset mitattiin vain lyhyen ajan päästä liikuntatilanteesta. Osassa tutkimuksista vertailtiin liikunnan muuttujia: liikuntamuotoja, liikunnan kestoa tai liikunnan intensiteettejä. Ristiriitaisia tuloksia löytyi lähes kaikista liikunnan muuttujien vertailuista, joten päätelmiä siitä, minkälainen liikunta on inhibitorisen kontrollin kannalta hyödyllisin, ei voitu tehdä. Suurinta osaa tutkimuksista yhdisti kuitenkin aerobinen liikunta, liikunnan suhteellisen lyhyt kesto ja keskinkertainen tai korkea intensiteetti. Muutamassa tutkimuksessa vertailtiin koehenkilöitä, joilla oli ADHD ja koehenkilöitä, joilla tätä diagnoosia ei ollut. ADHD:n ei havaittu vaikuttavan korostuneesti liikuntainterventioiden tuloksiin, vaikka yhdessä tutkimuksessa löydettiin eroja liikunnan vaikutuksessa riippuen inhibitorisen kontrollin lähtötasosta. Kaiken kaikkiaan lasten ja nuorten on suositeltavaa harrastaa aerobista liikuntaa tukemaan inhibitorista kontrollia.
-
(2022)Objectives. Some patients with impaired consciousness exhibit no behavioural signs of subjective consciousness, but are able to communicate covert consciousness as observed by brain imaging methods. Behavioural assessment, such as GCS, doesn’t take covert consciousness into account, so it might not fully represent a patient’s state. Paradigms concerning covert consciousness have been researched with chronic disorders of consciousness (DOC) but there is less information about them in intensive care unit. Accurate assessment of consciousness is important at an early phase of DOC because the diagnosis impacts rehabilitation and care. Urgent clinical decisions concerning continued life support are also mostly made during intensive care. The aim of this review is to evaluate paradigms assessing covert consciousness in ICU, the correlation between early covert consciousness and examine ethical considerations brouht up by these methods. Methods. Because of their availability, reviewed brain imaging techniques were limited to EEG and fMRI. Articles included in this review were found from scientific databases (Scopus, Pubmed) using terms ”disorder of consciousness”, ”covert consciousness” or ”covert awareness”, ”EEG” or ”fMRI” or ”brain imaging” or ”neuroimaging” and ”icu” or ”intensive care unit”. In addition to studies, reviews concerning ethical challenges and clinical usage were included. Results and conclusions. Paradigms used to assess covert consciousness were suitable to use with ICU patients, and discovered signs of it in patients without behavioural evidence of consciousness. Both EEG- and fMRI-based techniques were successful in assessing cognitive motor dissonance (CMD) and higher-order cortex motor dissociation (HMD). CMD provides most sound evidence of covert consciousness, but HMD indicates intact higher cognitive fuctions. Results concerning correlation between CMD and prognosis a year after injury were inconsistent. Notable ethical considerations with covert consciousness in ICU include uncertainty interpreting results, communication with patients’ loved ones and assessments weight in clinical decision making. For these, it is important to use brain imaging in assistance of behavioural assessment and develop an ethical framework for clinicians. In the future research it is important to utilize bigger sample sizes and consider possibilities for communication using covert consciousness.
-
(2020)According to Bowlby’s (1976) attachment theory, the purpose of the attachment system is to maintain proximity between a child and the parent in order to ensure the child’s safety. The child develops internal working models (IWM) of attachment that represent the individual’s view of the self and others: (1) whether or not the self is judged to be worthy of love and care and (2) whether or not the attachment figure is judged to be the sort of person who in general responds to calls for support and protection. These internal working models influence the formation of the attachment category and serve as the basis for later personality development as well as control the style of social interaction and emotion regulation. The negative internal models may manifest themselves in adulthood, for example, as an insecure attachment style or otherwise inappropriate behavior in a relationship. Families where one or both parents consume large amounts of alcohol, are not the ideal environments for a child to develop a secure attachment and positive internal working models. This review examines attachment styles among adult children of alcoholics. The review focuses on general attachment styles as well as romantic attachment styles and behavior in a relationship in general. The sex of both the child and the alcoholic parent are being taken into an account when dealing with these topics. The literature search was conducted using the PubMed database using combinations of the keywords ACA, ACOA, adult child of alcoholic, attachment, attachment style, problem drinking and parent*. Literature was also searched from Google Scholar using these keywords. The selection criterion was that the study had focused on the attachment styles among adult children of alcoholics. The articles which had examined only the attachment between adult children of alcoholics and their parents, were not selected. Nine research articles were selected for the review. Parental alcoholism negatively affected the child’s attachment style. The adult children of alcoholics had more fearful, dismissing, avoidant and anxious/ambivalent attachment styles than the children of non-alcoholics. In addition to insecure attachment styles, the adult children of alcoholics reported more anxiety and greater avoidance in their relationship. Parental alcoholism was also associated with lower satisfaction, higher aggression and higher need of control in a relationship. Parental alcoholism experienced during childhood predisposes to negative effects on acting in relationships later in life. The effects may slightly differ depending on the sex of the person.
-
(2019)Tavoitteet. Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, jossa puheen äänteet, tavut tai sanat joko pidentyvät tai toistuvat tiheästi, rikkoen puheen sujuvan rytmin. Myös takeltelua ja pitkiä taukoja sanojen välillä esiintyy. Änkytystä on tutkittu paljon varsinkin alle kouluikäisillä lapsilla, mutta änkytyksen yhteydestä fonologiaan ei ole paljon tutkittua tietoa. Aiempien tutkimusten mukaan kaikista änkytyksen rinnalla esiintyvistä puheen ja kielen ongelmista fonologian haasteet ovat yleisimpiä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena onkin kartoittaa, millä tavoin fonologisia taitoja on arvioitu ja miten ne eroavat 3–6-vuotiaiden änkyttävien ja ei-änkyttävien lasten välillä. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Käytettyjä hakusanoja olivat stutter, stuttering, stammering, phonology, phonological skills ja preschool children, joista muodostui hakulauseke (stutter* OR stammering) AND (phonology OR phonological skill*) AND (preschool children). Aineistoa haettiin useiden eri tietokantojen kautta, mutta lopulta artikkelit valikoituivat tietokannoista PubMed, Helka ja Web of Science. Lopullinen aineisto muodostui viidestä tutkimuksesta, joissa käsiteltiin fonologisten taitojen ja änkytyksen välistä yhteyttä. Tutkimuksiin perehdyttiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa koottiin yhteen tietoa alle kouluikäisten lasten fonologisista taidoista ja niiden arviointimenetelmistä. Tulosten mukaan varsinkin epäsanojen toistaminen on heikompaa änkyttävillä kuin ei-änkyttävillä lapsilla. Lisäksi änkyttävät lapset suoriutuivat sujuvasti puhuvia lapsia heikommin fonologista tietoisuutta mittaavissa osatesteissä. Osin ristiriitaisia päätelmiä tehtiin siitä, eroavatko änkyttävät lapset sujuvasti puhuvista lapsista vain epäsanojen toistossa vai laajemminkin kielellisiltä taidoiltaan. Tulosten perusteella änkyttävillä ja ei-änkyttävillä lapsilla esiintyy eroja kielellisessä prosessoinnissa, mikä johtunee neuroanatomisista eroista, änkyttävien lasten poikkeavasta fonologisesta kehityksestä tai heidän erilaisesta fonologisen prosessoinnin järjestelmästään.
-
(2020)Viime aikoina älypuhelimien yleistymisen myötä on herännyt kysymys siitä, miten niiden jatkuva käyttö vaikuttaa ihmisten kognitioon. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on pyrkiä täyttämään tätä aukkoa kirjallisuudessa selvittämällä, minkälaista tutkimustietoa on älypuhelimen tavanomaisen käytön vaikutuksista ihmisten kognitiiviseen suorituskykyyn. Kirjallisuushaussa keskeisimmät kriteerit tutkimuksille olivat, että kognitiivista suorituskykyä oli mitattu jollain kognitiivisella testillä ja että älypuhelimen käyttöä ei mitattu itsearviointina. Haussa löytyi yhdeksän kriteereihin sopivaa artikkelia. Melkein kaikki tutkimukset olivat kokeellisia. Seitsemässä artikkeleissa tutkittiin älypuhelimen akuutteja ja ohimeneviä vaikutuksia. Keskeisimmät löydökset olivat, että älypuhelimen pelkkä läsnäolo ilman, että henkilöt käyttivät sitä, vaikutti heikentävästi tarkkaavaisuuteen, toiminnanohjaukseen, työmuistiin ja älykkyyteen. Älypuhelinriippuvuus ja positiivinen kiireellisyys (impulsiivisuus ominaisuus) moderoivat älypuhelimen läsnäolon negatiivista vaikutusta kognitiiviseen suorituskykyyn. Lisäksi älypuhelimen käyttö tauolla kumosi tauon positiiviset vaikutukset kognitiiviselle suorituskyvylle (reaktioaika ja tarkkuus). Samaten älypuhelimen käyttö urheillessa kumosi urheilun positiiviset vaikutukset kognitiiviselle suorituskyvylle (kognitiivinen ehtyminen ja tehtäväsuorituskyky). Kahdessa artikkelissa tutkittiin älypuhelimen pitkäaikaisesta käytöstä johtuvia pysyvämpiä vaikutuksia. Älypuhelimen pitkäaikainen käyttö vaikutti negatiivisesti numeroiden prosessointiin, mutta sillä ei löydetty pitkäaikaisvaikutusta lyhytkestoiseen muistiin, tarkkaavaisuuteen, kriittiseen ajatteluun tai sosiaaliseen ongelmanratkaisuun. Älypuhelimen tavanomaisen käytön vaikutuksista on alustavia löydöksiä, mutta nykyisen tutkimustiedon valossa on liian aikaista tehdä vahvoja johtopäätöksiä vaikutussuhteista. Älypuhelimen käyttö sekä sen aiheuttamat hälytykset häiritsevät ylläpidettyä tarkkaavaisuuttaa sekä muita kognitiivisia prosesseja. Vaikuttaisi myös siltä, että älypuhelimen pelkkä läsnäolo kuluttaa näihin prosesseihin tarvittavaa kapasiteettia, heikentäen niiden suorituskykyä sekä palautumista.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää Alzheimerin taudin vaiku- tuksia spontaanin puheen tuottoon sekä miten spontaania puhetta on mitattu. Aiemmat tutki- mukset osoittavat AT:n heikentävän vaikutuksen ei-spontaaniin puheen tuottoon, joten hypo- teesina oli myös spontaanin puheen tuoton vaikeutuminen AT:a sairastavilla henkilöillä. Yk- sityiskohtainen tieto AT:n vaikutuksesta spontaaniin puheeseen voisi mahdollisesti toimia avustavana ei-invasiivisenä diagnosointimenetelmänä. Tässä tutkimuksessa listataan AT:a sairastaville henkilöille tyypillisiä spontaanissa puheentuotossa esiintyviä ilmaisuvaikeuksia. Menetelmät. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Ha- kusanoina käytettiin alzheimer, spontaneous ja speech. Rajausta tuli tarkentaa poissulke- malla tiedealoja, jotka eivät pääasiallisesti käsitelleet spontaania puhetta, sillä AT:a on tutkittu laajasti. Tulokset ja johtopäätökset. Spontaanin puheentuoton tilannetta rajattiin joko kuvasta kerto- misen tehtävällä tai rajatusta aihealueesta keskustelemalla. Yksityiskohtaiset analysoitavat spontaanin puheen piirteet vaihtelivat tutkimusten välillä, mutta kokonaisuuksina tutkimukset käsittelivät samoja puheen piirteitä. AT:a sairastavilla henkilöillä esiintyi enemmän spontaanin puheen tuoton ongelmia, kuin verrokeilla. Suurin ero ryhmien välillä näkyi semanttisessa suo- riutumisessa. Spontaanin puheen tuotto oli AT:a sairastavilla henkilöillä kankeampaa, vähem- män informatiivista sekä vuorot kestoltaan pidempiä lisääntyneen sananhaun tarpeen myötä. Johtopäätöksenä AT:a sairastavilla henkilöillä on havaittavissa tyypillisiä ilmaisuvaikeuksia spontaanista puheesta. Spontaanin puheen analyysistä on mahdollista tehdä tautidiagnoosi, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Puheen apraksiaa on tutkittu Alzheimerin taudin yhteydessä hyvin vähän, joten tutkimuksen tavoitteena on saada lisää tietoa ja koota olemassa olevia tutkimuksia yhteen, jotta saadaan kokonaisuus puheen apraksian esiintymisestä Alzheimerin taudissa. Tutkimuksessa myös otetaan selvää, voiko puheen apraksia toimia mahdollisena apuna Alzheimerin taudin diagnosoinnissa. Menetelmät. Tutkimuksessa käytettiinn menetelmänä integroivaa kirjallisuuskatsausta ja aineisto koostui viidestä artikkelista, jotka käsittelivät Alzheimerin tautiin liittyvää puheen apraksiaa. Hakulausekkeina käytettiin Alzheimer’s disease, Apraxia ja Speech. Tulokset ja johtopäätökset. Puheen apraksiaa esiintyi jokaisessa Alzheimerin taudin vaiheessa ja voimakkaimmin taudin edetessä. Se myös toimi ensimmäisenä oireena epätyypillisessä Alzheimerin taudissa. Puheen apraksia voi olla ensimmäinen oire etenkin epätyypillisessä Alzheimerin taudissa. Puheen apraksian toteaminen voi tulevaisuudessa auttaa varhaiseen Alzheimerin taudin diagnosointiin, sekä auttaa diagnosoimaan muitakin tauteja Alzheimerin taudin yhteydessä.
-
(2020)Occupational self-efficacy describes an individual's confidence in their own abilities to perform their duties. Occupational self-efficacy has been widely used in organizational studies because of its ability to predict various outcomes that affect well-being at work. This review examines the relationship between occupational self-efficacy and aspects related to well-being at work (job satisfaction, job engagement, job performance, burnout), which are some of the key factors when it comes to individual's psychological well-being at work. This thesis was carried out as a literature review, collected from PsycInfo, PubMed and Google Scholar -databases. Keywords were occupational self-efficacy, professional self-efficacy, burnout, satisfaction, and engagement. In addition, articles were searched using the bibliography of one of the articles found in the database search. A total of 13 articles were selected for the review. Based on the studies discussed in this review, occupational self-efficacy is related to experiences of job satisfaction and job engagement, as well as to job performance. The higher the occupational self-efficacy is, the more satisfied the individual is with her/his job and the more likely she/he is to experience job engagement. Work performance also improves with higher occupational self-efficacy. According to the review, occupational self-efficacy is negatively related to burnout, i.e., as occupational self-efficacy increases, the risk of burnout decreases. Occupational self-efficacy is an important personal resource that can be considered to increase well-being at work and improve job performance. Therefore, it is important for organizations to recognize the importance of occupational self-efficacy for well-being at work, and to utilize this knowledge especially when designing interventions to increase well-being. For example, improving the chances of influencing one's own work, encouraging continuous learning, and providing ways to manage stress creates a positive environment where well-being at work is increased, both directly and indirectly, through improved occupational self-efficacy.
-
(2019)Analyzing the relationship between analytical thinking and religion has produced rather consistent results. The purpose of this literature review is to assemble research data and find out what kind of connection there is between analytical cognitive style and religion and what could explain the connection. There were used both correlative and experimental studies to investigate the relationship between analytical thinking and religion. There was a weak negative connection between analytical thinking and religion. This connection was systematically observed in numerous studies. More analytically-minded people were therefore less religious on average compared to people who were not inclined to analytical thinking. Experimental studies used, among other things, a verbal and visual priming method to stimulate analytical thinking, resulting in a decline in religion. However, it is not yet known how long or under what circumstances an analytical priming effect will occur. This may explain why experimental studies have also yielded contradictory results. Attempts have been made to explain the connection. Conflict detection theory has the idea that people with analytical cognitive style are better to detect contradictions in situations requiring reasoning and, consequently, to adopt an analytical mindset. On the other hand, it has been suggested that the cause of the connection would be cognitive ability or epistemic rationality. In these studies, the connection between religion and analytical cognitive style remained after controlling cognitive ability or epistemic rationality. Research suggests that, while cognitive ability and epistemic rationality are related to religion, they do not remove the negative connection between analytical thinking and religion. Longitudinal studies are needed to be able to say about the causal relationship between analytical thinking and religion.
-
(2019)Tavoitteet. Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, jossa puhe on vaivalloista toistojen, pysähdyksien ja pidennyksien vuoksi. Sujumattoman puheen lisäksi änkytykseen kuuluu myös änkyttävän henkilön kokemia tunteita ja asenteita änkytystä kohtaan. Elämänlaatu käsittää yksilön käsitykset elämästään, ja sisältää muun muassa fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset näkökulmat. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että änkytyksellä voi olla laaja vaikutus änkyttävän henkilön elämään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten änkytys vaikuttaa elämänlaatuun aikuisella. Menetelmät. Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeeksi muodostui: stutter* OR stammer* AND quality of life. Aineisto valittiin kahdesta elektronisesta tietokannasta. Valitun aineiston tuli sisältää vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimusartikkeleita. Tutkimukseen valikoitui kuusi artikkelia, ja niitä tarkasteltiin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Änkytyksen vaikutus elämänlaatuun näkyi änkytyksen herättämissä kielteisissä tunteissa. Itsearviointimittarien mukaan änkytyksellä oli keskimäärin keskivaikea vaikutus elämänlaatuun. Elämänlaatumittareissa änkytyksen vaikutus näkyi sosiaaliseen toimintaan, emootioihin ja mielenterveyteen liittyvissä osioissa. Änkytyksen koettiin usein vaikuttavan työelämään, mutta henkilökohtaisiin ihmissuhteisiin se ei vaikuttanut. Tuloksissa näkyi myös yksilöllisiä eroja, ja niiden merkitystä pohdittiin kuntoutuksen näkökulmasta.
-
(2022)Änkytys on puheen häiriö, jonka näkyvimmät oireet liittyvät äänteiden, tavujen tai sanojen toistoihin ja pidennyksiin. Änkytykseen liittyy puhumisen jännittämistä, joka voi aiheuttaa rajoituksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Moderni työelämä vaatii työntekijältä hyvää yhteistyökykyä, ulospäin suuntautuneisuutta, sosiaalisuutta ja verkostoituneisuutta. Työelämällä on laaja merkitys yksilön elämään, ja änkytyksen yhteydestä työelämään on toistaiseksi tehty vähän tutkimusta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten änkytys vaikuttaa työllistymiseen ja uralla etenemiseen. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusartikkelit valikoitiin sähköisen aineistohaun kautta elektronisesta tietokannasta, Scopuksesta. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä termejä stutter (änkytys), employment (työllisyys), recruitment (rekrytointi), job interview (työhaastattelu), work life (työelämä) ja career (ura). Hakulausekkeeksi muodostui ( TITLE-ABS-KEY ( stutter* ) AND TITLE-ABS-KEY ( em-ployment OR recruitment OR "job interview*" OR "work* life" OR career ) ). Tutki-musartikkelit karsittiin mukaanottokriteerien perusteella ja lopulliseksi aineistoksi muodostui viisi vuosina 2012–2021 julkaistua alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin systemaattisesti soveltaen sisällönanalyysin menetelmää. Neljä viidestä tähän tutkielmaan valikoituneista alkuperäisartikkeleista tulivat tuloksiin, että änkytyksellä oli negatiivinen vaikutus työllistymiseen, työtehtävistä suoriutumiseen, suhteisiin kollegojen kanssa, palkkatasoon ja ylenemismahdollisuuksiin. Änkytyksen havaittiin myös asettavan änkyttävät henkilöt alttiimmaksi työelämässä tapahtuvaan syrjimiseen. Yhden alkuperäisartikkelin tulokset erosivat näistä tuloksista siten, että se ei havainnut änkytyksellä negatiivista tai muutakaan vaikutusta työelämään. Työelämällä havaittiin olevan myös positiivisia vaikutuksia änkyttäviin työntekijöihin, kuten positiivista itsetietoisuutta ja puheen sujuvuuden lisääntymistä. Tuloksiin on syytä suhtautua kriittisesti, sillä aineistona oli vain viisi tutkimusta, eivätkä tulokset olleet yksimielisiä. Laajemmat tutkimukset änkytyksen vaikutuksesta työelämään ovat tarpeen. Tuloksilla voitaisiin lisätä änkyttävien henkilöiden työkykyä ja vähentää heidän työttömyyttänsä.
-
(2018)Afasialla tarkoitetaan kielen oppimisiän jälkeen syntynyttä kielellistä häiriötä. Se johtuu aivoihin kohdistuvasta vauriosta, useimmin aivoverenkiertohäiriöstä. Afasia ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, mutta se vaikeuttaa henkilön mahdollisuuksia tuottaa, ymmärtää ja käyttää kieltä. Anomia eli nimeämisen vaikeus on afasian yleisin ja pitkäikäisin oire, jota esiintyy käytännössä kaikilla afasian saaneilla henkilöillä. Anomiaa ja sen kuntoutusta on tutkittu paljon, mutta tieto siitä, mitkä tekijät ennustavat kuntoutuksesta hyötymistä, on vielä vähäistä. Hyötymisellä voidaan tarkoittaa paitsi terapiassa harjoiteltujen käsitteiden parempaa nimeämistä terapian jälkeen, myös sitä, miten hyödyt yleistyvät sellaisiin käsitteisiin, joita ei ole terapiassa harjoiteltu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää mitä tahansa sellaisia tekijöitä, joiden perusteella voidaan ennustaa sitä, miten afasian saanut henkilö hyötyy saamastaan kuntoutuksesta. Lisäksi pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten ennustavia tekijöitä voidaan hyödyntää kuntoutuksen suunnittelussa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin neljästä tietokannasta: Scopus, PubMed, Science citation index expanded ja EBCSO academic search complete. Hakulauseke muodostui käsitteiden afasia, anomia, terapia, tulos ja ennuste erilaisista englanninkielisistä vastineista. Jo hakelausekkeessa haun ulkopuolelle rajattiin primaarit progressiiviset afasiat. Aineistoon hyväksyttiin vain vertaisarvioituja, englanninkielisiä artikkeleita, jotka abstraktin perusteella vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Hakulausekkeella löytyi 54 artikkelia, joista aineistoon valikoitui kuusi. Lisäksi aineistoon poimittiin kaksi artikkelia hakujen ulkopuolelta. Tulokset osoittivat, että anomiakuntoutuksesta hyötymistä voidaan ennustaa erityisesti kielellis-kognitiivisten toimintojen perusteella. Tarkemmin ennustearvoa oli sillä, millä tasolla kielellistä prosessointia häiriö sijaitsee. Kun leksikaalis-semanttinen prosessointi oli säilynyt vahvana, hyödyt olivat vaikutukseltaan myös yleistyviä. Sanan psykolingvistisistä ominaisuuksista vain sanan helppo kuviteltavuus ennusti sen parempaa nimeämistä terapian jälkeen. Tiedot kuntoutettavan kielellisistä ja kognitiivisista taidoista ovat hyödyllisiä sopivaa kuntoutusmenetelmää valittaessa ja ne auttavat suunnittelemaan kohdennetumpia interventioita, jossa huomioidaan henkilön vahvuudet ja heikkoudet.
-
(2017)Anorexia nervosa and other eating disorders are linked with certain personality and behavior traits: for example, people with eating disorders are more perfectionistic and neurotic as well as less extroverted than healthy people. The purpose of this paper is to examine whether traits associated with anorexia nervosa persist after clinical recovery. This paper covers ten studies in which people recovered from eating disorders are compared to people unaffected with eating disorders. It seems that there is great variety in the stability of different traits after the recovery from the eating disorder. Perfectionism might be stable feature even after the recovery.
-
(2024)Tavoitteet. Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö (ASPD) on moninkertaisesti valtaväestöä yleisempää mielenterveyspotilaiden, päihteidenkäyttäjien ja rikollisten keskuudessa, ja sen on todettu olevan yhteydessä vakavampaan mielenterveys- ja päihdehäiriöoireiluun. ASPD-diagnoosin saaneiden ei ole kuitenkaan havaittu vastaavan tehoon niin hyvin kuin muu väestö, minkä lisäksi heidän on havaittu olevan hoitoa karttavia sekä lopettavan sen ennenaikaisesti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ASPD-diagnoosin saaneiden henkilöiden ja niiden henkilöiden, joiden lähisukulaisella on ASPD-diagnoosi, riskiä keskeyttää internetissä toteutettu psykoterapia muuhun väestöön verrattuna. Lisäksi tarkastellaan sitä, ovatko henkilöt hyötyneet terapiasta, mikäli ovat sen suorittaneet loppuun. Menetelmät. Tutkimusaineisto koostui HUSin nettiterapiadatasta, THL:n potilasrekisteridatasta sekä DVV:n rekisteridatasta. ASPD-diagnoosina käytettiin ICD-10 -tautiluokituksen diagnoosia F60.2. Nettiterapian keskeyttämisalttiutta tutkittiin logistisella regressioanalyysillä erikseen 70 % ja 100 % suoritettujen terapiaistuntojen perusteella. Lisäksi terapian vähintään 70 %:sti loppuun saattaneiden potilaiden kohdalla tarkasteltiin heidän oirepistemuutostensa avulla sitä, olivatko he hyötyneet nettiterapiasta. Tulokset ja johtopäätökset. Sekä ASPD-diagnoosin saaneilla että niillä henkilöillä, joiden lähisukulaisella on ASPD-diagnoosi, havaittiin olevan huomattavasti kohonnut riski keskeyttää terapia. Riski oli suurempi ASPD-diagnoosin saaneilla. Toisaalta terapian vähintään 70 %:sti loppuun saattaneen antisosiaalisen väestön selkeän enemmistön havaittiin hyötyneen terapiasta. Näin ollen tutkimus antaa alustavia tuloksia antisosiaalisen väestön hyötymisestä nettiterapiana tarjottavasta psykoterapiasta, joskin erityistä huomiota tulisi kohdistaa antisosiaalisen väestön motivoimiseen terapiassa käymiseen erityisesti hoidon alussa. Kaiken kaikkiaan yksilön antisosiaalinen tausta tulisi havaita mahdollisimman varhain.
-
(2023)Goals: Anxiety symptoms during adolescence are highly prevalent and correlate with poor academic outcomes. Despite the effects reported in prior review literature being negative on average, the results of different studies have great heterogeneity, leaving room for deeper investigation of the direction and causality of the effects between anxiety and academic achievement. This narrative review aims to synthesize the findings of recent longitudinal studies on the subject. Methods: A narrative review of seven articles on several different measures of anxiety as predictors of academic achievement during adolescence, measured in grades, education continuity and graduation. Results: Several different measures of anxiety symptoms, including social anxiety, PTSD, test anxiety, and generalized anxiety symptoms, are predictive of poor academic grades in adolescence, even when other mental health problems are controlled for. Anxiety is linked to a lower chance of college graduation but there may be no independent effect over that of depression. There appear to be cascading, long-term links between different anxiety symptoms and academic outcomes, some of them bi-directional, making longitudinal designs and repeated measures of multiple variables recommendable for future research. Most effects appear to be gender-non-specific, but effect strengths do seem to vary between groups of low and high anxiety, hinting at a possibly curvilinear relationship worth investigating.
-
(2019)Irritable bowel syndrome is a chronic common gastrointestinal disorder. There are three main factors which can be linked with the syndrome, genetical vulnerability, psychological burden and behavioural factors. Several studies have demonstrated the efficacy of psychosocial treatments for irritable bowel syndrome. The objective of psychosocial treatments is to strengthen coping-skills, behavioural functioning and improve quality of life in individuals with irritable bowel syndrome. This study focuses on the efficacy and mechanisms of psychosocial treatments. 4 The data was collected via online databases. Selected studies evaluated effectiveness of psychotherapy, mindfulness and online based therapeutic support groups for stress-reduction and emotion regulation. Effectiveness was measures by quality of life and symptom questionnaires and interviews. Results were also assessed after two to six months follow-up periods. Results showed improvement in quality of life and reduction on symptoms. In most of the studies effect sizes were medium or large (d > 0.47). Improvements were maintained until the follow-up periods. In societal perspective prominent result was that group interventions and online based psychotherapies provided improvements in symptoms and quality of life. This study identifies common mechanisms between various treatments. Affecting mechanisms were associated with psychological distress, behaviour and thoughts towards the syndrome. These findings suggest that treatments including stress reduction, self-monitoring and acceptance of syndrome may provide benefit in irritable bowel syndrome.
-
(2019)The goal of this review is to show the possible connections between depressive disorders and the Big Five personality traits. Also, the focus is to examine the personality traits which have a possible influence on the outcome of psychotherapy when treated depression. Research shows that especially Neuroticism is connected to depression. Other personality traits connected to depression are low Conscientiousness and low Extraversion. Personality traits which influence the positive outcome of the treatment are Conscientiousness, Extraversion and Agreeableness. The personality profile connected to depression seems to be an obstacle in the treatment of depression. More research about the real connection sizes between depression and personality traits is needed to help the clinicians to offer the best treatment for patients suffering from depression.
-
(2018)Autism spectrum disorders (ASD) are a heterogenous group of disorders, with the core symptoms appearing as different levels of difficulties in communicative and social skills, but there are a number of neuroanatomical, neurotransmitter related and gastrointestinal aberrations that have also been linked to the disorder. The etiology of ASD is not very well known, but in addition to a strong genetic background, current research shows that prenatal factors might play a significant role in the development of the disorder. In this review, the proposed mechanisms of action of some prenatal risk factors are discussed in the light of current research. Many other risk factors have repeatedly been linked to ASD in empirical studies as well, but this review focuses on the possible paths through which valproic acid (VPA), thalidomide and vitamin D might be connected to the development of ASD. In addition, the retinoic acid-estradiol theory is presented, which aims to explain the link between ASD and a number of risk factors. Several proposed mechanisms of action have been formed for each of the discussed risk factors, but only some of them are presented in this review. VPA’s role in ASD is examined through the most widely used animal model of ASD (prenatally VPA-induced rats), and the role in the etiology of human ASD through proposed aberrations of both ammonium and folate metabolism caused by prenatal VPA exposure. Prenatal exposure to thalidomide might influence the functioning of the protein cereblon, which according to research is linked to the functioning of ion channels and mRNA activation in certain parts of the brain. The effects of Vitamin D deficiency are theorized to be connected to ASD through the human serotonergic system. This is explained through two genes (TPH1 and TPH2), which hold a crucial role in serotonin synthesis, and Vitamin D is known to affect the expression of these genes. According to the retinoic acid-estradiol theory, the balance between three endogenous chemical substances (retinoic acid [RA] estradiol and human alpha-fetoprotein [HAFP]) have an essential effect on fetal development: RA on certain genes’ expression, estradiol on neural defeminization processes and HAFP by protecting against harmful effects of both RA and estradiol. According to the theory, prenatal risk factors can be divided to promoters of RA-sensitive growth (VPA), inhibitors of HAFP production (thalidomide, ethanol, the ToRCH [toxoplasmosis-rubella-cytomegalovirus-herpes] infection family, interleukins) and promoters of estrogen-sensitive growth (hypothyroidism, iodine deficiency). Under the umbrella term “ASD” lies a wide variety of disorders with big differences in the level of severity and the ways of showing symptoms. In the light of today’s empirical knowledge, there is no certainty weather or not ASD is one single disorder or are there actually several completely unrelated disorders which are just arbitrarily grouped together.
Now showing items 21-40 of 429